Luonnollinen vaihtelu ja avaruudelliset tekijät selittävät kylmien talvien jaksollisuuden kuten monet muut ilmaston muutokset
Antti Lehtniemi 9.2.2024
Iltalehti: Kohta on niin kova pakkanen, ettei edes meteorologi voisi kuvitella kylmempää.
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/413e39db-c05e-4b9a-ab00-65ab5c290a6c
KYSYMYS: Missä on jatkuvasti nousevan hiilidioksidipitoisuuden talvia lämmittävä vaikutus? Pilvetön tyyni talvisää tietää aikaisempaan tapaan paukkupakkasia, vaikka nimenomaan talvien piti lämmetä eniten pohjoisella pallonpuoliskolla.
Professori Kalevi Mursula [1] esitti Ilmastosi-seminaarissa elokuussa 2020 tutkimustuloksia kylmien talvien jaksollisuudesta. Jaksot perustuvat mitattaviin avaruussäteilyn muutoksiin. Kosmisen säteilyn suurienergiset hiukkaset aikaansaavat ydinreaktioita (esimerkiksi typpi N muuttuu radiohiileksi C14). Reaktioissa syntyy neutroneja ja mesoneja, jotka varauksettomina hiukkasina pääsevät maan pinnalle ja voidaan mitata erikoislaitteilla.
Kylmien talvien jaksottaisuus
Useamman vuoden mittaiset kylmien talvien jaksot noudattavat 45 vuoden (+/- 5v) syklisyyttä pienin poikkeuksin. Esimerkiksi:
2023-24 Edellinen talvi 2022-23 oli kylmä. Tänä talvena 2023-24 tehtiin pakkas- ja lumiennätyksiä.
1985-87 Hyvin kylmiä talvia. Tuolloin oli 5 viikon pakkasjakso: pakkanen pysytteli -24 C ja -32 asteen välillä.
1942-44 Operaatio Barbarossan ja Stalingradin tuho Venäjän pakkasissa.
1909-18 Ensimmäisen maailmansodan länsirintaman kurjat talviolosuhteet.
1865-67 Suuret kuolonvuodet. Kolmessa vuodessa yli 200 000 suomalaista kuoli nälkään ja pakkaseen.
Pienen jääkauden aikana jaksot eivät jatkuvan kylmyyden oloissa erotu, sillä kylmiä talvia oli varsin tiheään, kuten historiankirjat kertovat:
https://anttilehtniemi.nettisivu.org/kylma-vai-lammin-kumpi-on-vaarallisempaa-osa-2/
Kylmien talvien kausina kesät olivat silti toisinaan hyvin kuumia kuten viime kesäkin. Pahimpina vuosina kevätkylvöt olivat myöhässä, kesä oli kuuma ja kuiva, sateet tulivat myöhään ja aikainen halla tuhosi keskenkasvuisen viljan. Niinpä nälänhätä oli väistämätön seuraus. Alla oleva linkki osoittaa, että ilmiö oli globaali. Vuoden 1870 kuivuus aiheutti yli 30 miljoonan ihmisen kuoleman.
Kylmyys- ja kuivuusjaksot, ilmaston ”äärevöityminen” on luonnollista vaihtelua, eikä sitä voi lukea fossiilisten polttoaineiden eli ihmiskunnan CO2-päästöjen syyksi. Edellisen linkin johtopäätös on hyvä lukea ajatuksella:
Tämä kuivuusjakso oli kauan ennen ihmiskunnan hiilipäästöjen alkua, mikä on huolestuttavaa. Koska näin on tapahtunut aikaisemmin, näin voi käydä uudestaan, emmekä tiedä milloin ja kuinka usein.
Tunnetut lukuisat jaksottaiset muutokset (ENSO, AMO jne) vaikuttavat edelleen ilmastoomme samalla tavalla kuin ovat vaikuttaneet jo vuosituhansien ajan. Kasvava hiilidioksidin pitoisuus ei ole niiden vaikutusta muuttanut suuntaan eikä toiseen.
— — —
[1] Professori Mursulan CV on varsin mittava:
Bachelor of Science, University Oulu, Finland, 1974. Master of Science, University Oulu, Finland, 1977. Philosophy, University Helsinki, 1983. Doctor of Philosophy, University Helsinki, 1984. Docent, University Helsinki, Finland, 1987.
Kalevi Juhani Mursula, Finnish Space physicist, researcher. Achievements include research on ion cyclotron waves in earth’s magnetosphere, structure and long-term evolution of solar corona and heliosphere; co-investigator in Freja, Polar and Cluster satellites. Member Board University Researchers, Oulu, 1994; treasurer Suzuki Players’ Foundation, Oulu, 1995. Member American Geophysical Union (regional advising committee since 1995), Rotary.
Hänen julkaisuistaan on enemmän tässä linkissä:
https://www.researchgate.net/profile/Kalevi-Mursula-2
Suomalainen ioni- ja neutronitutkimus on maailman huippua, mikä käy ilmi, kun katsoo Oulussa tehtyjä mittauksia hyödyntävien vertaisarvioitujen tutkimusten luetteloa. Listassa on 981 tutkimusta, eikä se edes ole täydellinen!
https://cosmicrays.oulu.fi/publicat.html