Ilmastoasiaa ja muutakin

Antti Lehtniemi 16.9.2026

YLE-uutinen: Yhdysvaltain ympäristö­hallinto lopettaa voimaloiden ilmasto­päästöjen säätelyn

https://yle.fi/a/74-20246494

”Yhdysvaltain ympäristöhallinto EPA on poistanut itseltään oikeuden säädellä hiili- ja kaasuvoimaloiden ilmastopäästöjä — päätös vapauttaa Yhdysvaltain [energia]teollisuuden kapasiteettia säätelystä — sähkön hinta laskee, työpaikat lisääntyvät ja Yhdysvallat vaurastuu.”

Nyt kumotaan vuonna 2024 Obaman aikana säädetty EPA:n säädös. Sen mukaan vastoin todellisuutta hiilidioksidi olisi kadmiumin ja dioksiinin kaltainen saaste ja myrkky. Näin kongressi ohittaen pelkällä ministeriön asetuksella olisi voitu määrätä fossiilisille voimaloille tiukkenevat CO2-päästörajat. Tällä voimalat käytännössä pakotettaisiin lopettamaan toimintansa.

Takaisin maan pinnalle ja realiteetteihin palanneen tulkinnan ansiosta USA pääsee samalle viivalle Kiinan kanssa, joka vähät välittää päästösopimuksista ja päästökaupasta. Tämä on välttämätöntä, sillä Kiina on saanut suuren talous- ja sotilaspoliittisen edun jatkamalla ”median hehkuttaman” uusiutuvan energian lisäyksen katveessa hiilivoiman massiivista lisärakentamista (Kuva).

Tekoälybuumi tarvitsee erittäin paljon sähköä. USA rakentaa lisää kaasuvoimaa, nyt siis ilman päästösakkoja. USA:ssa on ennustettu sähkön kulutuksen kasvavan kymmenessä vuodessa jopa 145 prosenttia. Sen vuoksi on rakennettava myös hiilivoimaa. Pienydinvoimaloiden prototyyppejä on jo testattavina liittovaltion laitoksissa. Aika näyttää, milloin niitä saadaan käyttöön sähköpulaa helpottamaan.

USA aloittaa vallitsevaan politiikkaan nähden vastakkaissuuntaisen energiamurroksen. Vaikka tuuli- ja aurinkovoimaloita rakennettaisiin kuinka paljon lisää, niiden tuottama vaihteleva sähkö ei riitä kasvavan tarpeen tyydyttämiseen. Niinpä paluu luotettavaan, vakaasti 24/7/365 toimivaan, inertiaa omaavaan fossiiliseen sähköntuotantoon on alkanut ja mitä todennäköisimmin leviää pakosta muuallekin.

Edullinen energia on kauppa- ja sotilaspoliittinen ase. Mutta voidaanko Kiinan voitolle vielä tehdä jotakin? USA ainakin yrittää, mutta EU:n tilanne on toivoton. EU pitäytyy käytännössä yksin tiukasti päästökaupan progressiivisessa hinnoittelussa ampuen polvensa seulaksi ja tuhoten teollisuutensa ja siten taloutensa.

EU:n päästöpolitiikka tekee myös Googlelle mahdottomaksi rakentaa tänne USA:n malliin omat kaasuvoimalat datakeskustensa viereen perus- ja varavoimaksi. Päästömaksut nostaisivat kustannuksia progressiivisesti. Niitä ei voi kiertää, ellei EU muuta jääräpäistä, tehotonta päästöpolitiikkaansa. Vai maksaisiko Fortum eli Suomi Googlen päästömaksutkin?

Googlen kanssa tekeillä oleva (jo tehty?) netissä mainittu erittäin tiukka PPA-sopimus antaa sähkön ostajalle aina ehdottoman etusijan: kakun päältä mansikat ja yläkerroksien kermat Googlelle samalla kiinteäksi lukitulla hinnalla, vaikka maailmassa tapahtuisi mitä tahansa mullistuksia. Ei auta edes ”force majeur” vaan mennään kuten Soneran ja Uniperin tapauksissa. Meille kansalaisille jäävät taikinakerroksesta murut, pahimmassa tapauksessa vain kakun aluspaperin nuoleminen, sekin suurten sähkölaskujen ryydittämänä.

Eivätkö valtionyrityksemme ja päättäjämme ole vieläkään oppineet aiemmista virheistä? Pitää uskaltaa käyttää äänivaltaansa ja tehdä meille edullisia sopimuksia konsultoimalla alan kansainvälisiä asiantuntijoita. Heitä kyllä löytyy maksua vastaan, eikä hinta toteutumisvaarassa oleviin riskeihin nähden ole liian suuri.

Antti Lehtniemi 26.7.2026

Asiasta on aiempi kirjoitus:

https://anttilehtniemi.nettisivu.org/2025/12/03/datakeskukset-eivat-pyori-tuuli-ja-aurinkosahkolla/

Uutisista saa sen vaikutelman, että meillä ilmeisesti uskotaan datakeskusten ja jopa alumiinisulaton pyörivän pelkällä tuuli- ja aurinkosähköllä. Tuulivoiman kapasiteettia on jo huimat yli 9000 MWh/h. Kyllähän sillä pyörii useampikin Haminan 100 MW datakeskuksen kaltainen laitos, vai pyöriikö sittenkään?

