Tämä sopii jatkoksi aikaisempaan uutiseen mikromuovista ja öljystä, sillä tuulivoimaloista irtoaa myös varsin suuria kappaleita. Vaurioituneet ja kuluneet tuulivoimalat päästävät luontoon monenlaisia aineita, joista yksikään virallinen taho ei näytä olevan kiinnostunut. Nyt kyse on ”makromuovista”, jota päätyy mereen merituulivoimalan lavan katketessa. Kyseinen GE:n valmistama tuuliturbiini oli aivan uusi ja vasta koekäyttövaiheessa.

Katkenneesta lavasta putoaa kookkaita muovin ja lasikuidun kappaleita pienemmän silpun lisäksi. Silppua sekoittuu veteen ja kertyy pohjalle. Vaarana on aineiden kertyminen ravintoketjuun (mm ftalaatit).

https://nantucketcurrent.com/news/vineyard-wind-reports-turbine-blade-damage-in-offshore-incident

”Vineyard Windin merituulipuiston tuulivoimalan rikkoutuneen lavan palasia on huuhtoutunut Nantucketin etelärannikolle. Nantucketin asukkaat raportoivat rannoille ajautuneista vihreistä ja valkoisista vaahtomuovikappaleista sekä suuremmista lasikuituosista … Liittovaltion hallitus sulki tuulipuiston ’toistaiseksi’ lisätutkimusten ajaksi.”

Yllä on yksi kuva rannalta. Suosittelen linkin avaamista, sillä uutisen kuvista paljastuu, kuinka paljon materiaalia ajautui rannalle vain yhden yli 100 metriä pitkän lavan tyviosan katketessa. Kunhan Merenkurkun merituulipuistot aloittavat toimintansa, Kalajoen rantalomailijoille saattaa olla tiedossa samanlaisia yllätyksiä. Kristiinankaupungin tuulivoimaloiden laparikot tapahtuivat ”onneksi” (!) maalla:

https://www.youtube.com/watch?v=hQnWAbu-s3I&ab_channel=KaiYlikoski

Kenen vastuulla on rannan puhdistus? Meressä ajelehtivaa ja pohjaan vajonnutta silppua ja mikromuovia on mahdoton ottaa talteen. Kuinka monta merituulivoimalaa tuhansista rakennetuista on jo vaurioitunut? Koska tämä tapahtuu kaukana näköpiirin ulkopuolella ”pois silmistä – pois mielestä”, viranomaiset ja tuulipuiston omistajat vaikenevat, ellei osia ajaudu rannoille. Luontojärjestötkin ovat tässä asiassa hiljaa – valitettavasti.

Tämä ei ole varsinainen ilmastouutinen, mutta koska ”Ison veljen sensurointipyrkimykset” ulottuvat myös (ja etenkin: alempi linkki) ilmastonmuutoksen kritiikkiin, juttu sopii tähän blogiin. 

https://au.news.yahoo.com/elon-musk-claims-eu-offered-183729735.html?guccounter=1

”Euroopan komissio on syyttänyt Elon Muskin X-alustaa DSA-lain rikkomisesta. Komissio ilmoitti perjantaina, että Muskin aiemmin nimellä Twitter tunnettu alusta on rikkonut EU:n digitaalisten palveluiden lain (DSA) osia, joiden tarkoitus on estää verkossa leviävä väärä tieto. Elon Musk on iskenyt takaisin väittäen, että komissio yritti tehdä ”laittoman salaisen sopimuksen” X:n kanssa. ”Euroopan komissio tarjosi X:lle laitonta salaista sopimusta: jos sensuroimme mediaamme kaikessa hiljaisuudessa, siis salaa kertomatta kenellekään asianomaiselle, he eivät rankaisisi meitä”, miljardööri teknologiamoguli kirjoitti X:lle.”

Onko tällaisia sopimuksia jo olemassa? Kuka määrittelee, mikä on ”väärää” tietoa? Jos tämä tehdään kulissien takana, asia on varsin huolestuttava. Alla oleva uutinen näyttäisi vahvistavan sen, että kyllä, sensuuria on. Ja rikkeestä seuraa vähintään sakkoja.

https://www.euronews.com/green/2024/07/12/frances-cnews-fined-for-broadcasting-climate-scepticism-unchallenged

Suosittu ranskalainen uutismedia on saanut sakkoja julkaistuaan ilmastoskeptisen puheenvuoron ilman vasta-argumentteja

Ranskalainen CNews-kanava on saanut sakkoja lähetettyään ilmastonmuutosskeptisen ohjelman.

Ohjelmassa tunnettu taloustutkija Philippe Herlin esitti skeptisen kantansa ilmastonmuutoksesta. Kukaan tv-studiossa olija, juontaja mukaan lukien, ei kuitenkaan kiistänyt hänen esitystään ohjelman aikana.

Herlin: ”Ihmisen aiheuttamaksi väitetty ilmaston lämpeneminen on valhetta, huijausta… Selitellään että, että se johtuu ihmiskunnasta. Ei, se on salaliitto, ja ihmettelen, miksi sille annetaan niin paljon painoarvoa? Siksi, koska se oikeuttaa valtion puuttumaan kaikkeen elämäämme liittyvään ja vapauttaa valtion laittamasta julkiset menot tasapainoon … Se on totalitarismin muoto.”

Ilmeisesti todellinen rikos tässä ei ole se, että hän sanoi poikkeavan mielipiteensä, vaan se, että tv-ryhmä ei heti oikaissut häntä. Audiovisuaalisen ja digitaalisen viestinnän sääntelyviranomainen (Arcom) määräsi kanavalle 20 000 euron sakot kiistanalaisen ilmastoskeptisen ohjelman lähettämisestä ilman tasapainoista raportointia perustellen, että kanava ”epäonnistui” velvoitteidensa täyttämisessä.

Onko sananvapautemme jo näin heikoissa kantimissa?

Huolestuttavaa: Mikromuovia on havaittu pilvissä ja sadevesissä

Antti Lehtniemi 8.7.2024

Ihmiskunnan luontoon päästämillä muovihiukkasilla on useita lähteitä, mutta alati kasvavaa tuulivoimaa ei tule tässä suhteessa unohtaa etenkään ilmakehän hiukkasista keskusteltaessa.

https://www.earth.com/news/plastic-rain-the-growing-threat-of-airborne-microplastics/

Nykyisten tuulivoimaloiden napakorkeus on yli 200 metriä, ja jopa 300 metrin korkuisia on tekeillä. Yksittäiset lavat ovat 100 – 120 metrin pituisia painaen yli 50 tonnia. Pyörivän tuulivoimalan lapojen kärkinopeus ylittää 250 km/h saavuttaen jopa 300 km/h nopeuden. Lapoja on jouduttu uusimaan jo 4-5 vuoden välein, sillä niiden etureunat kuluvat heti käyttöönoton alusta alkaen. Aivan uusikin lapa voi katketa, sillä tuulen voimakkuuden ja suunnan vaihtelun aiheuttama taivutusrasitus on huomattavan suurta.

