Antti Lehtniemi 22.9.2020
Meitä pelotellaan 1-2 asteen lämpenemisellä. Oletetaan, että siitä aiheutuu vakavia seurauksia maapallon elämälle. Kuitenkin keskiajalla, 1000-luvulla, lämpötila on ollut 3 – 4,5 astetta nykyistä korkeampi. Toisaalta pienen jääkauden aikana oltiin kaksi astetta nykyistä kylmemmässä ilmastossa.
Kumpi onkaan vaarallisempaa, lämpeneminen vai kylmeneminen, selviää historiallisista kirjoituksista, joista alla on niistä toinen. Se kertoo Euroopan vaikeuksista pienen jääkauden aikana.
— — —
Historiaa: Daltonin minimi 1790-1830 ; Maunderin minimi 1645-1715
Euroopan kovia talvia historian kirjojen mukaan. Lähteet: Jarmo Niemisen puheenvuoro-blogi 26.12.2010 ja hänellä merentutkimuslaitoksen entinen jääosaston johtaja Risto Jarva v. 1941.
”Talvi 1655 oli hyvin kova ja ankara Itämeren alueella. Ruotsin (Suomen) alueella talvi alkoi hyvin varhain ja päättyi hyvin myöhään. Ahvenanmeren yli Ruotsiin ajettiin [hevosilla] vielä huhtikuun puolivälissä. Myös Itämeren eteläosissa kuljettiin kuormavaunuilla peninkulmien päässä rannikosta. Vain kolme vuotta myöhemmin, 1658, Ruotsissa (Suomessa) talven sanottiin olleen kovimpia mitä tunnetaan. Kaarle X joukot kulkivat Beltien yli Jyllannista Själlantiin. Myös talvi 1667 oli jälleen hyvin kova ja ankara. Itämeri oli kauttaaltaan jäässä. Talviliikenne oli jäällä Preussista Lyypekkiin, kuten myös Tallinnasta Ruotsiin. Vuonna 1670 jäätyivät Saksan ja Ranskan joet. Tonavaa pitkin ajettiin pitkät matkat vaunuilla. Talvijääliikenne oli Preussista Lyypekkiin ja Tallinnasta Ruotsiin. Kovia jäätalvia Itämerellä oli vuosina 1674 ja 1677. Itämeri oli molempina talvina jäässä Bornholmin ympärillä lähes koko maaliskuun. Kerrotaan, että talvi 1684 oli tavattoman ankara, monin paikoin kovempi kuin vuoden 1608 kauheat pakkaset. Talvi oli ankara myös Englannissa. Meriliikenne oli keskeytyksissä Englannin kanaalissa 13 viikon ajan. Meri oli jäätynyt Belgiassa ja Hollannissa useiden peninkulmien päähän. Vuosisadan kovia pakkastalvia oli vielä vuosina 1695 ja 1697, jolloin pakkanen levisi Pohjois-Euroopasta Saksaan. Todennäköisesti koko Itämeri oli mainittuna talvina jäässä.
1700-luvun alkupuolisko
Vuonna 1709 Euroopan kohtasi tavattoman ankara pakkastalvi, joka muistutti Suomen-Venäjän välisen talvisodan 1939-1940 talvea. Pakkassää alkoi joulun alla vuonna 1708. Muutamia vähäisiä keskeytyksiä tammikuun alussa lukuun ottamatta pakkassää jatkui pitkälle maaliskuuhun. Pakkasen vaikutus näkyi puiden kasvussa seuraavan 50 vuoden ajan. Ranskassa jäätyivät Garonne- ja Rhone- joet. Adrianmerellä Venetsian seudulla jää ulottui rannikolta kilometrien leveydeltä mereen. Espanjan Ebro-joki jäätyi. Talvi olikin Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa yksi ankarimmista. Suomen alueella kerrotaan järvien jäätyneen pohjia myöten. Puut vikaantuivat ja olivat seuraavana vuonna kuin ”kuihtuneita”. Ahvenanmeren yli ajettiin rekipelillä jouluaatosta maaliskuun 25.päivään asti. Itämeri jäätyi läpeensä. Maaliskuussa Skånesta pääsi jäitse Bornholmiin. Vielä toukokuussa ajeltiin Itämeren alueella yleisesti rantajäillä. Talvi oli myös historiassa ensimmäinen, jolloin pakkasen määrää mitattiin eräin paikoin lämpömittarilla.