Miten asian laita on muualla:

Maailmalla rakennetaan kaasuvoimaa datakeskuksille

Uusiutuvat energialähteet eivät pysty tuottamaan riittävästi vakaata sähköä datakeskuksille

 https://empoweringamerica.org/renewables-cant-keep-up-with-data-center-pace-as-usual-the-left-wants-government-to-step-in/

”Ohiossa on rakenteilla 10 kaasuvoimalaa uusien datakeskusten sähkön tarpeeseen. Länsi-Virginiassa AI-keskuksia rakentava startup-yritys aikoo ottaa käyttöön satoja kaasuvoimaloita vuoteen 2028 mennessä. Elon Musk on ostanut kaasuvoimayhtiön saadakseen sähköä Grokin datakeskuksille Tennesseessä. Kaasuvoimaloita voidaan rakentaa suhteellisen nopeasti. Ne tuottavat luotettavasti ja vakaasti 24/7/365 datakeskusten tarvitseman sähkön.”

Muualla ollaan realisteja eli osataan laskea datakeskusten sähkön todellinen tarve. Tarve on suuri, sillä datakeskukset vaativat enemmän jatkuvaa tehoa kuin keskikokoinen kaupunki (suurimmat jopa 300 MW). Uusiutuva sähkö ei täytä tätä tarvetta suuren vaihtelevuutensa vuoksi. Tuulivoiman rakennetun kapasiteetin määrä on vain teoreettinen maksimi, jota ei koskaan saavuteta (Liitekuva: heinäkuun tuulisähkö: vain 12,7 prosenttia kapasiteetista!). Siksi tarvitaan aina suuri määrä varavoimaa. Sitä ei Suomesta löydy, ei edes EU-alueelta, sillä ilmastopoliittisista syistä kaasu- ja dieselvoimaloiden rakentaminen on jatkuvasti kohoavien päästömaksujen vuoksi mahdotonta.

EU:lla on vakava ongelma: lukkiutuminen lähes ainoana alueena (Britannia toinen, Australia kolmas) tehottomaan, kalliiseen päästöpolitiikkaan, progressiivisiin päästömaksuihin ja nollapäästötavoitteeseen. Muut maat, etenkin BRICS-maat ja USA, viittaavat kintaalla ilmastosopimuksiin. Wärtsilän dieselgeneraattorit tekevät erittäin hyvin kauppaansa maailmalla. Ne toimivat sekä kaasulla että dieselillä. Mutta EU-alueella niitä rasittaa progressiivinen päästömaksu. EU-maista vain Italia on pakon edessä tilannut Wärtsilän generaattoreita.

Data- ja AI-keskukset, valtava alumiinitehdas, mitä muuta vielä Suomeen kaavaillaan ”vihreän sähkön” suurta teoreettista kapasiteettia hyödyntämään. Milloin realiteetit ja todelliset laskelmat voittavat?

Faktat:

Maapallon primaarienergiasta 86 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla

Fossiilisten osuus on selvässä kasvussa:

—vuonna 2024 81 prosenttia ja vuonna 2025 jo 86 prosenttia

Eniten kasvaa kivihiilen kulutus

Primaarienergian kulutus kasvaa 2,5 prosenttia vuodessa

Tekoäly lisää kasvun kaksinkertaiseksi, jopa kolminkertaiseksi 2030-luvulle tultaessa

Alumiinitehdaskin Suomeen datakeskusten lisäksi

Antti Lehtniemi  30.5.2026

Suomeen on tulossa alumiinitehdas lukuisten datakeskusten lisäksi. Meillähän sähkö on halpaa ja vihreää sähköä riittää kaikille tulijoille. Näin ainakin lähes päivittäin vakuutellaan. Mutta missä ovat laskentataitoiset tuotantotalouden ja sähköalan diplomi-insinöörit, joiden toivoisi ottavan objektiivista kantaa näihin valtavasti sähköä kuluttaviin suunnitelmiin?

https://yle.fi/a/74-20228628

Alumiinitehdas nielisi projektin energiapartnerina toimivan Fortumin mukaan vuodessa seitsemän terawattituntia sähköä. Se vastaa Olkiluoto 1:n tai Olkiluoto 2:n vuosituotantoa.

-Sähkön kulutus on erittäin suurta, ja sitä pitää saada 24/7/365 periaatteella, jotta alumiinin tuotanto olisi kannattavaa. Australiasta löytyy esimerkki kahdeksan vuoden takaa.

https://joannenova.com.au/2018/06/energy-crisis-nsw-cant-keep-coal-plants-or-aluminium-smelters-running-prices-hit-14000mwhr/

-Vapaa käännös ja tiivistelmä:

Alumiinitehtaalla on suuria vaikeuksia sähkön hinnan noustessa jopa 14 000 dollariin MW/h. Pilvisyys vähentää aurinkovoiman tuottoa, ja kuumana kesäaikana tuulivoima tuottaa huonosti. Luotettava hiilivoima on ajettu ilmastosyistä alas, ja hiilivoimaloita on jopa purettu (Vrt. Inkoo!)

Tomagon alumiinisulatto kuluttaa noin 10 % osavaltion (NSW) sähköstä. Sähkön korkean hinnan vuoksi tuotanto muuttuu vahvasti tappiolliseksi. Siksi tehdas on joutunut katkomaan toimintaansa, koska verkossa ei ole ollut riittävästi vakaata varavoimaa.

MUTTA: Tehdas voi olla ilman sähköä enintään kolme tuntia, sillä muutoin prosessin massa jähmettyy. Vauriot ovat pysyviä ja erittäin kalliita. Uunien uudelleen sulatus ei onnistu, joten ainut korjaus on purkaa jähmettynyt uuni ja rakentaa viereen uusi.