Suuri nopeus ja ilman epäpuhtaudet (jääkiteet, hiekkahiukkaset, siitepölyt – myös linnut, lepakot ja hyönteiset) aiheuttavat lapoihin pieniä pintavikoja. Viat pahenevat tuulen voimakkuuden ja suunnan vaihtelun aiheuttaman lapojen taipumisen vuoksi. Samoin lämpötilan vaihtelu suurentaa halkeamia, jolloin muovihiukkasia vapautuu ilmaan. Alkaneet vauriot kasvavat ja sileä pintakerros hilseilee paljastaen alla olevan lasikuidun säikeet, kuten alla oleva kuva osoittaa. Tämä on tuttua lasikuituveneensä kiville ajaneelle.

Lapojen etureunan syöpyminen vastaa lentokoneen siipien jäätymistä: ilmavirtaus muuttuu pyörteiseksi vieden kantovoimaa, jolloin lentokone sakkaa. Tuulivoimalalle ilmavirtauksen pyörteisyys tietää tehon merkittävää alenemaa ja lopulta laparikkoa.

Virallisia lukuja on vaikea löytää, mutta on arvioitu, että yhdestä tuulivoimalasta (tai sen lavasta?) irtoaisi 100 kiloa muovia vuodessa. Korkeina rakennelmina ne levittävät mikromuovin ilmakehään hiukkasten kulkeutuessa ilmavirtausten mukana rajoista välittämättä. Toimiessaan tiivistymiskeskuksina ne vaikuttavat etenkin rannikkoseutujen sadantaan. Niinpä ei ole ihme, että sekä pilvissä että sadevesissä on tuulivoimaloidenkin mikromuovia.

Kun juomapullojen korkeista ollaan niin huolissaan, että EU on määrännyt ne kytkettäviksi kiinteästi pulloihin, tuulivoimaloiden muovia saa vapaasti levittää maa- ja merialueille Katri Helenan laulun sanoin ”Minne tuuli kuljettaa”. Periaate ”Joka saastuttaa – se maksaa” ei näytä pätevän vihreään energiaan, jolla on ilmeisesti pysyvä Monopolipelin ”Pelastut vankilalta”-kortti.

Ei tule myöskään unohtaa ikääntyvien voimaloiden ympäristöönsä pirskottamaa öljyä, kun tiivisteet alkavat vuotaa. Täysremontti onnistuisi vain purkamalla voimala osiinsa ja kuljettamalla osat tehtaalle kunnostettavaksi. Niinpä edullisin tapa on vain lisätä öljyä niin kauan kuin voimala jaksaa pyöriä ja tuotannosta saadaan jotakin irti. Pysähtynytkin voimala saattaa antaa kadonneen nimellistehonsa verran arvokkaita vuosittaisia ”päästöoikeuksia” omistajalleen. Aiemmassa kirjoituksessa oli asiaa öljyroiskeista. Otetaan tähän alkuperäisen uutisen yksi kuva malliksi:

Öljyroiskeet auton konepellille olivat tulleet yhdestä voimalasta vain 30 minuutin aikana. Entä miten paljon öljyä päätyy vuodessa maaperään (ruskeat täplät) ja vastaavasti meriin, kun otetaan huomioon kaikki maailman tuulivoimalat? Auton pesu kotipihalla ei ole sallittua taajamissa, koska öljyä voisi (siis auton ULKOpinnasta !!) päätyä pohjavesiin. Tuulivoimaloiden öljyä ja muovia sen sijaan saa levittää maastoon ja meriin, eikä Elokapina varmaankaan lähde kaduille istumaan ja vaatimaan korjausta asiaan.

Antti Lehtniemi 24.5.2024

Vihreässä siirtymässä ja nollapäästötavoitteessa eli fossiilienergiasta eroon pääsemisessä idealistiset, poliittiset tavoitteet ovat työntäneet sivuun tuotannon ja energiafysiikan ankarat lait. Niitä ei voi ohittaa millään keinolla. Ihmetystä herättää, etteivät todelliset fysiikan ja energiatalouden asiantuntijatkaan saa ääntään kuuluville. Osa heistä näyttää menneen mukaan vihreään utopiaan, ja hyvä kysymys on miksi? Huonoja esimerkkejä vihreistä ideoista löytyy runsaasti, mutta otetaan tähän niistä kolme:

1. Biopolttoaine etanoli

Viljatuotteista (lähinnä maissista ja sokeriruo’osta) voidaan käyttämällä valmistaa etanolia, joka tulkitaan vihreässä politiikassa lähes päästöttömäksi. Oletetaan, että biopolttoaineesta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu maissiin kiertäen jatkuvasti lisäämättä ilmakehän hiilidioksidin määrää. Tässä unohdetaan koko ketjun tuotantotaloudelliset laskelmat. Ensinnäkin maissin viljely ei onnistu ilman maatalouskoneita. Ne käyvät edelleenkin fossiilisilla polttoaineilla, sillä biopolttoaine- ja akkukäyttöisiä ei vielä ole. Toiseksi biologinen käymisilmiö vapauttaa aina yhden hiilidioksidimolekyylin jokaista etanolimolekyyliä kohden. Hiilidioksidia siis vapautuu jo ennen etanolin polttoa. Käymisreaktio:

* C6H12O6 => 2 C2H5OH + 2 CO2

Kolmanneksi käyneen mäskin tislaus tarvitsee +82 asteen lämpötilan, mikä on prosessin energiasyöpöin osa, eikä onnistu vihreällä energialla. Neljänneksi tarvitaan valtavat peltopinta-alat tuottamaan esimerkiksi maissia polttoainekäyttöön. USA:ssa 40 prosenttia maissista käytetään bioetanolin tuotantoon, mikä on lisännyt rehu- ja elintarvikemaissin hintaa. USA:n sivulta löytyi tieto, että kun koko tuotantoketju lasketaan oikein, etanolilitran tuottaminen tarvitsee energiaa dieselöljyksi muunnettuna 1,5 litraa. Hyöty olisi siksi negatiivinen.

