Ilmastouutisia-2

Vuoden 2026 jälkeen ilmestyneitä uutisia: uusimmat ylinnä

 

— — —

2.4.2026 Heinolan kierrätyskeskuksen akkupalo

Heinolan kierrätyskeskuksen akkupalosta levisi vaarallisia savuja. Huonomman tuulen suunnan vallitessa edessä olisi paloviranomaisen mukaan ollut massiviinen evakuointi.

https://yle.fi/a/74-20218682

” Arvioiden mukaan palo sai alkunsa kierrätykseen tuotujen akkujen käsittelystä. … Tiloissa olevia akkuja räjähteli tulipalon takia … Erityisesti palosta syntynyt savu muodosti vakavan turvallisuusriskin. Palossa tuhoutui akkuja ja muuta elektroniikkajätettä, jossa on muovia ja erilaisia kemikaaleja.”

Rivien välistä lukien vaikuttaa siltä, että nimenomaan litiumakut ovat räjähdelleet. Lyijyakuista poistetaan rikkihappo, ja kuivan lyijyakun murskaaminen ei sytytä tulipaloja eikä ylläpidä palamista räjähdyksistä puhumattakaan.

— — —

2.4.2026 Vihreä vety suurissa vaikeuksissa

Jäitä hattuun vetyinnolle: https://yle.fi/a/74-20218532

”Kokkolan suurteollisuusalueen 700 miljoonan euron arvoisen vetytehtaan (Flexens) konkurssipesä ei käynyt kaupaksi […] Kyseessä olisi ollut Suomen suurin vihreän vedyn hanke. Tarkoitus oli tuottaa vetyä ja ammoniakkia elektrolyysin avulla.”

Kun tuulipuistot ovat kauppalehden (linkki alla) mukaan tappiollisia, miten ihmeessä niiden epävarmaan sähköön nojautuva muukaan teollisuus voisi olla taloudellisesti kannattavaa. Entä länsirannikolle suunniteltu vetyputkisto: jos tuulivoimaan perustuvaa vetyä ei sitten tulekaan, putkeen investointi meni kuuluisaan Kankkulan kaivoon…

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/45ffb109-ec3f-4d61-b77a-b041988ea96a

— — —

2.4.2026 Hiilivoima pelasti USA:n talvimyrskyjen aikana

Fossiilinen energia (hiili ja kaasu) ja ydinvoima pelastivat USA:n sähköpulasta tammikuussa useita osavaltioita haitanneen Fern-lumimyrskyn ja sitä seuranneiden lumimyrskyjen aikana.

https://www.realclearenergy.org/articles/2026/03/31/american_coal_as_a_strategic_imperative_1173324.html

Toisin kuin fossiilienergian vastustajat, vihreät agitoijat haluavat ajateltavan, hiili ei ole vielä kuollut. Se tuottaa edelleen 15 %–20 % USA:n päivittäisestä sähköstä. Fern-talvimyrsky aiheutti suurta tuhoa etenkin maan koillisosissa, ja paljasti USA:n sähköntuotannon haavoittuvuuden vaikeiden sääilmiöiden aikana.

Myrskyn aikana perusvoimaa 24/7 tuottava hiili osoitti tärkeytensä: hiilivoiman sähköntuotanto kasvoi 31 % viikossa, tammikuun puolivälin 70 GWh:sta 130 GWh:iin vuorokaudessa myrskyn huipun aikana. Tosiasiat puhuvat puolestaan: hiilivoimalat toimivat luotettavasti myös lumimyrskyissä. Myös maakaasulla oli tärkeä osuus, sähkön tuotannon noustessa 14 %:iin. Ydinvoima jatkoi luotettavaa tuotantoaan.

Sen sijaan uusiutuvalla tuotannolla oli suuria vaikeuksia:

Pilvipeite ja lumi haittasivat aurinkovoimaa, myrskytuulet ja lapojen jäätyminen ja lepuutus tuulivoimaa. Alijäähtynyt vesi ja jäätilanne pakottivat sulkemaan vesivoimaloita.