Miten meillä vihreää sähköä riitti esimerkiksi tämän vuoden alun 5 viikon pakkasjakson ja kaamoksen aikana, kun ei tuule eikä paista aurinko? Vaihtoehtoja alumiinitehtaalle:

-Datakeskukset ajetaan alas, sillä ne eivät tuhoudu seisakissa kuten sulatto kylmetessään.

-Alumiinitehdasta ajetaan vain panoksittain, eli uuni valutetaan tyhjäksi sähkön ollessa liian kallista tai kun sähköä ei ole saatavissa riittävästi. Tuotanto kärsii, sen mukana kannattavuus.

JOS sulaton sähkösopimuksissa ei ole ns. force majeur– ehtoa, sähkön myyjä joutuu ostamaan etenkin sydäntalvella sitoumuksensa mukaan valtavan, yhden ydinvoimalan tuottaman sähkön muualta hinnalla millä hyvänsä tehden tässä rajut tappiot. Sähköä käyttävä suomalainen maksaa omasta sulattoon ja datakeskuksiin verrattuna mitättömän pienestä kulutuksestaan huippuhinnat ”varttituntien” tahdissa. Sähkön riittävyys ja edullisuus ei vaikuta olevan ”valtion suojeluksessa kansalaisten eduksi”.

Vuoden 2032 motto saattaakin (toivottavasti ei…) olla:

”Me ei taidettukaan tienata tällä…”

Metsiemme hiilinielut on otettu esille hyvästä syystä. Asia on tärkeä. Ellei meille erittäin epäedullista tulkintaa korjata, maksamme turhaan miljardeja joka vuosi ostaessamme päästöoikeuksia (lue: aneita) joltain epämääräiseltä taholta. Niiden myyjiä maailmasta kyllä löytyy. Meille kalliiksi käyvän eron syy avautuu linkin artikkelista:
https://forest.fi/fi/artikkeli/aftonbladet-hiilinieluista/

Ruotsissa hiilen sitominen mitataan määrätyiltä koealoilta, joita on seurattu pitkään.
Suomessa käytetään LUKE:n laskennallisia kaavoja, joiden kriteereitä muutetaan tarpeen mukaan. Muuttajista yksi on viides kolonna, Ilmastopaneeli, jonka jäseniä ei ole vaaleilla valittu.
Ilmastoasioissa ja muissakin asioissa mittausten pitää olla ATK-mallien ennusteita ja skenaarioita tärkeämpiä. Tarpeettomat ja haitalliset instanssit pitää jo säästösyistäkin lakkauttaa.

Artikkelista leikattu kuva kertoo, kuinka suuri ”hiilimuuri” Pohjanlahti onkaan <sarc>.

Halpoja sähköautoja Kiinasta – tietenkin hiilivoimalla!

 Antti Lehtniemi 14.2.2026 + 22.2.2026

Liikenteen sähköistäminen on ajanut seinään ja kalliisti, syynä realiteetit. Näinhän on jo käynyt myös tuulivoimaloille, aurinkopaneeleille ja jopa raskaille maansiirtokoneille, Temu-krääsästä puhumattakaan. Linkki:

https://joannenova.com.au/2026/02/the-ev-experiment-has-become-a-bloodbath-140-billion-wasted-more-to-come/

Helmikuussa 2026 Stellantis ilmoitti 26 miljardin dollarin tappiosta. Tämä oli jatkoa Fordin 20 miljardin dollarin alaskirjaukselle. Stellantiksen toimitusjohtaja ilmoitti uudesta suunnitelmasta: Konserni ottaa nyt ”asiakkaittemme mieltymykset johtotähdeksemme”.

Huhhuh! He aikovat valmistaa jatkossa asiakkaiden haluamia autoja sen sijaan, että valmistavat autoja, joilla yritetään jäähdyttää ilmastoa. Mutta tuleeko järkiintyminen liian myöhään?

Arvioidaan, että läntisten autoyritysten tappiot viimeisten neljän vuoden ajalta ovat yhteensä 140 miljardia dollaria.  Tästä puuttuu tieto, miten paljon tappiota esimerkiksi Honda, Mazda, Renault, Mitsubishi, Volvo ja BMW ovat tehneet sähköautoillaan.

Voittajat, kiinalaisetkaan autotehtaatkaan eivät ole ”kuivilla”, sillä valtio on tukenut autoteollisuutta estottomasti. Kiinalaistehtaiden varastojen täyttymisestä liikkuu huolestuttavia tietoja, samoin autojen luotettavuudesta ja kestävyydestä (ruostuminen). Näitä autoja myydään tappiolla länteen, mikä lisää täkäläisten tehtaiden ahdinkoa.

Iltalehti 22.2.2026.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/fc6725c9-3b3f-4aa5-a42e-c141292be6c8

”Kiinalainen autonvalmistaja BYD on aloittanut aggressiivisen alennusmyynnin Saksassa. BYD Atto 2 Boost -lataushybridin listahinta on ollut 38 990 euroa. Nyt BYD pudotti sen hintaa 11 500 eurolla. Alennus on siis lähes 30 prosenttia.”

Tämä on dumppausta, johon eurooppalaiset autotehtaat eivät pysty vastaamaan. Käytettyjen sähköautojen hinnat romahtavat. Analyyseissa on todettu jo aiemmin, että sähköauton kustannuksista suurin on nopea hinnan aleneminen.