2. Aurinkopaneelit, rauta ja teräs

Aurinkopaneelien ja mikropiirien tarvitsemaa puhdasta piitä samoin kuin rautaa ei voi valmistaa ilman hiiltä. Tarvittavat pelkistysreaktiot ovat täsmälleen samaa muotoa, eikä kuumennus onnistu uusiutuvalla energialla teollisessa mittakaavassa. Valmistuksen kemialliset reaktiot:

* Raudan valmistus: Fe2O3 + 3C + lämpö => 2Fe + 3CO

* Puhtaan piin valmistus: SiO2 + 2C + lämpö => Si + 2CO

Hyvinvointimme yksi peruspilari on hiiltä sisältävä rauta eli teräs. Kaikki rakentaminen ja koneiden valmistus tarvitsee terästä. Tietoyhteiskunta ei tule enää toimeen ilman mikropiirejä. Hiilen käytön lopettamisella olisi siten vakava vaikutus elämäämme.

3. Synteettiset lannoitteet

Typpilannoitteet ovat olleet ratkaisevassa asemassa viljantuotannon kasvattamisessa ja nälänhädän poistamisessa. Tärkein keksintö oli ilman typen yhdistäminen vetyyn ammoniakiksi. Tämä reaktio on erittäin vaikea (Haber-Bosch-synteesi). Tarvitaan kova paine ja kuumuus sekä metallikatalyytit, ennen kuin vety ja typpi yhdistyvät ammoniakiksi. Reaktio:

* 2 N2 + 3 H2 + lämpö + paine + katalyytit => 4 NH3

Typpi saadaan ilmasta ja vety valmistetaan höyrypelkistyksellä maakaasusta. Tuulivoimalla valmistettavaksi suunniteltu vihreä vety on aivan liian kallista lannoitteiden massatuotantoa ajatellen. Ammoniakista muodostetaan jatkoreaktioilla nitraatteja, esimerkiksi ammoniumnitraattia NH4NO3. Jos fossiiliset polttoaineet kielletään, lannoitetuotannon loppuminen palauttaa ihmiskunnan takaisin luomuviljelyyn. Edessä olisi sanoin kuvaamaton nälänhätä. Esimakua keinotekoisten lannoitteiden hylkäämisestä saatiin Sri Lankan kiville menneestä ”biodynaamisesta” kokeilusta vuosina 2021 -22. Tätä varoittavaa esimerkkiä ei tule unohtaa vihreän siirtymän kiihkossa.

Realiteetit unohtanut vihreä ideologia on saanut aikaan suunnattomat kustannukset, tuhansia miljardeja ilmastopolitiikan 30 vuoden aikana. Kuitenkaan päätavoitteessa, ilmakehän hiilidioksidin määrässä ei ole tapahtunut minkäänlaista vähenemää. Sen sijaan kaikkein vihreimmissä maissa energian hinta on niin korkea, että teollisuus liputtaa halvemman energian maihin. Liitekuvassa on malliksi Saksasta ulos suuntautuneiden investointien kehitys (Lähde: STATISTA).

Vaikka Saksa siirtää voimallisesti teollisuuttaan USA:aan, myös USA on vaikeuksissa Kiinan kanssa. Suojatakseen tappiollista sähköautotuotantoaan maa on määrännyt kiinalaisille autoille peräti 100 prosentin ylimääräisen tuontitullin.

Kauppapolitiikassa voimme taistella Kiinaa, Intiaa ja muita BRICS-maita vastaan vain ottamalla käyttöön näiden maiden ”energia-aseet”: fossiiliset polttoaineet. Vain niihin palaaminen ja päästökaupan ja utopistisen nollatavoitteen hylkääminen ja paluu luotettavaan sähköntuotantoon auttavat. Sähkön osalta on hyvä kysyä, miksi kuluttajan maksama sähkön hinta on kaikkein korkein niissä maissa, joihin on rakennettu eniten tuuli- ja aurinkovoimaa? Sen sijaan ydinvoimaa rakentaneissa maissa sähkö on halvinta, vaikka vihreät markkinoivat tuulivoimaa halvimpana sähköntuotannon menetelmänä (Tämä johtuu vain ja ainoastaan poliittisilla päätöksillä länsimaissa jatkuvasti nostettavasta fossiilisia polttoaineita kurittavasta hiiliverosta ja vihreän sähkön tuesta). Liitekuva kertoo, kuinka suuresta asiasta on kyse (Lähde: Eurostat)

Mutta olemme energiapolitiikassa jo 30 vuoden takamatkalla, joten kurottavaa riittää, etenkin, kun yksimielisyys tarvittavista ja vaikuttavista toimenpiteistä antaa odottaa itseään. Kauanko vielä ajamme teollisuutta muihin maihin, heikennämme kilpailukykyämme ja siten elintasoamme? Eikö tämä kokeilu ja tähän mennessä saadut huonot tulokset jo riitä?

Antti Lehtniemi 10.4.2024

Pikaisesti säädetyt lait ja juristien pilkuntarkka tulkinta astuvat kuvaan. Mikä voisikaan mennä pieleen? 

Elokapina järjestää kesän alussa ”historian suurimman tottelemattomuuskampanjan”.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1b913c99-100c-46e8-b62e-f6587953a278

”Elokapinan konkreettisina vaatimuksina on se, että hallitus noudattaa ilmastolakia”

YLE: https://yle.fi/a/3-12087241

”Ilmastokanteita vireillä monessa EU-maassa”

”Grande-Synthen kunta vetosi moniin eri lainsäädäntöihin: kansainvälisiin, kansalliseen, EU-sitoumuksiin, ihmisoikeusvelvoitteisiin ja Ranskan antamiin sitoumuksiin.”

Miten tähän on tultu?

Suuren maailman mallin mukaan meilläkin on jo kertaalleen (onneksi vielä tuloksetta) haastettu päättäjät siitä, että he eivät ole noudattaneet varsin vähäisen keskustelun ja pohdinnan jälkeen lukkoon lyötyjä ILMASTOLAKEJA. Lait valmisteltiin vihreässä innossa ”kaikki (paitsi perussuomalaiset) mukana” hyvän asian vuoksi. Harkintaa ja tarkempia kustannus-vaikutusanalyyseja vaativat hiljennettiin vihreällä argumentilla ”Mitä, vastustatko sinä ilmaston suojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa?”

Kun laki on hyväksytty ja astunut voimaan, aletaan syyttää sen noudattamatta jättämisestä. Syyttäjinä ovat toki ulkoparlamentaariset ”päättäjät” kuten Greenpeace ja Elokapina, joko suoraan tai manipuloimiensa lapsiryhmien välityksellä.

