Hiilidioksidipäästöt ja polttoaineet

Kun puhutaan hiilidioksidipäästöistä, on hyvä esittää numeerisia arvoja. Niissäkin kertaluokkien tulee olla kohdallaan, ettei käy kuten epäilen päättäjillemme käyneen: miljardin ja miljoonan ero EI ole vain yksi nolla…

http://anttilehtniemi.nettisivu.org/mika-ero-on-miljoonalla-ja-miljardilla/

 

Maaseudun tulevaisuudessa oli Euroopan komission virallinen tilasto CO2-päästöistä. Sen mukaan Kiinan päästöt ovat 11256 megatonnia vuodessa, Suomen vain 49. Laskutoimituksella saadaan, että Kiina päästää puolessatoista vuorokaudessa (tarkka luku 39 tuntia) saman määrän kuin Suomi vuodessa. Jos siis Suomi ”uhrautuu” esimerkillisesti lopettamalla päästönsä (mikä merkitsee vähemmän hurmaavaa joukkoitsemurhaa), Kiina kuittaa alle kahdessa päivässä meidän ”esimerkillisen” uhrautumisen. On aivan varmaa, ettei yksikään muu maa seuraa perässä, sillä fossiilisten polttoaineiden kulutus jatkaa edelleen kasvuaan kehitysmaissa noin 1,5 prosenttia vuodessa.

Jos Suomen metsät ja suot olisi laskettu todellisen kasvun mukaan hiilinieluiksi, maamme olisi jo nyt vahvasti hiilinegatiivinen maa. Miksi ja kenen valtuuttamina vihreät ympäristöministerimme aikaansaivat todellisuuden vastaiset, jopa EU:n kannan vastaiset (Satu Hassi ja turve ; Ville Niinistö ja metsät) päätökset.

* Voisimme myydä päästöoikeuksia muille.

* Voisimme unohtaa liikennepolttoaineiden ilmastoperusteiset järjettömän suuret korotukset.

* Voisimme unohtaa autoliikenteen pakkosähköistyksen.

 

Sen sijaan voisimme lisätä kaasuautojen käyttöä ja vanhojen autojen muuttamista kaasukäyttöisiksi: win-win-tilanne. Vanha kalusto käytetään elinkaariajattelun mukaan, joten luonto säästyy kun uusia materiaaleja (akkujen litium, kromi, koboltti; sähkömoottorien niobium ja neodyymi) ei tarvitse kaivaa Kiinan ja Kongon huonoissa olosuhteissa. Autojen perushuolto työllistää kotimaassa, mikä on myös huomattava tekijä.

Maakaasuverkosto on jo nyt varsin laaja, ja sen laajennus on paljon halvempaa kuin sähköverkon vahvistus ja latauspisteiden rakentaminen sähköautoja varten. Kaasun tankkaus on yhtä nopeaa kuin nestemäisten polttoaineiden. Sähköautoa ei saa ladatuksi kolmessa minuutissa. Miettikääpä mitä maksaa, kun Helsingissä vaikkapa ensin katujen parillisten numeroiden puoli kaapeloidaan sähköautoille, yksi latauspiste per kaksi autoa (autot saa nykyisin pysäköidä nokat tai perät vastakkain, joten yksi ”tolppa” riittää kahdelle autolle).

Lisäksi koska maakaasun metaani on 1000 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, olisi järkevää lisätä kaasun käyttöä ja polttaa metaani tuhat kertaa vaarattomammaksi hiilidioksidiksi.