Siemens-Gamesan osakekurssi romahti

Antti Lehtniemi 26.6.2023 – 29.10.2023

Kolme länsimaiden suurinta tuulivoimayhtiötä, Siemens-Gamesa, Vestas-Ǿrsted ja GM ovat tehneet jo vuosien ajan miljardiluokan tappioita, vaikka myyntimäärät ovat vihreän siirtymän vuoksi suuria. Siemens ilmoitti viime viikolla, että sen suurimpien tuulivoimaloiden kestävyydessä on vakavia ongelmia. Osat eivät kestä luvattua aikaa, ja korjaus on vaikeaa ja erittäin kallista. Vikaa löytyy etenkin lavoista ja laakereista, mutta myös perussuunnittelusta (lujuuslaskelmat, värähtelyongelmat).  Siemens-Gamesan osakekurssi putosi ilmoituksen jälkeen 37 prosenttia ja saattaa pudota edelleen. 

Siemensin toimitusjohtaja Jochen Eickholt myöntää:

“…laatuongelmamme ylittävät kaiken tähänastisen. Tutkimuksen perusteella tilanne on paljon pahempi kuin olisin kuvitellut olevan edes mahdollista.”

Koska nykyisin rakennetaan vain suuria, napakorkeudeltaan 200- 260 metrisiä ja siiviltään jopa 120 metrisiä voimaloita, lujuusongelmat kasvavat jyrkästi. Tornin huipulla on massaa jopa 680 tonnia. Sitä ei kovin nopeasti käännellä tuulen suunnan ja pyörteiden mukaan, joten lapojen, laakerien ja koko rakenteen rasitusten kasvaminen on väistämätön ongelma. Laakerien ongelmat on tunnettu jo kauan. Alla on alan insinööriltä ”sisäpiirin” tietoa:

 “Laakerit ovat suuri ongelma. Jos suurennamme laakereita, ne kestävät paremmin ja kauemmin. Tämä kuitenkin lisää kustannuksia, kitkaa ja heikentää turbiinin hyötysuhdetta. Emme kuitenkaan voi jatkaa nykyisten laakerien käyttöä. Niiden uusiminen vie yhtiömme vararikkoon. Ainut apu olisi laakerien valmistustekniikan jättiläisloikka. Tarvitsemme nykyisiin materiaaleihin nähden kymmenen kertaa lujempia aineita.”

Paluu entiseen on varmasti kivinen tie. Kova kilpailu ja kiinalaisten voimaloiden mukaan tulo eivät tee laatuongelmista kärsivän elämästä helppoa. Ja miksi tekisivätkään? Muiden valmistajien pitää kerätä vihreät tukirahat nopeasti pois vaikka tappiota tehden, ennen kuin totuus, tuulivoimaloiden elinkaaren todellinen pituus paljastuu EU-maiden poliitikoille.

Englannin kokemuksien mukaan turbiinien tuotto alenee 10 vuodessa 24 prosentista 11 prosenttiin. Tanskassa alenema on 39 prosentista 15 prosenttiin. Luvatut 25- 35 vuoden tuotantoajat eivät ole toteutuneet missään. Imatrankosken voimalaitos täyttää 100 vuotta ja jatkaa edelleen samaa tuotantoaan. Loviisan ydinvoimalat ovat toimineet hyvin jo yli 40 vuotta ja toimivat hyvässä lykyssä vielä 20 vuotta. Tuulivoimalat eivät pärjää ikävertailussa. Niiden ongelmaa korostaa vielä tuulipuistojen tarvitsema suuri maa-ala. Saman tehoiseen ydinvoimalaan verrattuna tuulipuistot tarvitsevat yli 1000 kertaa enemmän maa-alaa. Kun huomioidaan vielä niiden vaatimaton tehokerroin (teoreettinen maksimi 40 %, ydinvoimalla käytännössä 90 %), pinta-alan ja voimaloiden tarve ja määrä kasvavat edelleen. Mikään määrä tuulivoimaloita ei kuitenkaan poista niiden tuotannon suurta vaihtelua. Kun ei tuule tarpeeksi, sata tuhattakaan tuulivoimalaa ei pysty ylläpitämään yhteiskunnalle välttämätöntä 24/7/365 verkkosähköä.

Synkkiä pilviä on tiedossa myös vihreän siirtymän lippulaivalle, tuulisähköä tarvitseville vetytehtaille. Mistä saadaan vetytehtaiden tarvitsemat erittäin suuret, joka hetki saatavilla olevat sähkömäärät? Mitä tulee tänne tunkeviin vetytehtaisiin sijoittamiseen tai niiden lainojen takaamiseen, Suomen tulisi olla nykyisessä taloudellisessa tilanteessa hyvin pidättyväinen.

Despite the wind being free, collecting it appears to cost a fortune.

Lisäys 29.10.2023

Siemens-Gamesan kurssi on kokenut uuden romahduksen. Edellisen kaltainen 37 prosentin lasku ennakoi jopa koko yrityksen konkurssia. Tämän Saksa joutuu hoitamaan itse, sillä Suomesta ei tule nyt apua kuten Enronin tapauksessa <sarkasmia>.

https://joannenova.com.au/2023/10/wind-power-investors-abandon-siemens-energy-another-shocking-37-fall/

Ero Enroniin on myös siinä, että pelastetunkaan yrityksen ei voi odottaa pärjäävän Oersted-Vestasille, General Electricille ja etenkään kiinalaisille hiilivoimaa käyttäville yrityksille. Näillä länsimaisilla yrityksillä on edelleen suuria vaikeuksia kannattavuuden suhteen. Tänä vuonna Vestasin kurssi on laskenut 30% ja GE:n tappiot ovat lähes 0,7mrd USD. Yritykset vaativat uusille tuulivoimaprojekteille huomattavasti suuremmat tuet ja sähkön takuuhinnan. Jopa ”alarmistinen” Guardian esittää huolestumisensa vihreän siirtymän lippulaivan, tuulivoiman tulevaisuudesta:

https://www.theguardian.com/environment/2023/oct/27/is-crisis-at-siemens-energy-symptom-of-a-wider-wind-power-problem

Jatkuvasti halpenevaksi väitetty, jopa ”ilmainen” tuulisähkö onkin ollut vain utopia ja kangastus. 

Saksa pitää edelleen jääräpäisesti kiinni Merkelin ja Potsdamin instituutin Energiewende-linjastaan, vaikka politiikan tuhovaikutukset ovat päivä päivältä selvemmin nähtävissä. Energian hinta on johtanut yritysten muuttamiseen edullisemman energian maihin. Kansalaisten ostovoima alenee kasvavien energialaskujen ja pakollisten viherinvestointien vuoksi. Energiaköyhyys koskee jo keskiluokkaa. EU:n talousveturi on pysähtynyt. Jatkamalla nykyistä politiikkaa veturin pyörät hitsataan yksi kerrallaan kiskoihin kiinni. Uusi startti vaikeutuu sen vuoksi vuosi vuodelta, kun aloitetaan vahvan vientisektorin jälleenrakennus entisen raunioille.

Jotain valoa tunneliin tuo poliittinen murros, sillä seuraavissa liittovaltion vaaleissa energiapolitiikka ja maahanmuutto mullistavat puolueiden suhteet. Tämän soisi tapahtuvan myös seuraavissa EU-vaaleissa, sillä vielä on mahdollista aloittaa korjaavat toimenpiteet palaamalla matemaattisiin, fysikaalisiin ja  ilmastotieteen realiteetteihin, pois hiilidioksidihomeopatian taikauskosta ja kulttuurista.