EU pitää edelleen kiinni kiristyvästä päästötavoitteestaan ja vaatii, että myytävien sähköautojen osuus kasvaa suunnitellusti. Kansalaisten halu ostaa sähköauto on kuitenkin selvässä laskussa. Jos autonvalmistaja ei saavuta myyntitavoitetta, sen on ostettava päästöoikeuksia autonvalmistajalta, joka on saavuttanut ja ylittänyt päästörajan, tai joltakin muulta yritykseltä, jolla on päästöoikeuksia myytäväksi, mukaan lukien korppikotkamaiset, hämärät päästökauppiaat.

Päästöoikeuksia pitää ostaa suuri määrä joka vuosi, kunnes oma tuotanto ja myynti täyttävät EU:n tavoitteen, joka kiristyy kiristymistään. Tämä on hyvä tieto päästöoikeuksien ”aneiden” myyjille, mutta lypsettävä lehmä saattaa ennen pitkää kuolla tässä prosessissa, kuten edellä esitetyt, realisoituneet tappiot osoittavat.

Eurooppa ojensi ilmastopolitiikallaan voiton avaimet kultalautasella Kiinalle. Hiiltä estottomasti käyttävä Kiina on voittanut aivan kaikessa. Ulospääsy ja paluu entiseen on tuskallinen projekti. Mistä rahat, kun valtavat summat on tuhlattu ”ilmaston pelastamiseen”? Vain Ranska on valopilkkuna: maa on ilmoittanut luopuvansa tuulivoimasta ja rakentavansa lisää ydinvoimaa.

Paasikivi: ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”

Elämme varsin kylmää talvea. Tuulivoimaloiden lavat jäätyvät, ja tuuli on heikkoa. Auringonpaiste on niukkaa, ja sekin vähä saadaan vain keskipäivällä. Vihreät laitteet eivät tuota sähköä nyt, kun tarve on suurimmillaan. Ennusteiden mukaan kylmä jakso saattaa ulottua maaliskuulle. Miten tästä selvitään?

Missä ihmeessä on ilmaston lämpeneminen? Aikaisempi kirjoitus avaa asiaa:

https://anttilehtniemi.nettisivu.org/2022/01/23/hiilidioksidin-lammitysvaikutus-onko-sita-vai-ei/

”IPCC:n AR4-raportissa (s.750) kuvataan hiilidioksidin vaikutusta lämpötilaan. Tämä on ilmastonmuutosteorian ja ilmastomallien peruskivi. Raportin teorian mukaan CO₂ estää pitkäaaltoisen lämpösäteilyn pääsyä avaruuteen, jolloin osa säteilystä palaa lämmittämään maan pintaa. Yölämpötilat nousevat päivälämpötiloja enemmän, jolloin päivä- ja yölämpötilojen välinen ero kaventuu suhteessa CO₂-pitoisuuden kasvuun.”

Hiilidioksidin pitoisuuden kasvu vaikuttaisi siis samoin kuin pilvisyys korvaten kirkkaalla säällä pilvien puuttumista. Näin talvet ja etenkin talviyöt olisivat sitä lämpimämpiä, mitä korkeampi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on.

Kuitenkin pilvetön yö tietää edellenkin Lapissa -35…-40 asteen pakkasöitä, vaikka hiilidioksidipitoisuus on noussut 40 vuodessa 340 ppm:sta 420 ppm:aan, eli 24 prosenttia.

Osa lukijoista muistaa 40 vuoden takaisen tilanteen. Tuolloin vuonna 1986 oli pitkä kova pakkasjakso, ja koettiin kolme ankaraa talvea. Asuin Imatralla, ja siellä 5 viikon ajan pakkanen oli aamulla -32 C ja töistä palatessa ”vain” -27 C.

Ilmaston syklinen vaihtelu on kauan tunnettu ilmiö, eikä sitä ole kasvava hiilidioksidin pitoisuus miksikään muuttanut. Kun ilmastohistoriaa katsotaan taaksepäin, 40 vuoden jaksollisuus (+/- 5–6 vuotta) on täysin selvää.

2026 Nykyhetki

1986 Kovan pakkasen 3 vuoden jakso pohjoisella pallonpuoliskolla

1943 Stalingradin pakkaset ja Saksan armeijakunnan tuho

1914 Ensimmäisen maailmansodan vaikeat rintamaolosuhteet 

1864 Kuolonvuodet, jolloin kolmessa vuodessa kuoli 200 000 suomalaista

Tästä kauemmas mentäessä pienen jääkauden (n. 1250–1750) vaikutus peittää alleen jaksollisuuden. Tämän jääkauden tuhoista on pitävä todiste. Alaskan sulavien jäätiköiden alta paljastuu havupuiden katkenneita tukkeja ja kantoja. Radiohiiliajoitus osoittaa niiden olevan 1200–1400 vuotta vanhoja. Ne ovat kasvaneet keskiajan lämpimän kauden aikana, ja pienen jääkauden lumimyrskyt katkoivat rungot ja hautasivat ne vasta tuolloin muodostuneen jäätikön alle.

Seurattaessa tämän sydäntalven lumimyrskyjä (Kamtsatka, Itä-Siperia, Alaska, USA:n itä- ja koillisosat, Kanada; mukaan lukien myös Portugalin, Espanjan, Italian ja Balkanin myrskyt), saattaa olla, että edessä on nykyisen lämpimän jakson taitekohta. Kun katsoo alla olevan liitekuvan vihreällä korostettuja lämpimiä jaksoja, on hyvinkin mahdollista, että myös nykyinen ”pelottava ja tuhoisa” lämpeneminen taittuu aikaisempaan tapaan nopeaksi kylmenemiseksi (punainen trendiviiva).