— — —

16.3.2026 Tuulisähkö varastoakkuihin – onnistuuko?

Euroopan ilmasto- ja energiainstituutti EIKE on tehnyt laskelman, kuinka suuren akkuvaraston Saksa tarvitsisi kattaakseen 10 päivän tuulettoman ja pilvisen päivän sähkön tarpeen koko maahan.

https://eike-klima-energie.eu/2026/03/13/wie-viel-batterieparks-sind-noetig-um-deutschland-mit-strom-zu-versorgen/

Asiasta on tiivis yhteenveto ao. sivustolla, josta vapaa käännös.

https://notrickszone.com/2026/03/14/storing-green-energy-to-last-germany-10-days-would-require-a-60-million-tonne-battery/

Kymmenen päivän mittaisen synkän jakson (”Dunkelflaute”) ajaksi 50 GW:n kuormituksella tarvittaisiin 12 000 GWh. Tämä on 470 kertaa nykyinen kokonaiskapasiteetti ja 2 800 kertaa nykyinen laajamittainen varastointikapasiteetti.

Vain 10 tunnin puskuriin tarvittaisiin 600 GWh:n kapasiteetti – 24 kertaa nykyinen varasto, mikä vastaa akkuina noin 3 miljoonan tonnin materiaalipainoa.

Jos rakennetaan 240 tunnin akku (12 000 GWh), se tarvitsisi maapintaa noin 600 neliökilometriä, eli noin kaksi kolmasosaa Berliinin kaupungin pinta-alasta.

— — —

8.3.2026 Loppuun ajetut tuulivoimalat: kuka purkaa ja maksaa?

Käytöstä poistuneiden tuulivoimaloiden purkukustannukset on selvitetty. Aiemmin mm. MMT Riikka Rajalahti toi blogissaan esille esimerkin Ranskasta. Maa-alueella sijaitsevien tuuliturbiinien purkukustannukset olivat luokkaa 500000–850000 euroa per turbiini.

https://www.kansalainen.fi/merituulivoimaloiden-purku-maksaa-jopa-7-miljoonaa-euroa-turbiinia-kohden/

” Työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys nostaa esiin merkittävät purkukustannukset ja tarpeen varmistaa, että niiden maksaja on tiedossa myös toiminnanharjoittajan mahdollisen maksukyvyttömyyden varalta […] Selvityksen mukaan täydellisen purkamisen kustannukset ovat Suomen oloissa 4–7 miljoonaa euroa turbiinia kohden. Osittainen purku voi alentaa kustannuksia 30–50 prosenttia.”

— — —

25.2.2026 Hylätyt aurinkovoimalat jätetään sikseen

Australiassa ihmetellään, kun mittavat valtion (lue: veronmaksajien) tuet saanut ulkomaalainen yritys jätti suuren aurinkovoimala-alueen sikseen, ilmeisesti vedoten konkurssiin.

https://www.youtube.com/watch?v=0Z617Dd55Og

” Across Victoria, we have 21 of the largest foreign-owned wind and solar developments, who pulled 5 billion dollars in revenue and subsidies – how many companies will go under and leave their panels and wind turbines to be cleaned by the state?” Ms Webster told Sky News host Chris Kenny.”

Omistaja, vihreä yritys Eber Droller teki voittoa 600 miljoonaa dollaria vuosina 2023–2024, eikä ilmeisesti maksanut lainkaan veroja. Myös vetyprojekteja on tuettu suurilla summilla, tuloksena ei vihreää vetyä vaan projektien keskeytys.

Mutta meillä Suomessahan on vaadittu kaikilta tuuli- ja aurinkopuistojen omistajilta täydet vakuudet sijoitettuna sveitsiläisen pankin sulkutilille. <sarkasmivaroitus>