Valitusasteiden juristit eivät voi tai saa palata itse lain pohjana oleviin asioihin, eli ovatko perusteet järkeviä, vaikuttavia ja todellisen tieteen mukaisia. Heidän tehtävänsä on vain katsoa, onko lain KIRJAINTA noudatettu vai ei. Niinpä heidän on helppo ja pakkokin antaa lausunto, ettei lakia ole noudatettu. On siis odotettavissa, että lukuisia aikaa ja rahaa kuluttavia oikeusprosesseja käynnistyy jatkossa kaikissa EU-maissa. Ja niistä kaikista on tiedossa langettava tuomio, josta vihervasemmisto ottaa kaiken ilon irti.

On hyvä myös huomata, että haasteita ja valituksia käsittelee myös EIT, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Eli kiistellyn konsensus-ilmastopolitiikan alaisia valituksia käsittelee ihmisoikeusjuristien vaan ei tieteeseen perehtyneiden lakimiesten ryhmittymä. Siksi päätös on ennalta arvattavissa kuten kysymys siitä, voiko Suomi toimia Shengen-sopimuksen edellyttämällä tavalla oman, EU:n ja NATO:n etujen mukaan palauttamalla Venäjältä tulevat kolmansien maiden asukkaat takaisin rajan tuolle puolelle.

Tämäkin sataa Kiinan, Intian ja muiden BRICS-maiden laariin. Siellä kelpaa hymyillä ja hykerrellä: 

”Hölmöt eurooppalaiset sotkevat itse taloutensa ja antavat meille lyömättömät kauppaedut, me kun viis veisaamme kaiken maailman päästökaupoista ja Pariisin ilmastosopimuksista.” 

Euroopan kunnianhimoisen vihreän talouden tulokset eivät vastaa vähäisimmässäkään määrin alueen ilmastopolitiikkaan jo käytettyjä, aina vaan kasvavia rahasummia ja aiheuttamaansa tuhoa. Tämä on pyhä lehmä, liitekuvan mukainen ”hukkapönttö”. Juridiikan kytkeminen ilmastopolitiikkaan ei asiaa muuksi muuta, onpahan vain lisäämässä kustannuksia ja haittaa taloudelle ja hyvinvoinnille.

Tuulivoimainnostuksessa pitää oppia muiden virheistä ja kokemuksista

Antti Lehtniemi 24.3.2024

Media hehkuttaa tuulivoimaa estottomasti. Neljä viimeaikaista esimerkkiä:

-Suomeen vyöryy nyt tuulivoimainvestointeja

https://yle.fi/a/74-20034522

-Tuulivoima olisi Itä-Suomessa erityisen kannattavaa, jos sitä saisi rakentaa

https://www.hs.fi/talous/art-2000010066395.html

-Tuulivoimaa tulee lisää hurjaa vauhtia – Suomen energiaomavaraisuus kasvaa

https://www.kemiamedia.fi/tuulivoimaa-tulee-lisaa-hurjaa-vauhtia-suomen-energiaomavaraisuus-kasvaa/

-Norjalaisyhtiö suunnittelee vedyntuotantolaitosta Tornioon

https://yle.fi/a/74-20080011

Entä mikä on todellinen tilanne meitä edellä olevissa maissa?

Kun tutkitaan muualla toteutuneiden vihreiden investointien kannattavuutta ja annettujen lupauksien toteutumista, yltiöpositiivinen uutisointi paljastuu kalliiksi kuplaksi. Tukiaiset, etuoikeudet, päästöoikeuksilla pelaaminen ja laitteiden valmistajien lobbaus löytyvät hehkutuksen taustalta. Media on nielaissut kaiken koukkuineen päivineen ja jatkaa kehu-uutisiaan unohtaen objektiivisuuden. Pitkän tähtäimen taloudellinen kannattavuus on ollut kaikkialla huono. Lähin esimerkki löytyy naapuristamme Ruotsista.

Jäätävä viima puhaltaa Ruotsin tuulivoimateollisuudessa

https://brusselssignal.eu/2024/03/icy-blast-of-bankruptcies-loom-for-swedish-wind-power-sector-experts-warn/

Kaksi ruotsalaista taloustutkijaa varoittavat, että maan tuulivoimateollisuus on konkurssiaallon partaalla. Christian Sandström ja Christian Steinbeck analysoivat Ruotsin tuulivoimayhtiöiden taseita ja tilinpäätöksiä. Heidän raporttinsa 28.2.2024 ruotsalaiselle Kvartalille paljasti vakavia taloudellisia ongelmia. ”Vuosien 2017–2022 kokonaistappiot olivat 13,5 miljardia kruunua (1,2 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa 39 prosentin tappiomarginaalia”. Sandström ja Steinbeck ovat raportoineet tuulivoiman kannattavuuden ongelmista aiemminkin. ”Toiminta on tappiollista, vaikka tuulivoiman tuottajat hyötyvät valtion tuesta päästötodistusten muodossa ja ovat vapautettuja varavoima- ja verkkokustannuksista ja laitosten lähellä olevien kiinteistöjen lunastusten kustannuksista […] Tappiot johtuvat yksinkertaisesti siitä, että tuulivoima ei pysty tuottamaan sähköä markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla mittavista tuista huolimatta”.

Tutkijat ottavat esille tuulivoiman kannattavuutta kaikkialla koettelevan paradoksin, mikä on tuulivoiman universaali ominaisuus:

Heikon tuulen aikana sähkön hinta on korkea, mutta tuotanto on minimaalista, samoin tulot.

Kun tuulee voimakkaammin, tuulisähkön ylitarjonta pudottaa hinnan jopa nollaan.

Sandström ja Steinbeck päättelevät: ”On vaikea nähdä ulospääsyä tästä ongelmasta”. Kaikki tämä pätee Suomeenkin rakennettavaan tuulivoimaan, sillä tuulen vaihtelun mukaan muuttuva hinta ja tukien tarve eivät riipu maasta, johon tuulivoimaa rakennetaan. Liitekuvasta näkyy sähkön hinnan ja tuulen voimakkuuden käänteinen riippuvuus Suomessa (Kuva: US-puheenvuoro, marraskuu-23).