Tekoäly kertoo, millainen ilmasto vallitsi 1250-luvulla:

”1250-luku oli merkittävä murrosvaihe, jolloin pitkä keskiajan lämmin kausi alkoi päättyä ja ilmasto kääntyi kohti viileämpää jaksoa.

Tärkeimmät piirteet olivat:

• Lämpökauden loppu:Suomessa keskiajan lämpökauden katsotaan kestäneen noin vuosiin 980–1250. Tuolloin talvet olivat erityisen lauhoja ja Keski-Suomessa usein jopa lumettomia.
• Äkillinen viileneminen:Vuosikymmenen loppupuolella tapahtui raju muutos. Vuonna 1257 Indonesiassa purkautui Samalas-tulivuori, mikä oli yksi viimeisen tuhannen vuoden suurimmista purkauksista. Se vapautti ilmakehään valtavasti sulfaatteja, mikä aiheutti maailmanlaajuisen lämpötilan laskun ja johti ”kesättömiin vuosiin”.
• Sateet ja katovuodet:Euroopassa sää muuttui epävakaaksi, sateiseksi ja kylmäksi, mikä pilasi satoja ja aiheutti nälänhätää muun muassa Englannissa.
• Siirtymä kohti pientä jääkautta:1250-lukua pidetään usein alkusoittona niin sanotulle pienelle jääkaudelle, joka alkoi vakiintua seuraavina vuosisatoina.”

Yllä olevaan on hyvä lisätä, että tälläkin hetkellä maapallolla on 40 aktiivista tulivuorta. Niiden lisäksi on vielä pelottavaa aktiivisuutta osoittavia suuria maanalaisia magmapesäkkeitä. Jos lähivuosina tapahtuu useampi purkaus tai vain yksi massiivinen, olemmekin aivan toisenlaisessa tilanteessa verrattuna virallisen ilmastopolitiikan lämpenemispelotteluun.

Kumpaan kannattaisi varautua? Muistettaneen, että kylmä tappaa 17 kertaa enemmän kuin helleaika, myös lämpimissä maissa.

 

Antti Lehtniemi 3.12.2025; Lisäys 19.12.2025

Meitä on petetty: vihreä sähkö ei olekaan halpaa eikä vaihtelevana kelpaa teollisuudelle. Vain EU-alueen päästökaupan ”anemaksut” nostavat fossiilisilla tuotetun sähkön hinnan vihreää sähköä korkeammaksi. WSJ raportoi EU:n energiapolitiikasta. Vapaa käännös otoksesta lihavointeineen alla.

https://www.wsj.com/business/energy-oil/europes-green-energy-rush-slashed-emissionsand-crippled-the-economy-e65a1a07

”Eurooppa on leikannut hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mikään muu alue – 30 % vuoden 2005 tasosta, kun Yhdysvaltojen lasku oli 17 %. Tämä on nostanut fossiilisen ja ydinkapasiteetin tilalle rakennetun tuuli- ja aurinkosähkön riittämättömyyden vuoksi sähkön hintaa rajusti. Saksassa on länsimaiden korkein kotimaisen sähkön hinta, kun taas Isossa-Britanniassa on korkein teollisuuden sähkön hinta (Liitekuva: IEA). Raskaan teollisuuden keskimääräinen sähkön hinta EU:ssa on edelleen noin kaksinkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna ja noin 50 % suurempi kuin Kiinan hinta.

 Irlannin oli pysäytettävä uusien datakeskusten rakentaminen ainakin kolmeksi vuodeksi, koska olemassa olevat datakeskukset kuluttivat jo viidenneksen maan sähköntuotannosta. Saksassa laajennusta suunnittelevalle datakeskusoperaattorille kerrottiin, että sen on odotettava kymmenen vuotta, jotta sähkön tuotanto kasvaa (kasvaako?) keskuksen laajennuksen edellyttämän tarpeen mukaiseksi.”

Edellä esitetyt asiat eivät ole uusia. Niistä on ollut toistuvasti raportteja yli 15 vuoden ajan. Uusiutuvan sähkön halpuus oli vain kupla. Se ei sovellu vetytehtaille, vihreän raudan tehtaille, datakeskuksille eikä muullekaan perinteiselle vientiteollisuudelle. Samalla selviää, miksi datakeskukset tunkevat meille: muualla on sähköstä pulaa ja se on liian kallista.

Kysymys:

Olisiko Suomella opittavaa edellä esitetystä, ennen kuin on liian myöhäistä ajatellen tänne pyrkiviä, sähkön hinnalla kiristäviä datakeskuksia? Ne eivät pyöri tuuli- ja aurinkovoimalla vaan tarvitsevat aina 24/7/365 ydin- ja vesisähköä.

Meille tavallisille kuluttajille jää vaihtelevan pörssisähkön hinnan seuraaminen ja kehotus kuluttaa sähköä vain, kun tuulee tai aurinko paistaa ja sähkö on halpaa … ja maksaa alati kallistuvasta sähköstä huippukuormitusmaksuineen. Reiluako – EI!

Lisäys 19.12.2025:

Irlanti on laatinut tiukat ehdot uusille datakeskuksille ja niiden sähkön tarpeelle.

https://wattsupwiththat.com/2025/12/19/ireland-turns-back-on-data-centres/

”Kaikkien uusien kehityshankkeiden on tarjottava aidosti uutta sähkökapasiteettia – sekä uusiutuvaa että vakaata tuotantoa. Kapasiteettia on oltava riittävästi datakeskuksen käyttämiseen pelkästään uusiutuvilla energialähteillä alennetulla teholla ja riittävästi myös varavoimalla silloin, kun uusiutuvia energialähteitä ei ole saatavilla.

