Judith Curry 12.7.2021 https://judithcurry.com/2021/07/11/5-minutes/
Judith Curry on professori ja ilmastotutkija, joka on työskennellyt Georgian teknillisessä korkeakoulussa (GIT). Hän on ollut useita kertoja valaehtoisena asiantuntijana USA:n kongressin valiokunnissa. Hän pitää omaa tieteellistä blogia. Alla yksi hänen uusimmista kirjoituksista käännöksenä selvennyksineen.
* – * – * – *
Kuinka selittää ilmastonmuutoksen monimutkaisuus ja epävarmuustekijät sekä ottaa kantaa etenkin hiilidioksidipäästöihin vain 5 minuutissa? Olin viime viikolla Kanadassa insinööriopiskelijoiden kesäseminaarissa. Nämä insinöörit työskentelevät energiamuutoksen parissa. Heidän professorinsa halusi heidän saavan laajaa faktatietoa ilmastosta ja kehittää heidän kriittistä ajatteluaan. Jokainen seminaarin esiintyjä sai esitykselleen aikaa vain viisi minuuttia. Alla oleva kirjoitus on minun esitykseni.
— — —
Aloitan määritelmällä siitä, mitä kutsutaan ilmastokriisiksi. Se tarkoittaa ilmaston lämpenemistä. Me, ihmiskunta, aiheutamme tämän lämpenemisen. Lämpeneminen on vaarallista. Lämpenemisen pysäyttämiseksi meidän täytyy kiireesti siirtyä käyttämään vain uusiutuvaa energiaa. Kun olemme tämän tehneet, merenpinnan nousu pysähtyy, ja kaikki ilmaston ääri-ilmiöt väistyvät.
Mikä tässä määritelmässä on väärin? Kiteyttäen voi sanoa, että siinä yksinkertaistetaan erittäin paljon sekä itse ongelmaa että sen ratkaisukeinoja. Ilmastonmuutoksesta kertyneen tiedon monimutkaisuus, epävarmuus ja hajanaisuus loistavat poissaolollaan niin poliittisessa kuin julkisessa keskustelussa. Ongelmaan ehdotetut ratkaisukeinot ovat teknologisesti ja poliittisesti mahdottomia toteuttaa maapallon mittakaavassa.
Itse ilmastotieteeseen liittyy suuria ongelmia. Ilmaston herkkyydellä hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumiseen on epävarmuuskerroin kolme. Ilmastomallien tälle vuosisadalle antamat hälyttävät, päästöskenaarion RCP8.5 mukaiset ennustukset ovat erittäin epätodennäköisiä. Mallit eivät ota huomioon ilmaston luonnollista vaihtelua, mikä on päätekijä alkaen jokavuotisesta vaihtelusta aina satojen vuosien sykleihin. Lopuksi toteutuessaankin päästövähennyksien vaikutus tämän vuosisadan ilmastoon on erittäin vähäinen. Jos uskomme ilmastomalleihin, mahdollinen, mitattavissa oleva vaikutus saatetaan ehkä havaita aikaisintaan seuraavan vuosisadan lopulla, todennäköisemmin vasta sen jälkeen.
Lämpenemisen vaarallisuus on puhdas arvokysymys, johon tieteellä ei ole mitään sanottavaa. IPCC:n mukaan meillä ei ole todisteita hurrikaanien voimakkuuden tai määrän, kuivuusjaksojen, tulvien tai metsäpalojen esiintymistiheyden muutoksista. USA:n kaikkein tiheimmin asutut, väestömääräänsä edelleen kasvattavat osavaltiot ovat kuumat Florida ja Texas. Valtaosa maapallon väestöstä asuu kuumimmilla seuduilla kääntöpiirien välissä. Rannikkoalueiden rakennuskannan määrä ja arvo kasvavat kovaa vauhtia. Ihmisten mieltymys rannalla asumiseen ja markkinavoimat eivät näytä vielä pitävän ilmaston lämpenemistä vaarallisena.
Ilmastonmuutos on suuri tarina, jossa ihmiskunnan toiminnasta on tullut ja tehty voimakkain muutokseen vaikuttava tekijä. Kaikki, mikä poikkeaa ”normaalista”, vahvistaa johtopäätöstä, että on vain ja ainoastaan yksi asia, joka meidän tulee tehdä estääksemme maapallon ongelmat: lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tämä suuri tarina harhauttaa meidät uskomaan, että jos ratkaisemme ilmastonmuutoksen, kaikki muut ongelmat ratkeavat samalla. Näin näiden ongelmien syiden syvällisempi ja perusteellisempi tutkimus jää paitsioon. Lopputulos kaventaa näkökantoja ja poliittisia päätöksiä myös tärkeämmissä, monimutkaisissa asioissa kuten terveydenhuolto (ml pandemiat), vesihuolto, sään vaikutukset ja kansallinen turvallisuus.
Tarkoittaako tämä, ettei meidän tule tehdä mitään ilmastonmuutokselle? Ei. Meidän tulee vähentää vaikutustamme planeettaan. Se ei ole helppoa, kun asukkaita on 7 miljardia. Ilmakehän ja vesivarojen saastuminen tulee minimoida. Ihmiskunta on koko olemassaoloaikanaan joutunut sopeutumaan ilmastonmuutoksiin mukaan lukien jääkaudet ja lämpökaudet. Onnistuimmepa tai emme vähentämään hiilipäästöjä, meidän täytyy joka tapauksessa vähentää haavoittuvuuttamme äärimmäisille sääilmiöille ja ilmaston vaihtelulle.
Mitä tulee energian tuotantoon, jokainen meistä asettaa puhtaan energian likaisen edelle, jos elintasomme säilyy samana. Kaikki maat tarvitsevat varmaa, luotettavaa ja edullista energiaa. Myös Afrikka, jossa useat maat ovat edelleen ilman toimivaa sähköverkkoa. Tarvitsemme tämän vuosisadan tekniikkaa sähköntuotantoon ja kuljetuksiin voidaksemme tukea jatkuvaa varallisuuden kehitystä. Hosuminen käyttämällä nykyistä uusiutuvan energian tekniikkaa johtaa resurssien tuhlaukseen ja riittämättömään energian, etenkin sähkön tuotantoon. Tämä lisää haavoittuvuutta sään ja ilmaston ääri-ilmiöille.
On suuren epävarmuuden varassa, minkälainen maapallon ilmasto tulee olemaan seuraavan vuosisadan alussa. Jos ilmaston luonnollinen vaihtelu otetaan huomioon, ilmasto saattaa osoittautua varsin miellyttäväksi. Tai sitten vastassamme on odottamattomia ja epämiellyttäviä yllätyksiä (jopa uusi minijääkausi on mahdollinen). Joka tapauksessa meidän tulee kehittää sopeutumiskeinojamme, mitä tahansa tulevaisuus eteemme tuokaan. Ammumme omaan jalkaamme, jos uhraamme taloudelliset voimavaramme ja yhteiskunnan sopeutumistoimet satsaamalla nyt vanhentuneisiin uusiutuvan energian tuotantotapoihin.
On tärkeää havaita, että ilmastonmuutoksen hoitaminen ei ole itsessään päätepiste. Ilmastonmuutos ei myöskään ole ainoa maapallomme ongelma. Pääpaino tulee asettaa koko ihmiskunnan hyvinvoinnin ja vaurauden myönteiselle kehitykselle samalla kun suojelemme ympäristöä parhaimmalla ja tehokkaimmalla tavalla.
— — —