Koska tuulivoima on tappiollista, miten ihmeessä tuulivoimalla tuotettava vety voisi olla kannattavaa? Tappiothan kertautuvat ketjussa tehden vihreästä vedystä erittäin kallista. Silti niin maa- kuin merituulivoimaa työnnetään Suomeen energiaomavaraisuuteen ja vetytalouteen vedoten. Totuus vetybuumista:

Vattenfall hautaa merituulivoimalla vetyä tuottavan projektinsa

 https://oilprice.com/Latest-Energy-News/World-News/Vattenfall-Ditches-Project-to-Produce-Hydrogen-From-Offshore-Wind.html

”Fossiilivapaata tulevaisuutta” mainostava Vattenfall keskeyttää merituulipuistoon integroidun vedyntuotantolaitoksen pilottinsa taloudellisesti kannattamattomana, vaikka asiaa vielä viime vuonna uutisoitiin käänteentekevänä menestystarinana.

Samoin kävi myös Saksan vedyntuotannolle, josta meillä ei juurikaan uutisoitu.

Ørsted luopuu tuulivoimalla vetyä tuottavista projekteista

https://energywatch.com/EnergyNews/Renewables/article16615775.ece

Tuulivoimaloita valmistava Ørsted on päättänyt kumppaneidensa kanssa luopua suuresta saksalaisesta ”tuulivoimalla vetyä”-projektista. Tanskalaisen yrityksen Saksan toimitusjohtaja kertoo, että projekti osoittautui taloudellisesti kannattamattomaksi.

Maailmanpankin aiempi asiantuntija kumoaa länsimaiden kunnianhimoisen Net Zero– tavoitteen. Sen kustannukset ovat tähtitieteelliset, vaikutukset talouteen ja hyvinvointiin tuhoisat, eikä hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista kuitenkaan päästä eroon. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuteen, virallisen ilmastopolitiikan mukaan lämpenemisen tärkeimpään syyhyn, ei saada minkäänlaista alenemaa.

Väestölle ei kerrota nollapäästötavoitteen todellisia kustannuksia ja vaikutuksia

https://dailysceptic.org/2024/03/06/population-is-not-being-told-the-true-cost-of-net-zero-warns-former-world-bank-economist/

Historia kertoo, että utopiat ovat aina olleet vahingollisia ja tulleet erittäin kalliiksi. Siksi esitetyt faktat muiden kokemuksista ovat vakava varoitus Suomen päättäjille. Jos satsaamme syvästi velkaantuneen maamme viimeiset panokset kannattamattomaan toimintaan toistamalla muiden tekemiä virheitä, tulevaisuutemme synkkenee entisestään.

Haluammeko olla hyväuskoisia hölmöjä, jotka ilmastonmuutoksen torjunnan innossaan ja ”esimerkkinä koko maailmalle” ajavat Suomilaivan vauhdilla karikkoon?

Luonnollinen vaihtelu ja avaruudelliset tekijät selittävät kylmien talvien jaksollisuuden kuten monet muut ilmaston muutokset 

Antti Lehtniemi 9.2.2024

Iltalehti: Kohta on niin kova pakkanen, ettei edes meteorologi voisi kuvitella kylmempää.

https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/413e39db-c05e-4b9a-ab00-65ab5c290a6c

 KYSYMYS: Missä on jatkuvasti nousevan hiilidioksidipitoisuuden talvia lämmittävä vaikutus? Pilvetön tyyni talvisää tietää aikaisempaan tapaan paukkupakkasia, vaikka nimenomaan talvien piti lämmetä eniten pohjoisella pallonpuoliskolla.

Professori Kalevi Mursula [1] esitti Ilmastosi-seminaarissa elokuussa 2020 tutkimustuloksia kylmien talvien jaksollisuudesta. Jaksot perustuvat mitattaviin avaruussäteilyn muutoksiin. Kosmisen säteilyn suurienergiset hiukkaset aikaansaavat ydinreaktioita (esimerkiksi typpi N muuttuu radiohiileksi C14). Reaktioissa syntyy neutroneja ja mesoneja, jotka varauksettomina hiukkasina pääsevät maan pinnalle ja voidaan mitata erikoislaitteilla. 

Kylmien talvien jaksottaisuus 

Useamman vuoden mittaiset kylmien talvien jaksot noudattavat 45 vuoden (+/- 5v) syklisyyttä pienin poikkeuksin. Esimerkiksi: 

2023-24 Edellinen talvi 2022-23 oli kylmä.  Tänä talvena 2023-24 tehtiin pakkas- ja lumiennätyksiä.

1985-87 Hyvin kylmiä talvia. Tuolloin oli 5 viikon pakkasjakso: pakkanen pysytteli -24 C ja -32 asteen välillä.

1942-44 Operaatio Barbarossan ja Stalingradin tuho Venäjän pakkasissa.

1909-18 Ensimmäisen maailmansodan länsirintaman kurjat talviolosuhteet.

1865-67 Suuret kuolonvuodet. Kolmessa vuodessa yli 200 000 suomalaista kuoli nälkään ja pakkaseen.  

Pienen jääkauden aikana jaksot eivät jatkuvan kylmyyden oloissa erotu, sillä kylmiä talvia oli varsin tiheään, kuten historiankirjat kertovat:

https://anttilehtniemi.nettisivu.org/kylma-vai-lammin-kumpi-on-vaarallisempaa-osa-2/

Kylmien talvien kausina kesät olivat silti toisinaan hyvin kuumia kuten viime kesäkin. Pahimpina vuosina kevätkylvöt olivat myöhässä, kesä oli kuuma ja kuiva, sateet tulivat myöhään ja aikainen halla tuhosi keskenkasvuisen viljan. Niinpä nälänhätä oli väistämätön seuraus. Alla oleva linkki osoittaa, että ilmiö oli globaali. Vuoden 1870 kuivuus aiheutti yli 30 miljoonan ihmisen kuoleman.  

https://web.archive.org/web/20181106125127/https://www.newscientist.com/article/2183901-a-freak-1870s-climate-event-caused-drought-across-three-continents/

Kylmyys- ja kuivuusjaksot, ilmaston ”äärevöityminen” on luonnollista vaihtelua, eikä sitä voi lukea fossiilisten polttoaineiden eli ihmiskunnan CO2-päästöjen syyksi. Edellisen linkin johtopäätös on hyvä lukea ajatuksella: 

Tämä kuivuusjakso oli kauan ennen ihmiskunnan hiilipäästöjen alkua, mikä on huolestuttavaa. Koska näin on tapahtunut aikaisemmin, näin voi käydä uudestaan, emmekä tiedä milloin ja kuinka usein.

Tunnetut lukuisat jaksottaiset muutokset (ENSO, AMO jne) vaikuttavat edelleen ilmastoomme samalla tavalla kuin ovat vaikuttaneet jo vuosituhansien ajan. Kasvava hiilidioksidin pitoisuus ei ole niiden vaikutusta muuttanut suuntaan eikä toiseen. 