Tämä sähkökapasiteetin vaatimus johtaa kustannuksiin, jotka tekevät uusien datakeskusten rakentamisen todennäköisesti kannattamattomaksi. Uudet säännöt sulkevat pois etenkin paperilla tehdyt, muodolliset PPA-sopimukset. PPA-sopimuksissa yritykset merkitsevät ostaneensa tuulipuiston (koko) tuotannon, jolloin ne voivat väittää olevansa vihreitä. Todellisuudessa tuulivoima olisi joka tapauksessa myynnissä sähkömarkkinoilla, joten paperilla tehty vihreä sopimus ei lisää tuotetun tuulivoiman määrää. Eikä ostaja tietenkään kärsi, vaikka tuuli ei puhalla, koska hänen sähkönsä tulee verkon muilta toimittajilta varavoimineen, ei tuulipuistosta.

Lisäksi uuden kapasiteetin tulee olla kytkettynä verkkoon, joten esimerkiksi varavoimana pidettävä tarvittaessa käynnistyvä dieselgeneraattori ei kelpaa.

-Näin pitäisi meilläkin menetellä. Tässä on hyvä malli, jolla vältämme muiden tekemät virheet.

Antti Lehtniemi 31.10.2025

Käytän jatkossa termiä ”tunnin juna”, koska ratahanketta alun perin mainostettiin nimenomaan näin: ihmisten pitää päästä tunnissa Helsingistä Turkuun junalla. Mielipiteet ja kannanotot ovat omiani.

Radan suunnittelu aloitettiin jo 1970-luvulla ELSA-radan nimellä. Nopean henkilöliikenteen rata kulkisi Espoosta Lohjan kautta Saloon lyhentäen Helsingin ja Turun välisen matka-ajan tuntiin. Hankkeelle asetettiin 2000-luvulla muita tavoitteita, kuten työssäkäyntialueen laajentaminen ja aluetalouden kehittäminen. Mukaan tuli kaksi uutta pysäkkiä, Hista ja Nummela.

Koronapandemian aikana opitut etätyöt ja -kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Suuri osa työntekijöistä ei halua paluuta entiseen. Tämä puhuu nopean Helsinki-Turku-henkilöjunayhteyden tarpeen katoamisen puolesta, minkä Helsinki on jo aiemmin todennut jättäytyessään pois projektista.

Lohjan tuleva asema on kuin piste i:n päällä: irti kaupungista ja sen nykyisistä asukkaista, sijaiten moottoritien pohjoispuolella kapeahkolla kannaksella. Edes kirkon lähistön asukkaille uusi asema ei tuo etua, saati sitten Virkkalassa asuville. Pysäkit Histassa, Nummelassa ja Lohjalla pidentävät matka-aikaa, jolloin laskennallinen matka-ajan lyheneminen, noin 20 minuuttia on mitättömän pieni radan kustannuksiin nähden eikä hyödytä Lohjan nykyisten asukkaiden matka-aikaa Helsinkiin tai Turkuun. Jos osa junista ohittaa Lohjan ”täysillä”, suunnitellun uuden lähiön asukkaat altistuvat melulle, joka vastaa suihkukoneen lähtökiihdytystä ja kuuluu jopa kahden kilometrin päähän. Käykääpä kuuntelemassa Mäntsälän oikoradan varrella.

Itä-länsi-suuntainen liikenne ei palvele tuonti- ja vientiteollisuutta, ja ”luotijunat” menettävät ajansäästönsä kokonaan, jos samalle radalle ohjataan tavaraliikennettä. Sen sijaan Hanko-Hyvinkään radan sähköistys oli erinomainen sijoitus. Maantieliikennettä vähentävä vaikutus on huomattava, mikä heijastuu myös ilmastotavoitteisiin. Hanko satamineen (3) mahdollistaa edulliset merikuljetukset. Ilmastonmuutoksen edetessä jäätilanne ei ole eteläisimmälle satamallemme este talviaikanakaan.

Tällä hetkellä mietitään, pitäisikö tunnin junalle rakentaa eurooppalaisen leveyden raiteet (vai molemmat?). Pelkästään tunnin junalle rakennetut kapeammat raiteet vaativat oman kalustonsa vain ja ainoastaan tätä rataa varten. Kustannukset kasvaisivat. Turvallisuutta ajatellen järkevin sijoitus eurooppalaiseen rataleveyteen on Ruotsin ja Suomen rajalla. Torniosta (ehkä jo Oulusta) Ruotsiin rakennettava erillinen, EU-kiskoleveyden rata on kiistaton turvallisuustekijä. Se helpottaa NATO-kaluston ja välttämättömien tarvikkeiden tuontia kriisitilanteissa Norjasta ja Ruotsista.

Kallein vaihe, Lohja-Salo väli askarruttaa. Jääkö se lopulta rakentamatta valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi? Kaikki tiedämme, kuinka pitkiä kaksoistunneleita moottoritiellä on. Visiokuvassa oli junillekin kaksi tunnelia! Autoliikenne ja raideliikenne poikkeavat toisistaan. VR:n työterveyslääkärinä tutustuin raideliikenteeseen. Mitä nopeampi juna, sitä suorempi rata on välttämätön. Mäntsälän oikorata on tästä hyvä esimerkki. Radan nousut ja laskut tulee pitää muutaman asteen rajoissa. Tämä tarkoittaa, että junatunnelit pitää louhia viivasuoraa reittiä ja lähes vaakatasoisina. On hyvä laskea esimerkiksi Karnaisten 2,3 kilometrin kaksoistunnelien tilavuus: kuinka monta kuutiometriä sieltä on louhittu. Junatunnelien louhintamäärät ovat huomattavasti suuremmat. Tätä massaa ei voida hyödyntää ratapohjan rakentamiseen, sillä radan muut osat ovat tässä vaiheessa jo valmiit. Louhitut massat täytyy kuljettaa muualle, minne ja mitä se maksaa?

