IL 18.4.2022 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ca93f5ad-86f7-45cf-bb45-ab404c6a0456
Antti Lehtniemi 18.4.2022 rev. 8.5.2022 Linkkejä ja tarkentavia faktoja on kotisivullani ja suomentamissani kolmessa kirjassa.
Ajattelin ensin, että kirjoituksessa on kyse sodankäynnistä aiheutuvien haitallisten aineiden päästöistä. Alta paljastui kuitenkin ”perinteinen” sanoma, joten en malta olla olla kommentoimatta Taalaksen tekstiä.
- IPCC on julkaissut massiivisen pääraporttinsa toisen ja kolmannen osan, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja torjunnan keinoja. Vaikutukset ovat selkeitä, havaittavissa kaikkialla pallollamme sekä voimistumassa koskettaen huomattavan monia elämän alueita.
Vaikutuksista ja niiden voimistumisesta ei ole minkäänlaista näyttöä. Lukuisat pitkän linjan tutkijat ovat raportoineet, että todellinen tilanne on rauhallinen verrattuna ilmastomallien ennustamaan ”voimistumiseen”. Professori Ole Humlum raportoi asiasta määrävälein, mutta ei saa tilaa mediasta.
- Keskeiset haasteemme ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä etenkin trooppisen metsäkadon pysäyttäminen.
Fossiilisista luopumisen voi kuitata alla olevalla kuvalla maailman kokonaisenergian kulutuksesta. Miten ”vihreä” tulitikun pää voisi vallata kokonaan allaan olevan punaisen palkin, vieläpä nopeasti?
Hyvä on lisätä metsäkadon eteen sana ”trooppinen”, sillä näin voidaan ”unohtaa” tuulipuistojen, tarvittavien teiden ja sähkölinjojen aiheuttamat ”ei-trooppiset” metsätuhot.
- Aurinko- ja tuulienergian investointikustannukset ovat pudonneet murto-osaansa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana; ja niillä tuotetun energian hinta on jo alittanut fossiilienergian hinnan. Näiden energiamuotojen avulla voidaan myös saavuttaa suurimpia päästöjen vähennyksiä pienimmillä kustannuksilla. Myös merituulienergian hinta on laskusuunnassa.
Aurinko- ja tuulienergia laskee sähkön hinnan lähelle nollaa ja jopa sen alle, mutta vain hetkittäin. Fossiilienergian epäedullisuus johtuu kohoavista päästömaksuista, ei muusta. Tuulta ei voi käskeä puhaltamaan, kun sähköä tarvitaan. Englannissa, maa- ja merituulivoiman mahtimaassa tilanne on useasti kuvan kaltainen: uusiutuvien tuotto on minimaalista tarpeeseen nähden. Puuttuvan osan tuottaa kaasu- ja hiilivoima ja sähkön osto. Muuten koko maa pimenisi epämääräiseksi ajaksi.
Tuulivoimayritykset myyvät tuotteitaan tappiolla. Kiinan tuulivoimaloiden halpamyynti pahentaa asiaa, samoin kuin Ukrainan sota lisäämällä materiaalikustannuksia ja heikentämällä mm teräksen saatavuutta. Toimitukset ovat myöhässä, joten viivästymissakkoja on tiedossa. Massiivisia maa- ja etenkin merialueilla tarvittavia nostureita ei ole tarpeeksi. Niinpä länsimaiset tuulivoimayritykset toteavat: ”Me kaikki olemme suurissa vaikeuksissa.”
Päästövähennykset ovat minimaalisia, sillä ilman varavoimaa (pääasiassa kaasu) tuulivoima ei pysty ylläpitämään yhteiskunnan sähköntarvetta, kuten yllä oleva kuva Englannista osoittaa. Sähkökatkot ja kiertävät pimennykset muuttuvat arkipäiväisiksi.
- Liikenteen sähköistymisen näkymät ovat myös kehittyneet suotuisaan suuntaan. Sekä akkuteknologian että sähköisten ajoneuvojen hinnat ovat selvässä laskusuunnassa. Samalla tarvitsemme toki investointeja latausinfrastruktuureihin. Liikenteessä sähköpyörät mukaan lukien on mahdollista saavuttaa vähäisin kustannuksin ilmastomyönteisiä ratkaisuja.
Geologit ja kaivosalan edustajat ovat jo kauan raportoineet, ettei sähköistämiseen tarvittavia metalleja pystytä hankkimaan riittävästi. Hinnat nousevat jyrkästi – se vähäisistä kustannuksista. Uusia kaivoksia pitää avata neitseellisille alueille: luontoa tuhoutuu. Koko liikenteen sähköistäminen kaapeleineen kuluttaisi kymmenien vuosien metallituotannon. Ronald Stein:
https://www.cfact.org/2022/04/12/its-time-for-transparency-of-the-embedded-costs-of-going-green/
Tyypillinen sähköauto tarvitsee kuusi kertaa enemmän mineraalivaroja kuin perinteinen auto.