— — —

[1] Professori Mursulan CV on varsin mittava:

Bachelor of Science, University Oulu, Finland, 1974. Master of Science, University Oulu, Finland, 1977. Philosophy, University Helsinki, 1983. Doctor of Philosophy, University Helsinki, 1984. Docent, University Helsinki, Finland, 1987.

Kalevi Juhani Mursula, Finnish Space physicist, researcher. Achievements include research on ion cyclotron waves in earth’s magnetosphere, structure and long-term evolution of solar corona and heliosphere; co-investigator in Freja, Polar and Cluster satellites. Member Board University Researchers, Oulu, 1994; treasurer Suzuki Players’ Foundation, Oulu, 1995. Member American Geophysical Union (regional advising committee since 1995), Rotary.

Hänen julkaisuistaan on enemmän tässä linkissä:

https://www.researchgate.net/profile/Kalevi-Mursula-2

Suomalainen ioni- ja neutronitutkimus on maailman huippua, mikä käy ilmi, kun katsoo Oulussa tehtyjä mittauksia hyödyntävien vertaisarvioitujen tutkimusten luetteloa. Listassa on 981 tutkimusta, eikä se edes ole täydellinen!

https://cosmicrays.oulu.fi/publicat.html

 

EU:n energiapolitiikka menossa yhä katastrofaalisemmaksi

Antti Lehtniemi 27.1.2024

Suomen Uutiset kertoo EU:n tulevasta nollapäästöihin tähtäävästä lainsäädännöstä. Kannattaa lukea.

https://www.suomenuutiset.fi/vuodetun-laskelman-mukaan-eun-hiilineutraaliuustavoite-tulisi-suomelle-murskaavan-kalliiksi-25-miljardia-euroa-vuodessa/

Euroopan Unionin tavoitteena on alentaa hiilidioksidin päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi täysi hiilineutraalisuus pitäisi saavuttaa vuonna 2050. Komissio ehdottaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Mitään konkreettista suunnitelmaa ei vielä ole olemassa näihin (sitoviin?) tavoitteisiin pääsemiseksi. Onko tämä edes mahdollista ja mitä se maksaisi? Monessa maassa nollapäästöpolitiikan perusteltu kritiikki on jo voimakasta ja kasvavaa, mutta meidän mediamme ei tästä tietenkään uutisoi. Suunnitelma on vuotanut tai vuodettu arvostetulle lehdelle Financial Times, ja voimme lukea hiukset nostattavista kustannuksista.

Suomelle koituisi maksettavaa 25 miljardia eli 25 000 000 000 euroa VUODESSA !!

Tällaista summaa on täysin mahdoton hyväksyä, eikä sellaista edes saataisi syvällä velkasuossa olevasta maastamme kokoon ilman, että valtion jäljellä omaisuus myytäisiin ja lähes kaikki yhteiskunnan toiminnot ajettaisiin minimitasolle. Tälläkin selvittäisiin ehkä vain 2-3 vuotta vilussa ja nälässä värjötellen. Mitä tehdään sen jälkeen? Maamme teollisuus, talous ja hyvinvointi ovat romuna. Kansamme joutuisi energia- ja ravintopulan vuoksi lähtemään ilmastopakolaisiksi lämpimiin maihin. Voi olettaa, ettemme saisi sieltä yhtä hyvää ja monipuolista palvelua kuin mitä olemme antaneet meiltä turvapaikan saaneille etelän asukkaille.

Tulee muistaa, että EU laskee päästöt varsin omintakeisella tavalla käyttäen erilaisia laskentakaavioita, ei mittauksia. Esimerkiksi Suomen kaikkea kasvillisuutta ei oteta huomioon. Sen sijaan kriittiset metsävaramme on painotettu laskelmissa erittäin epäedullisella tavalla, vaikka Yhdysvaltojen avaruustutkimuslaitoksen (NASA) ja YK:n maatalousjärjestön (FAO) mittausten mukaan Suomi on aina ollut ja on edelleenkin hiilinielu. MUIDEN pitäisi maksaa MEILLE hiilinielustamme. Tämä virhe on uusien euroedustajiemme korjattava.

Mitä tulee Saksaan ja maan omiin suunnitelmiin, siellä on jouduttu taas kerran umpikujaan. Saksa ajaessaan äärivihreää EU:n ilmastopolitiikkaa ei pysty täyttämään edes omia tavoitteitaan. Mihin on kadonnut saksalainen rationaalinen, matemaattiset laskut hallitseva insinööri?

Saksan suunnitelma siirtyä vetyä käyttäviin voimalaitoksiin kaatui.

https://www.euractiv.com/section/electricity/news/germanys-dream-of-building-a-fleet-of-hydrogen-fired-power-plants-is-faltering/

Saksa suunnitteli tuottavansa vuoteen 2035 mennessä 100 % sähköstään ilmastoneutraalilla tavalla. Voimassa olevan ilmastopolitiikan tuuli- ja aurinkovoimaloiden tueksi suunniteltiin vetyvoimaloita varavoimaksi. Tähän tarvittaisiin 8,8 GW puhdasta vetyvoimaa sekä 15 GW maakaasuvoimaa, jonka pitäisi siirtyä käyttämään vihreää vetyä viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Näin katettaisiin yhteensä noin kolmasosa Saksan vuoden 2023 huipputehon tarpeesta vihreään vetyyn perustuvalla varavoimalla. Vetyä tarvittaisiin varsin suuret määrät.

Nämä varavoimalaitokset tuottaisivat sähköä heikon tuulen ja vähäisen auringonpaisteen aikoina (”kalte Dunkelflaute”). Uusimpien laskelmien mukaan ne eivät olisi kannattavia ilman valtion massiivista tukea. Kylmä taloudellinen, tekninen ja energialaskelmiin perustuva totuus paljastui:

”Saksan ainut mahdollinen ratkaisu on hiilivoimaloiden käytön jatkaminen”.