Lähes kaikkien Suomen kaupunkien talouden tulevaisuudessa häämöttää mustia pilviä, etenkin vuoden 2028 jälkeen. Kukaan ei tiedä, miten EU-alueen talous elpyy, vai elpyykö se jääräpäisesti jatketun talous- ja ilmastopolitiikan kurimuksesta. Kiina on jo kerännyt hedelmät kaikessa vihreän siirtymän tekniikassa: tuulivoimalat, aurinkopaneelit, sähköautot ym. Vetytalous ei Suomea eikä EU:ta pelasta, pikemminkin päinvastoin.

Esitetyt visiot väestön kasvusta 15000 (työikäisellä?) asukkaalla, muuton aikaansaama elinkeinoelämän vilkastuminen ja teollisuuden kasvu (uuden aseman viereen?) ovat varsin ”ilmavia”. Jos visiot eivät toteudu, Lohja joutuu vastuidensa vuoksi syvään taloudelliseen kurimukseen. Rasitteena ovat tunnin junan velat ja kaikki muu pakollinen lakisääteinen menopuoli. Olisi hyvä tietää jo nyt, mistä kaikesta tingitään, jos kuitenkin käy huonosti.

Meillä olisi toinenkin mahdollisuus, suunnitelma B. Lohja voisi tehdä ”Helsingit” eli irtisanoutua koko projektista, joka ei hyödytä tavallista lohjalaista käytännössä lainkaan.

Tässä visiossa tunnin junan asema rakennetaan vain Nummelan keskustan eteläpuolelle.  Lohjalaiset joutuvat turvautumaan liityntäliikenteeseen joka tapauksessa, joten Nummelaan ajo omalla autolla tai bussilla ei olisi vaikeaa. Tunnin junan radalta olisi tulevaisuudessa mahdollisesti vaihtoyhteys Hanko-Hyvinkää-radalle (ihannetapauksessa hissillä yksi kerros alaspäin). Tämä tavaraliikenteen rata soveltuu kevyen kaluston lähiliikenteelle. Visio-B: kiskobussi Hyvinkää-Nummela-Lohja-Virkkala-Karjaa ja edelleen vaikkapa töihin Hangon satamaan.

Nummelan ja Lohjan asemat olisivat radalla varsin lähellä toisiaan, joten asemien välillä juna ei voi ajaa kovalla vauhdilla. Kun asema olisi vain Nummelassa, pääteasemien välinen matka-aikakin lyhenisi hieman. Lohjan ja Nummelan väliin mahtuu paremmin uutta teollisuutta. Ei haittaa, kumpaan uudet työpaikat tulevat. Työntekijät ajavat autoillaan helposti kummaltakin suunnalta kuten tapahtuu jo nykyisinkin, ja bussikin kulkee.

Jos Lohjalla on uskallusta tehdä ”Helsingit” tässä vaiheessa, emme sitoutuisi epävarmaan kehitykseen ja suuriin velkoihin tarpeettomaksi osoittautuneen, vain henkilöliikennettä palvelevan junaradan vuoksi. Tähänastiset kustannusmenetykset ovat varsin pienet verrattuna koko rataprojektin rasitteisiin. Kaupunki voisi investoida asukkailleen, myös Virkkalassa asuville, tärkeisiin kohteisiin, vieläpä pienemmillä summilla jaksottaen velanottonsa maksukykynsä mukaan. Tästä jos mistä olisi ollut hyvä tehdä mielipidekysely.

Vaaleilla valitut päättäjämme ovat nyt totisen paikan edessä ja toivottavasti tekevät viisaan, pitkän tähtäimen päätöksen kaikkien Lohjan asukkaiden, niin nykyisten kuin tulevien, edun nimissä.

Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Antti Lehtniemi 13.10.2025

Edistykselliset piirit kamppailevat markkinoidakseen pyhää uskomustaan planeetan tuhosta ja alistaakseen tavallisen kansan määräyksiinsä. Kansalaisten pelottelun keinoja on varsin laaja kokoelma esimerkiksi tulvista, jäätiköiden sulamisesta kaiken tuhoaviin myrskyihin ja koko maapallon elämän tuhoon. Aiheiden kierrätykseen näyttää nyt vuorostaan nousseen koralliriuttojen tuho sopivasti ennen Brasilian ilmastokokousta.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijoilta-vakava-varoitus-taman-keikahduspisteen-romahduksella-olisi-katastrofaalisia-vaikutuksia/9238560

Totuus on tässäkin tapauksessa toinen: Linkki ja liitekuva *) kertovat korallien elpyvän hyvää vauhtia.

Sitten todellinen 13. päivän musta uutinen niille ilmastonmuutoksen hehkuttajille, jotka vetoavat maa-asemien lämpötilamittauksiin. Jopa USA:n media on tarttunut Englannin ilmatieteen laitoksen lämpötilamittausten vääristelyyn. Tällainen vääristely on ollut jo kauan tuttua kauraa ilmastoasioita lööppejä syvemmältä seuraaville.

