Antti Lehtniemi 9.2.2022
Energiapolitiikassaan EU ei olisi voinut valita nykyistä huonompaa strategiaa. Siksi EU:n energiapula voi mennä enää vain pahempaan suuntaan. Syy ei ole Ukrainan kriisi, vaan EU:n oma politiikka. Moneen menetelmään perustunut vakaa sähköntuotanto on muutettu täysin tietoisesti yksipuoliseksi. Varmatoimista hiilikapasiteettia ja jopa päästötöntä ydinvoimaa on ajettu alas paljon ennen voimaloiden tehokkaan käyttöiän täyttymistä. Puutetta on paikattu rakentamalla massiivisesti epävarmaa tuuli- ja aurinkovoimaa. Kyseessä on käsittämättömän suuri hukkainvestointi.
Mitä Saksaan tulee, Venäjän maakaasun varaan jättäytyminen on erittäin huonoa politiikkaa. Edes Ukrainan kriisin puhjettua Saksa ei peruuttanut vuodenvaihteen suuria ydinvoiman sulkemisia (4000MW). Tämän vuoden lopulla on edelleen määrä sulkea loputkin ydinvoimalat (4000MW) Angela Merkelin hallitusten ”tsunamipelon” vuoksi. Kukaan ei liene kysynyt Merkeliltä, miltä suunnalta tuleva tsunami voisi Saksan ydinvoimalat tuhota. Onko tässä mitään järkeä? Kuvasta 1 nähdään, että Saksan tammikuut ovat kylmenemässä, vaikka CO2 kasvaa.
Venäjän kaasun varaan jättäytyminen on suora syöttö Putinin lapaan. Jos Saksa Energiewenden sijaan olisi sijoittanut saman summan perinteiseen ydinvoimaan, kaikki saksalaiset henkilö- ja pakettiautot kulkisivat nyt päästöttömällä ydinsähköllä. Sähköautot saavat tyytyä edelleen fossiiliseen sähköön, joten päästöt eivät ole vähentyneet yhtään.
Sähköntuotannon vaihtelusta on aiheutunut lukuisia verkon uhkaavia kaatumisia. Asukkaille ja teollisuudelle pahinta on sähkön hinnan voimakas nousu. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on raportoinut, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä EU:n sähkön keskihinta oli nelinkertainen verrattuna vuosien 2015- 2020 keskiarvoon. Kotitalouksien sähkölaskut ovat nousseet 54 % kahdessa vuodessa. Tämä on tapahtunut jo ennen nykyistä kaasupulaa ja Ukrainan kriisiä. Mitä tapahtuukaan, jos siellä alkaa sota?
Englannissa energian hinnan raju nousu on lisännyt energiaköyhien asukkaiden määrää kahdella miljoonalla kuuteen miljoonaan: kyseenalainen uusi ennätys. Energiaköyhyys lisääntyy kaikkialla länsimaissa, puhumattakaan kehittyvistä maista. Kylmäkuolemien määrä kasvaa jatkossa, sillä köyhimpien ihmisten on pakko säästää lämmityskuluissa. Maan voimakas panostus tuulivoimaan on jo markkinahäirikkö. Tuulivoima tuottaa keskimäärin 24% Englannin sähköstä. Tuulisena aikana sähkön hinta laskee ja tyynellä säällä sähköön tulee voimakas hintapiikki. Koska varavoimaa ei ole riittävästi, tuontisähköä on ostettava, maksoi mitä maksoi. Kuva 2 kertoo tuulivoiman ja sähkön hinnan käänteisestä korrelaatiosta, jota tuulivoiman lisärakentaminen jyrkentää jatkossa.
Syksyn kylmyys ja sähköpula on opettanut ”Siperian” lailla. EU-alueella useita hiilivoimaloita on ollut pakko käynnistää uudelleen, sillä muutoin sähkökatkot olisivat talvikaudella toistuvaa todellisuutta. Hiilen kulutus on Pariisin sopimuksen lupauksista huolimatta kasvussa kaikkialla. Päästötavoitteet siirtyvät kauas tulevaisuuteen. Suomi jatkaa yksin kunnianhimoista politiikkaansa – miksi?
EU:n tilanteen ei olisi tarvinnut mennä näin pahasti metsään.
Ylitsepääsemätön totuus on, että Euroopan energiakriisi on vain ja ainoastaan poliitikkojen utopististen päätösten aiheuttama. Epärealistinen luottaminen tuuli- ja aurinkovoimaan sekä biomassaan on vain lisännyt päästöjä, saanut sähköverkot kaatumisen partaalle ja johtanut ennen näkemättömään energian hinnan nousuun ja siten talouden heikkenemiseen ja ihmisten hyvinvoinnin alenemiseen. Tästä on varoitettu jo vuosikausien ajan, mutta varoitukset ovat hukkuneet ympäristöjärjestöjen paniikinlietsonnan ja tuulivoima- ja kaasuyritysten lobbauksen alle.
Tuulivoimayritykset ovat hädissään, kun maailmasta ei löydy riittävästi tarpeeksi suuria laivanostureita tai liikkuvia porauslauttoja merelle sijoitettavien jättiläiskokoisten (14MW) tuulivoimaloiden asennukseen. Voimalat pitäisi saada kaupaksi nopeasti, ennen kuin ostajat huomaavat niiden olevan hukkainvestointi.
Kuvassa 3 on nosturipari nostamassa kehikkoineen yhteensä 720 tonnin painoista koneistoa yli 260 metrin korkeuteen. Nostureiden kokoluokkaa selventää vertailu: esimerkiksi Espoon TV-lähetysmasto on 320 metrin korkuinen, joten nosturien puomit ylettyisivät lähes maston huipun tasalle.
Nämä voimalat ja niiden kuljetus- ja nostokalusto, kuljetus mukaan lukien on toteutettu fossiilisella energialla. Tuulisähkö ei kompensoi koskaan tästä aiheutunutta hiilijälkeä. Vanhan purjeveneilijän motto pätee tuulivoimaankin:
”Tuuli on ilmaista – kaikki muu maksaa.”
Pientä järjen valoa on sentään näkyvissä. Selkä seinää vasten EU on Saksan johdolla luokittelemassa (tietyin edellytyksin) sekä ydinvoiman että maakaasun uusiutuvaksi energiaksi. Mutta miksi toimivia ydinvoimaloita sammutetaan ja äsken sammutettuja ei käynnistetä uudelleen ja tuulivoimaa rakennetaan edelleen täysillä? -Saksalaisen insinöörin aiemmin kehuttu järki on ilmeisesti nykyisin poliitikkojen vankina.
— — —
Lähteet:
IEA tilastot
https://www.realclearenergy.org/articles/2022/01/31/europes_self-made_energy_crisis_814587.html
Rupert Darwall: Vihreä tyrannia (Energiewende-osuus)
Bjorn Lombog: Väärä hälytys (Epilogi)