- Tilannetta pahentaa entisestään ideologisista syistä johtunut ilmastoystävällisestä ydinvoimasta luopuminen. On itsestään selvää, ettei ilmastotavoitteita voida reaalisesti saavuttaa ilman ydinvoimaa; näin etenkin maissa missä energian tarve on suuri. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kiina, Intia ja Saksa.
KYLLÄ. Saksa on ollut huono esimerkki ajaessaan ydinvoimansa alas. Ei yksikään voimalayritys satsaa ylläpitoon, jos sillä ei ole sitovaa pitkäaikaista myyntisopimusta. Pienreaktorien tuotekehitykseen ja tuotantoon tulee panostaa. Koska mitään kiireellistä välitöntä ilmastohätätilaa ei ole, tähän on runsaasti aikaa. Käytetään fossiilisia kunnes korvaava uusi SMR-tekniikka on kaupallisesti asennusvalmista.
- Myös energian säästössä piilee erinomaisia mahdollisuuksia. IPCC:n uusin raportti osoittaa, että asukasta kohti energiaa kuluu eniten Pohjois-Amerikassa, Arabimaissa, Venäjällä, Japanissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Vähiten per kapita pahiksia ollaan Intiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Eli kirimisen mahdollisuuksia löytyy yhteiskuntarakenteita kehittämällä.
Tutkimukset osoittavat, että elintason noustessa kehittyvät maat saavuttavat nopeasti ja ylittävät säännönmukaisesti meidän sähkönkulutuksemme (Shellenberger). Säästöt ovat pelkkää toiveajattelua. Näille maille hiili on länsimaiden päästömaksujen vuoksi aina vaan halvempi energialähde. Päästöt kasvavat eniten juuri näiden maiden vaikutuksesta.
- Suuria myönteisiä ilmastovaikutuksia on saavutettavissa metsien hävityksen lopettamisella ja maatalouden hiilen sidonnassa. – – Mutta jos metsien hävitys otetaan huomioon, tilanne tasoittuu. Ei-uusiutuvia metsiä raivaamalla on tuotettu suuria hiilipäästöjä Latinalaisessa Amerikassa, Karibialla, Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä Valtamerellä.
Edellä oli kuva tuulivoiman alta raivatusta metsästä, kaivosalueiden raivauksia unohtamatta. Tuulivoimaloiden siipien täyteaineena käytetään mm balsaa: trooppiset metsät ovat vaarassa. Tulee erottaa esimerkiksi Amazonin alueen jo kauan sitten hakattujen metsäpeltojen kulotus kokonaan uuden peltoalan raivaamisesta. Tarve raivaamiseen on vähentynyt, kun maanviljelymenetelmät tehostuvat. Luomuun siirtyminen aloittaisi uudelleen metsien raivaamisen pelloiksi ja karjalaitumiksi: mistä muuten saataisiin se ”biodynaaminen lannoitus”? Amazon ei ole merkittävä hiilinielu (Ibuki- ja OCO2-satelliitit).
Jos Suomen osalta lasketaan mukaan (niin kuin pitäisi) maamme todellinen biomassa (metsät, pellot, pusikot, niityt, suot, kaislikot) niin olemme aina olleet ja olemme jatkossakin hiilinielu. Tämä epäkohta pitää poliitikkojemme korjata, sillä se on täysin heidän virheensä.
- Ja yhteinen haasteemme on nostaa kunnianhimotasoa ilmastotoimissamme. Vapaamatkustajia ei ole eikä saa olla.
Vapaamatkustamisen estäminen törmää heti Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan. Hiilen käyttö lisääntyy kaiken aikaa näissä ja kehittyvissä maissa. Suomen ”kunnianhimoiseen esimerkkiin” sitoutuvien maiden virallisella, sitovalla ilmoittautumislistalla ei näytä olevan isompaa tungosta …
- ”Erikoisoperaation” heijastusvaikutuksineen päätyttyä meillä on käsillä erinomainen mahdollisuus ottaa loikka irti fossiilienergiasta 5–10 vuoden tähtäimellä.
Katso myös kohta 2. Nopeat loikat ovat täysin epärealistisia. Kokonaisenergian tilastot kertovat karun totuuden. Alla olevan kuvan punainen osuus pitäisi muuttaa vihreäksi 5-10 vuodessa … utopiaa.
Yhteenveto: Toiveajattelu, ilmastomallien skenaarioihin luottaminen ja uusiutuvaan energiaan liittyvä perusteeton optimismi ovat vallalla. Reaalisia laskelmia on tehty paljon: energia-asiantuntijat, geologit, mineralogit, kaivosteollisuus, voimalinjayhtiöt, autotehtaat. Tällä ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaista vaikutusta nykyiseen, IPCC-vetoisen politiikan suuntaan.
Viimeinen kuva kertoo, mihin ”nopea vihreä loikka irti fossiilisesta energiasta” meidät johtaa.
