Antti Lehtniemi 21.12.2022 ; Lisäys 10.3.2023
Vihreä ympäristöministerimme järjesti 21.12.2022 tiedotustilaisuuden vakavasta ongelmasta. Hänen kuten muidenkin vihreiden ministerien esiintyminen tietää säännönmukaisesti kovia kustannuksia suomalaisille, niin nytkin. Metsiemme kasvu on ”kääntynyt laskuun”. Luonnonvarakeskuksen mukaan joudumme maksamaan EU:lle miljardien vuosikorvaukset hiilinielun romahtamisesta, sillä emme saavuta EU:n asettamia tavoitteita. Metsien hyödyntäminen pitää vähentää minimiin samoin kuin poistaa maanviljelysektorin päästöt.
Mitä ihmettä? Suomi, EU:n metsäisin maa, joutuu hiilinielujen maksajaksi? Kuva: YLE
Mitkä tavoitteet on asetettu hiilinielujen säilyttämiseksi ja luonnon ennallistamiseksi esimerkiksi Saksalle, joka hakkaa viimeisiä idyllisiä luonnonpuistojaan tuulivoiman alta? Meille kaavaillut erittäin suuret vuosimaksut käytetään ilmeisesti hiilinielujen ostoon muilta mailta, jotka ovat laskeneet vähäisten metsiensä nielut meitä ”nerokkaammin”. Tai sitten metsämme on jo kaapattu EU:n yhteisiksi hiilinieluiksi. Kenen luvalla?
Otetaan annos realiteettiterapiaa. Liitekuvassa on virallinen tilasto Suomen metsien kasvusta ja hakkuumääristä vuodesta 1920 alkaen.
Kuten nähdään, metsät kasvavat kaiken aikaa enemmän kuin mitä hakataan. Huomionarvoista on, että Suomen rauhanteossa NL:lle luovuttamien alueiden menetykset ja sotakorvausten avohakkuut saatiin nopeasti paikattua hyvällä metsien hoidolla. Pelon aiheuttaja, parin vuoden laskennallinen notkahdus ei erotu tilastossa mitenkään. Tekniikan Maailman artikkeli (TM 15/2022 s.62-) kertoo metsistä. Ilmenee, että kasvun ”romahtaminen” on tapahtunut vain pohjoisissa metsissä ja suojelualueilla, joita on eniten pohjoisessa. Kuiva kesä on hidastanut kasvua muutaman erittäin hyvän kasvuvuoden jälkeen. Suojellut ikääntyneet metsät, joita meillä on jo paljon, eivät enää kasva lainkaan. Tähän on selvä kasvibiologinen syy.
Nuoren puun neulasmassan suhde puumassaan on suuri. Tällöin puu pystyy yhteyttämään enemmän tarveaineita, joita riittää niin kasvuun kuin siementuottoon. Yhteyttämisen hyötysuhde on heikko, joten puumassaan kertyvä osa on sen tuotosta on vain noin viisi prosenttia. Muun energian puun solut käyttävät omaan aineenvaihduntaansa. Kun puu on kasvanut lajityypilliseen maksimimittaansa (kuten suojelualueiden ikimetsät), neulasmassan suhde puumassaan on niin pieni, että puu juuri ja juuri pystyy yhteyttämään tarpeeksi ravinteita pysyäkseen hengissä. Jatkossa puu kuolee, kaatuu ja lahoaa. Suojelumetsien kohtalo on kuolema ja soistuminen. Tällainen ikimetsä ei pysy ”luontovideon ideaalisena pysäytyskuvana” täältä ikuisuuteen, kuten vihreästi ajattelevat näyttävät uskovan.
Sen sijaan hoidettu metsä kasvaa ja sitoo hiiltä itseensä runsaasti ja jaksaa tuottaa siemeniä. Oikein ajoitetut harvennushakkuut lisäävät kasvua. Jo tällä voidaan oikaista nielujen pienet satunnaiset notkahdukset. Kasvuaan lopettelevan metsän päätehakkuun jälkeinen taimien istutus aloittaa kierron alusta. Näin metsiemme hoitama hiilen poistuma ilmakehästä toimii maksimiteholla. Korjattuun puumateriaaliin sitoutunut hiili säilyy puurakenteissa jopa satoja vuosia. Myös Suomen suot ja maaperä sekä vesistöjen ja rantojen kasvustot sitovat valtavat määrät hiiltä. Kun Suomen biosfääri otetaan kokonaan huomioon kasviopin ja metsäbiologian perusteiden mukaan, Suomi on aina ollut ja on tulevaisuudessakin hiilinielu.
Lisäys 10.3.2023: NASA:n satelliittikuvat todistavat, että Suomi todellakin on hiilinielu:
On aivan eri asia käyttää poliittisesti painotettuja tarkoituksenhakuisia, ideologisista syistä muunneltavia laskentamalleja ja perusteluja, joilla musta saadaan valkoiseksi tai päinvastoin.
TM:n artikkeli: ”Lämpeneminen on lisännyt kasvua – – vaikutukset näkyvät jo1990-luvulta lähtien kasvun kiihtymisenä.” Tärkeä tekijä lämpenemisen lisäksi on lisääntynyt hiilidioksidi. Hiilidioksidin optimipitoisuus havumetsille on luokkaa 1200 ppm – 2400 ppm ja minimitaso 170 ppm, jolloin kasvu pysähtyy. Nykyinen taso, 410 ppm on siten varsin matala ja lähellä kasvien ”anemiaa”. Aiempina maailmankausina hiilidioksidia on ollut jopa 6000 ppm. Liitukauden 2400 ppm tasolla kasvusto oli Edenin kaltaista rehevää viidakkoa. Siksi meillä on runsaasti pelivaraa mitä tulee hiilidioksidin määrään: Mitään ilmastohätätilaa ei ole näköpiirissä.
Kyseenalainen, tieteen vastainen hiilinieluilla rahastus on väärää politiikkaa. Hiilidioksidin määrän kasvun ansiosta olemme saaneet ja saamme jatkossa yhä enemmän vihreää pinta-alaa maapallolle. Vihreää alaa on tullut 35 vuodessa lisää Australian kokoinen alue (Lomborg: ”Väärä hälytys”). Lämpenemisestä ja hiilidioksidin lisääntymisestä koituvasta hyödystä ei haluta uutisoida. Hiilinielun puutteilla ja päästökaupalla pelottelu ja rahastus eivät onnistu, jos ihmiset huomaavat luonnon hoitavan asian ilman miljardien ”aneiden” maksamista epämääräisille tahoille.
Päättäjät: Herätys! Palatkaa reaalimaailmaan ja puolustakaa maamme etua. Ei anneta biologian vastaisten laskentamallien ja EU:n epäoikeudenmukaisella tavalla laskettujen päästövelvoitteiden aiheuttaa sen enempää ilmastoahdistusta kuin metsäpaniikkiakaan ja Suomen talouden romahduttamista, vaikka tietyt ideologiset piirit ja isot EU-maat tätä jatkuvasti yrittävät. Hallituksen, Ympäristöpaneelin ja Sitran kiihkeä, ideologinen suhtautuminen nostattaa kulmakarvoja ja antaa aiheen kysyä, kenen etua ne ajavat. Myös on hyvä kysyä, minkä maan ministeri sisäministerimme onkaan.
”Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa”
— — —