Sotatalvena 1708-9 taistelivat vastakkain Ruotsi ja Venäjä sekä Englanti liittolaisineen Ranskaa vastaan. Syksyllä 1708 Ruotsin armeija lähti marssimaan kohti Ukrainaa. Ruotsalaisten apujoukkojen huoltovankkurit ja tykit juuttuivat mutaan, ja ne tuhottiin Lesnajan kylässä lumimyrskyssä syyskuussa 1708. Erityisen kylmän talven 1708–1709 jälkeen Kaarle XII lähti jälleen kohti Moskovaa. Pietari Suuren käyttämä poltetun maan taktiikka ja rajut pakkaset olivat tehneet tehtävänsä, kolmannes Ruotsin armeijasta oli kuollut. Sotaan lähteneestä 50 000 miehestä oli kesän koittaessa jäljellä 29 000 miestä. Pietari Suuri löi Kaarle XII joukot kesäkuussa Pultavan taistelussa.
1700-luvun alkupuoliskolla oli kovia pakkastalvia myös 1716 ja 1740. Itämeri jäätyi läpeensä molempina talvina. Ruotsissa ja Suomen alueella saattoi vuoden 1740 talvi olla ankarampikin kuin vuoden 1709 ”suuri eurooppalainen talvi”. Jo lokakuussa 1708 sää muuttui Suomessa kylmäksi. Pakkasta kesti maaliskuun loppuun asti. Kaikki Saksan joet jäätyivät ja vielä huhtikuussa kaivot olivat siellä jäässä. Ostendin kohdalla Pohjanmeri oli jäässä yli kahden peninkulman leveydeltä. Englannin Thames-joki jäätyi kuten myös Englannin rannikot paikoin. Myös Euroopan kevät oli monin paikoin tavattoman kylmä.
Ranskan Suuren vallankumouksen talvi 1789 oli sekin hyvin ankara lähes koko Euroopassa. Pakkaskausi alkoi yleisesti jo marraskuussa. Jo joulukuun 27. päivä Itämeri oli jäätynyt niin pitkälle kuin ulkosaarilta voitiin nähdä. Kööpenhaminan joulukuun keskilämpötila oli -7,7 astetta, eli sama kuin Grönlannin Gotthabissa. Tammikuun ensimmäisistä päivistä alkaen kuljettiin jäitse Ahvenanmeren yli, tosin jäät rikkoutuivat hieman myöhemmin. Seuraava ylitysjakso jatkui maaliskuun 9. päivästä huhtikuun 4. päivään saakka. Jään paksuus oli Karlskronassa huhtikuun 4. päivänä 80 senttimetriä. Talvea pidettiin yhtenä kovimmista ja pitkäkestoisimmista mitä Euroopasta tunnetaan. Pakkaspäiviä oli mm. Pariisissa 50 ja Versaillesin kanavat olivat 50 senttimetrin jäässä. Viini ja syvimpienkin kaivojen vesi jäätyivät. Ranskan joet jäätyivät. Vielä Biskajan lahdellakin oli jäätä La Rochelen luona. Pohjanmeren rannikon meriliikenne oli keskeytyksissä jäiden takia. Marseillesin minimilämpötila oli -17 ja Baselin -37 astetta. Geneven järvikin jäätyi 14 päiväksi. Englannin Thames-joki ja Irlannissakin eräät joet jäätyivät. Lissabonissa talvea kesti kolme viikkoa. Konstantinopolissa paksu lumi viivähti 12 päivää. Kaupungin rannikkovesissä ajelehtivat jäät vaikeuttaen, jopa estäen satamaan pääsyä. Vuosisadan viimeinen talvi oli jälleen ankara. Juutinrauma jäätyi jo joulukuun 28. päivä vuonna 1798 ja oli jäässä yli neljä kuukautta toukokuun 11. päivään asti vuonna 1799. Hetki on myöhäisin tiedetty ajankohta Juutinrauman jäiden lähtemisestä.