Tämä olisi ollut tuotantoketjun energiahäviöt laskemalla jo alun perinkin selvä asia. Tuulivoima tuottaa vain silloin, kun tuulee. Sen ja kesäajan aurinkosähkön katkonainen tuotanto soveltuu huonosti jatkuvaa energiaa edellyttävään vihreän vedyn valmistukseen. Vihreä vety olisi myös erittäin kallista. Elektrolyysin huono hyötysuhde, vedyn nesteytyksen vaatima energia, erikoissäiliöt, putket ja vedyn tuotannon niukka saanto romuttavat tällaiset vihreät suunnitelmat. Mikään määrä tukiaisia ei tee ideasta taloudellisesti kannattavaa, yhteiskunnan 24/7/365 sähkön varmistavaa tuotantotapaa. Vihreästä vedystä on aiempi artikkeli linkissä:

https://anttilehtniemi.nettisivu.org/2022/11/03/tuulivoimalla-vihreaa-vetya-ja-metaania/

Koska päätöksiä ja ilmastoasetuksia tehdään puhtaasti äärivihreän, utopistisen ajattelun pohjalta, tälle kehitykselle pitää laittaa nopeasti stoppi. Tähän on hyvä mahdollisuus kevään EU-vaaleissa, sillä monessa EU-maassa niin maahanmuutolle kuin ilmastotoimille kriittisten puolueiden kannatus on merkittävässä nousussa. YLE toki nimittää näitä ”laitaoikeistoksi” kuten liitekuva kertoo.

ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ, ETTÄ KEVÄÄN EU-VAALEISSA SUOMALAISET AJATTELEVAT MAAMME ETUA JA KÄYVÄT ÄÄNESTÄMÄSSÄ.

ÄÄNI VIHREILLE ON OMAN HAUDAN KAIVAMISTA.

Ayn Raud: ”Voit olla välittämättä tosiasioista, mutta et voi ohittaa välittämättömyytesi seurauksia”

Tuulivoima ja Suomen talvi – oppia Ruotsista kantapään kautta 

Antti Lehtniemi 21.11.2023

Suuri ruotsalainen maatuulipuisto on menossa konkurssiin. Syynä on PPA-sopimus norjalaisen Norsk Hydron kanssa. Sopimustyypistä löytyy infoa mm Gasumin kotisivulta (lihavoinnit omia):

”PPA-sopimus (Power Purchase Agreement) on pitkäaikainen, yleensä tuulivoimaan perustuva noin 10 vuoden pituinen sopimus, jonka avulla voi vähentää omaa hiilijalanjälkeään sekä edesauttaa uusiutuvan energian tuotannon kasvua.”

Sopimus oli tehty alhaisella hinnalla ja ehdolla, että jos sähköä ei pystytä toimittamaan sovitun minimitason verran, puisto joutuu ostamaan puuttuvan sähkön markkinoilta. Norjalainen ostaja sen sijaan saa aina halpaa sähköä ja voi vähentää laskennallista hiilijalanjälkeään eli ”viherpestä” tuotantoaan ja paukutella henkseleitään ruotsalaisten kustannuksella.

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2023/11/12/europes-largest-wind-farm-facing-bankruptcy/

Tuulivoiman kapasiteettikerroin, todellinen vuosituotanto, on maksimissaan vain 26 prosenttia nimikilpitehosta. Aurinkovoimalla se on vain 14 prosenttia. Koska kaikki teollinen toiminta ja yhteiskunnan ylläpito edellyttävät vakaata ja tasaista verkkosähköä, tuuli- ja aurinkovoimaloiden sopimuksiin olisi alun alkaen pitänyt liittää edellä esitetyn kaltainen ehto. Jos sovittu minimitaso alitetaan, tuuli- tai aurinkopuisto joko maksaa toimitussakkoa tai ostaa markkinoilta puuttuvan sähkön. Näinhän menetellään muussakin teollisuudessa. Jos telakan laiva tai Arevan ydinvoimala viivästyvät, sakkoja on tiedossa.

Jos ja kun sopimukset laaditaan näin, tuuli- ja aurinkovoima joutuvat osallistumaan varavoiman kustannuksiin, joko rakentamalla sitä itse tai ostamalla osuuksia toimivilta perinteisiltä voimaloilta. Näin vältettäisiin etenkin tuulisähkön aiheuttamat vakavat markkinahäiriöt ja varavoimakapasiteetin väheneminen. Samoin tuulivoiman virheellinen ”halpuudella” kehuminen loppuisi

Tuulisähköä vaivaa sääolosuhteiden ohittamaton paradoksi. Kun tuulee riittävästi, sähkön hinta laskee jopa negatiiviseksi ja kaikkien tuottajien tulot alenevat. Kun ei tuule ja tuotanto on jopa nollassa, sähkö on kaikkialla huippukallista ja varavoima pyörii täysillä. Aiemmassa kirjoituksessa tuotiin esille se, että tuulivoima on puhdas markkinahäirikkö eikä pysty koskaan tuottamaan luotettavaa verkkosähköä.

https://anttilehtniemi.nettisivu.org/2022/10/08/hienoa-tuulivoima-saa-sahkon-hinnan-jopa-negatiiviseksi/

Tätä kirjoitettaessa 20.- 21.11.2023 Olkiluoto-III:ssa on häiriö, joten se on kytketty irti verkosta. Maamme yllä makaa korkeapaine, joten tuulivoiman tuotanto on minimaalista (liitekuva). Kapasiteettia meillä on jo peräti 6445 MWh/h, mutta alkuviikon tuotannon keskiarvo oli vain 264 MWh/h eli vain neljä prosenttia. Minimituotanto oli 23 MWh/h eli 0,35 prosenttia. Tällä ei yhteiskunta pärjää.

Jos tuulivoimalta edellytettäisiin edes puolet todellisen kapasiteettikertoimen osoittamasta tuotannosta eli 13 prosenttia nimikilpitehosta, sähkömarkkinoilta ostettavaa olisi tämän alkuviikon aikana todella paljon ja ostajina olisivat nimenomaan tuulivoimayritykset. Emme joutuisi lukemaan lööppejä ja kuulemaan uutisia ennätyskalliista sähköstä. Emme saisi vetoomuksia säästää sähköä, jättää saunomiset väliin ja tukea verkon kestokykyä syistä, jotka eivät ole meidän aiheuttamiamme.

Tulee ymmärtää, että tällainen tilanne on tuulivoiman osalta normaalia ja toistuvaa. Ja kuten aiemmassa kirjoituksessa tuli esille, mitä enemmän rakennetaan tuulivoimaa ja mitä enemmän poistetaan hiili- ja kaasukäyttöistä varavoimaa, sitä vaikeammaksi tilanne menee. Tuotannon ja sähkön hinnan nopea vaihtelu jyrkkenee jyrkkenemistään. En halua edes kuvitella, mikä tilanne on, jos joskus saavutamme EU:n ”fossiilivapaan Net Zero”- tavoitteen.

Onneksi Net Zero on kuin autiomaan kangastus: sitä ei tulla saavuttamaan koskaan, mutta siihen pyrkiminen tulee erittäin kalliiksi ja romuttaa länsimaisen hyvinvoinnin.