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2025/10/12/washington-times-catch-up-with-met-office-shenanigans

Totuuden pimittäminen on yhä vaikeampaa itsenäisen median aikana. Insinööri Ray Sanders tarkisti Met Officen tiedot ja laskelmat. Met Office on UK:n valtion virasto, joka vastaa lyhyen ja pitkän tähtäimen sääennusteista ja tilastoista. Sanders tarkasti tiedot jokaiselta asemalta, joiden lämpötilamittauksia Met Office käytti lausuntojensa pohjana. Hän löysi varsin kiusallisia seikkoja, jotka vääristävät lukemia. Lämpömittareita oli esimerkiksi sijoitettu tai jäänyt keskelle parkkipaikkaa tai lämpöä tuottavaa aurinkopaneelipuistoa. Tällöin kaupunkisaarekeilmiö nosti näitä lämpötiloja useilla asteilla.

Tämä ei vielä ole mitään verrattuna hänen havaintoonsa kerätyn datan luotettavuudesta. Kolmannes maan keskilämpötilan laskemiseen käytetyistä 302 asemasta ei ollut enää toiminnassa. Met Officen julkisella verkkosivustolla oli silti uunituoretta dataa näiltä 103 ilmastoasemalta, vaikka asemat olivat sulkeneet ovensa jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten!

Lämpötiloja on siis ”vedetty hatusta”, ja arvannette, kumpaan suuntaan, kylmään vai kuumaan keksitty data on kallellaan. ”Oikaisuna” Met Office poisti valtavan määrän dataa tietopankistaan. Tälläkö asia tuli kuntoon?

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2025/10/05/met-office-deletes-huge-chunks-of-historic-temperature-data-after-fabrication-claims

*) Korallikuva ja linkki:

https://wattsupwiththat.com/2022/08/12/peter-ridd-on-great-barrier-reef-recovery-technical-details-of-coral-cover-statistics-and-background

Antti Lehtniemi 4.9.2025

Synteettisten ”ilmaston pelastavien” polttoaineiden kehitys näyttää olevan huonossa hapessa, käytännöllisesti katsoen jo saattohoidossa. Shell luopuu suuresta biopolttoaineprojektista seuraten BP:n esimerkkiä.

https://www.msn.com/en-gb/money/other/shell-abandons-huge-biofuel-project-in-netherlands/ar-AA1LLWE7

*Brittiläinen öljyjätti Shell ilmoitti keskiviikkona lopettaneensa yhden Euroopan suurimmista biopolttoaineprojekteista ja keskittyvänsä jatkossa perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Yhtiö keskeytti vuonna 2021 aloitetun Rotterdamin suuren, uusiutuvia biopolttoaineita valmistavan tehtaan rakentamisen. Tehtaan oli tarkoitus tuottaa kestävän kehityksen mukaista lentopolttoainetta (SAF) ja dieseliä mm. jätteistä.

”Kun arvioimme markkinadynamiikkaa ja valmistumiskustannuksia, kävi selväksi, että hanke ei ole riittävän kilpailukykyinen.”

*Shell ja kilpaileva brittiläinen energiajätti BP ovat perääntyneet useista ilmastotavoitteistaan ​​ja keskittyneet enemmän öljyyn ja kaasuun kannattavuussyistä. Tämä on – ei sinänsä yllätys – herättänyt kritiikkiä ympäristöaktivisteilta.

Tuotteen hinta olisi moninkertainen perinteisiin polttoaineisiin nähden!

Lufthansan analyysi on samoilla linjoilla:

Hiilivapaa lentoliikenne edellyttää synteettisten polttoaineiden käyttöä. Niiden valmistaminen tarvitsee erittäin paljon sähköä. Saksalainen lentoyhtiö Lufthansa on tehnyt laskelmat, mitä siirtyminen ”kestävän kehityksen polttoaineisiin” (sustainable aviation fuels, SAF) merkitsisi yhtiölle.

https://fortune.com/2023/09/26/lufthansa-airlines-carsten-spohr-half-germany-electricity-green-fuel-e-kerosene-saf/

Yhtiön toimitusjohtaja Carsten Spohr asiantuntijoineen on päätynyt laskelmaan, jonka mukaan tarvittavan polttoainemäärän valmistaminen kuluttaisi puolet koko Saksan sähköntuotannosta. Tämä ei ole mitenkään mahdollista. Yhtiö sinänsä haluaisi käyttää näitä polttoaineita, jos vain asiakkaat suostuvat maksamaan erittäin paljon kalliimmaksi muuttuvat lennot. Tällä hetkellä SAF- polttoaineita on saatavilla niin vähän, että vaikka Lufthansa ostaisi koko maailman tuotannon, yhtiö lentäisi niiden turvin vain vajaat kaksi viikkoa.

Talouden kovat ja armottomat lait iskevät, joten liiketoiminnan suuntaa muutetaan päinvastaiseksi vihreään siirtymään nähden eli kohti kannattavaa toimintaa ja realismia. Olisiko Suomen hyvä reagoida nopeasti näihin käänteisiin eikä jäädä aina viimeiseksi ”hitaaksi hämäläiseksi”. Jos jatkamme maailmoja syleilevän, utopistisen ilmastolakimme epätoivoista toteuttamista, meille jää käteen vain mustapekka ja romahtanut teollisuus. Valtion velka ei ainakaan tällä tavalla vähene. Ja tänne tunkevia investointeja ajatellen seuraava lause pitää huomioida:

Hehkutettu ”puhdas siirtymä” tuhansine työpaikkoineen on tuotapikaa menneisyyttä meitä nopeammin reagoivissa maissa. 

Mikään vihreä ja kestävä ei ole todellisuudessa vihreää ja kestävää.

             Michael Shellenberger