1800-luku
Vuosisata alkoi ankarilla pakkasilla. Juutinrauma oli jäässä joulukuun 27. päivästä maaliskuun 15. päivään 1800. Vielä ankaria pakkastalvia olivat talvet 1809, 1814, 1820 ja 1830.
Suomen sotatalvi 1809 oli Itämeren piirissä hyvin kova. Tykkipatteri pääsi Ahvenanmeren yli jo tammikuun 16 ja 17 päivä. Jää kesti ajaa maaliskuun loppuun asti. Juutinrauma oli jäässä tammikuun 1. päivästä maaliskuun 1. päivään. Viimeiset jäät hävisivät Saaristomereltä toukokuun lopulla. Toukokuun 18. päivä kerrotaan kasakoiden ratsastaneen Maarianhaminan länsisataman jäällä.
Tammikuu 1814 oli Etelä-Ruotsissa poikkeuksellisen kylmä. Itämeri oli helmikuussa kauttaaltaan jäässä. Juutinrauma oli jäätyneenä tammikuun 1. päivästä toukokuun 5. päivään asti. Talvi oli ankara Venäjälläkin. Napoleonin voittamaton suuri armeija tuhoutui talven kourissa Venäjän lakeuksilla. Ensilumi satoi jo lokakuun 15. päivä.
Talvella 1820 jäätyivät Ranskan joet. Italiassa Arno-joki ja Venetsian laguunit olivat jään peitossa. Saaristomeren Teilin merenselän peitti hevosen kestävä jää. Helmikuun lopulta alkaen ajettiin hevosella Turusta Tukholmaan.
Talvella 1829 päästiin Ahvenanmeren poikki rekipelillä helmikuun 10. päivästä huhtikuun 5. päivään asti. Liikuttiinpa alueen jäillä vielä huhtikuun 18. päivä. Juutinraumakin oli kiintojäässä tammikuun lopusta maaliskuun loppuun. Talvi oli verrattain kova myös Hollannissa ja Ranskassa.
Talvi 1830 oli viimeinen ”suuri eurooppalainen talvi”. Talvi oli Saksassa ja Hollannissa ja aivan erityisesti Espanjassa ja Portugalissa poikkeuksellisen ankara ja vaikea. Pohjolassa talvi oli tavanomaisempi. Ahvenanmeren yli mentiin hevosella tammikuun loppupuolelta helmikuun loppuun asti. Koko Itämeri peittyi kiintojäähän”.
— — —
Kumpi siis onkaan vaarallisempaa, parin asteen lämpeneminen vai jäähtyminen? Kylmä tappaa varmasti viluun, nälkään ja kulkutauteihin. Lämpimiin kausiin ihminen pystyy sopeutumaan. Aina on mahdollista siirtyä viileämmille alueille. Kylmän kauden yllättäessä pitäisi päästä nopeasti etelämmäksi jopa saman talven aikana. Edellä oleva historiallinen kertomus minijääkaudesta tulee ottaa huomioon.
-Miksi meitä pelotellaan lievällä lämpenemisellä, jonka aiheuttamiksi luetelluista lukuisista ”katastrofeista” ei ole mitään näyttöä? Yksikään yli 30 vuoden aikana ennustettu katastrofaalinen muutos ei ole toteutunut.