Lisäys 22.11.2023 klo 16:00

Hyvä esimerkki tuulivoiman voimakkaasta vaihtelusta tapahtui viimeisten 17 tunnin aikana. Tuotanto hyppäsi jyrkästi nollasta yli 5000 MWh/h:iin, kuten liitekuva osoittaa. Jos Olkiluoto-III:n 1600 MW on liian paljon Suomen verkolle, eikö tuulivoiman tuotannon nopea 5000 MW:n hyppy olekaan vaarallinen ja haitallinen? Tosiasioiden vuoksi tämä kuva olisi hyvä julkaista valtamediassa, mutta lienee turha toive …

Antti Lehtniemi 1.11.2023

Fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen kunnianhimoinen korvaaminen sähköautoilla on ollut tahmean verkkaista, vaikka voimakas ilmastopoliittinen paine ajaa asiaa. Ostohinnan ja lataussähkön hintatuki verovaroilla ei ole auttanut. Itse asiassa länsimaissa, etenkin USA:ssa kallis sähköauto on usein hankittu perheen kakkosautoksi. Pitemmät matkat on hoidettu perinteisellä katumaasturilla tai tila-autolla. Tuen tarkoitus oli vähentää päästöjä …

Virallinen konsensus-ilmastopolitiikka vaatii liikenteen nopeaa sähköistämistä pitäen hihassaan ”valttikorttina” toistaiseksi vielä harvinaisia vetyautoja. Keskituloiset, puhumattakaan vähävaraisista, eivät pysty hankkimaan sähköautoa edes käytettynä. Vaikka polttonesteiden hintaa nostetaan jatkuvasti kiristyvillä päästöveroilla, näille ryhmille ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ajaa iäkkäällä autollaan ja maksaa mukisematta polttoaine- ja korjauskustannukset.

Entä autoteollisuus? Miten siellä menee? Uutiset kertovat, että kiinalaiset sähköautot valtaavat kovaa vauhtia markkinoita. Tämä ei ole mikään ihme, sillä hiilivoimalla tuotetut sähköautot, aivan samoin kuin tuulivoimalat ja aurinkopaneelit, ovat hinnaltaan täysin eri tasolla lännen tuotteisiin verrattuna. Tuulivoimayritykset ovat suurissa vaikeuksissa (Linkki1), joten ei ole ihme, että autoteollisuus on uppoamassa samaan suohon. Vaikka lännessä valmistettujen sähköautojen myyntiluvut ovat vielä hyvällä tasolla, myyntimäärien ja – jakautuman kehityssuunta ei lupaa hyvää. Kysyntä taittuu aivan liian nopeasti, jotta tuotanto ja investoinnit olisivat kannattavia.

Volkswagen-konsernin tilaukset ovat pudonneet peräti 50 % (Linkki2). Niinpä edessä on 2 000 työpaikan vähennykset.

Ford-konsernin liiketappio oli 1,3 miljardia dollaria vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Yritys tekee 36 000 dollarin tappiot jokaisella myymällään sähköautolla (Linkki3). Konsernin tappio uhkaa kasvaa tänä vuonna 4,5 miljardiin dollariin. Siksi ei ole yllätys, että yritys lykkää 12 miljardin dollarin investointeja uusiin akkutehtaisiin ja sähköautojen tuotannon laajennuksiin.

Mercedes-Benz-konsernin johto kuvaa tämän hetken sähköautomarkkinoita sanalla ”brutaali”.

General Motors on hylännyt tavoitteen valmistaa 400 000 sähköautoa vuoden 2024 ensimmäisen puoliskon aikana (Linkki4).

Honda ja General Motors ovat hylänneet suunnitelman tehdä yhdessä halpoja sähköautoja (Linkki5).

Toyotan hallituksen puheenjohtaja Akio Toyoda kertoi Japanissa pidetyssä autonäyttelyssä sähköautojen kysynnän hiipumisen olevan merkki siitä, että ihmiset ovat heränneet todellisuuteen, että sähköautot eivät ole ratkaisu ilmastonmuutoksen oletettujen haittojen torjunnassa.

Japanissa Panasonicin akkutehdas on vähentänyt tuotantoa 60 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Puolet muiden kuin Teslan käyttäjistä aikoo kyselyjen mukaan palata bensiini- tai dieselautoon (Linkki6).

Uutiset parkkitalojen ja autojen tulipaloista, vaurioituneiden ja kastuneiden akkujen kalliista vaihdoista sekä ”itsepäisen autonomisesti ajavista” autoista vähentävät uusien ostajien intoa. Akkujen kestävyyden vuoksi käytettyjen sähköautojen jälleenmyynti on vaikeaa, joten hintoja on ollut pakko pudottaa reilusti. Tämä on tiennyt menetyksiä sähköautoaan vaihdossa tarjoavalle.

Realiteetit voittavat aina, kysymys on vain ajasta. Toki odottavan aika on pitkä, ja tässä tapauksessa hinta kasvaa ajan mukana samoin kuin taksin kyydissä istuessa. Kun vielä todetaan, että kerrostalojen asukkaat eivät voi hyödyntää kotilatauksen etuja, ollaan myynnin kasvun kannalta vaikeassa tilanteessa. Kuka maksaa esimerkiksi katujen parillisille puolille pystytettävät latausasemat entisten pysäköintimittareiden tilalle? Entä kaupunkien sähköverkon kestokyky, kun suuri osa työssä käyvistä asukkaista tarvitsee yöllä latausta? Jos halutaan olla todella vihreitä, sähköautot pitäisi ladata vain ”päästöttömällä” tuuli- ja aurinkosähköllä, eikö niin? Aurinkosähköllä lataus ei onnistu öisin, ja tuulikaan ei ole aina suosiollinen, etenkään talviaikana.

Taaksepäin katsottaessa havaitaan, että kaikki vihreän siirtymän menetelmät ovat johtaneet ojasta allikkoon. ”Negatiivinen Midaksen kosketus” tekee tuhoaan: hyödyt ovat minimaalisia ja kustannukset sekä haitat huomattavan suuria. Olisi vihdoin aika, että riippumattomat fysiikan, tekniikan, tuotantotalouden ja investointien asiantuntijat kävisivät läpi vihreän politiikan menetelmät ja tilinpäätökset valan tehneen tilintarkastajan tavoin. Samalla selviäisi, kuinka paljon ja millä hinnalla vihreä siirtymä ja energiamurros ovat vähentäneet *) 30 vuoden ilmastopolitiikan päätavoitteita, fossiilisen energian käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä.

[ *) Vastaus: Eivät lainkaan! (Linkki7) ]