Antti Lehtniemi 24.9.2023 & 30.9.2023
Ei riitä, että Suomeen, varsin vähätuuliseen maahan rakennetaan, suorastaan tuputetaan tuulivoimaa. Nyt asialla ovat myös aurinkovoiman rakentajat. Hekin lupaavat edullista vihreää sähköä, jota media hehkuttaa kritiikittä mukana. Luulisi Suomen pitkän ja pimeän talven herättävän ihmetystä ja kysymyksiä.
Esimerkiksi sopii YLE:n uutinen https://yle.fi/a/74-20051272
”Suomen pohjoisinta aurinkopuistoa suunnitellaan napapiirin tuntumaan – riittää noin 500 sähkölämmitteisen omakotitalon energiakulutukseen”
Median olisi hyvä esittää kysymys: ”Eli lähimmät 500 taloa voisivat kytkeytyä paneelipuistoon ja saada sähkönsä sieltä suoraan ilman välikäsiä, Carunaa tai Fortumia?” Aurinkovoimayrityksen vastaus olisi kuulemisen arvoinen. Palataan uutisesta maan pinnalle ja tosiasioihin.
Fingridin sivuilta löytyy koko Suomen tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto. Sivusto on interaktiivinen, eli sieltä voi valita haluamansa ajanjakson. Sivun grafiikka kertoo havainnollisesti ja lukuina todellisen tuotannon.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/aurinkovoima/
Katsotaan ensin kesäaikaa. Tämän vuoden 2023 heinäkuun aurinkosähkön tuotanto näkyy alla olevassa kuvassa. Tuotanto on vaihdellut yön nollan ja päivän maksimin 650 MWh/h välillä. Päiväajan huippujen rajaama pinta-ala kertoo kuukauden kokonaistuotannon keskiarvon. Se on 200 MWh/h eli noin 25 prosenttia paneelien kapasiteetista (nimikilpiteho).
Entä mikä on tilanne tammikuussa? Talvella tuotanto on vaihdellut yön nollan ja päivän maksimin 77 MWh/h välillä. Keskiarvo on vain 4 (neljä!) MWh/h, mikä vastaa 0,7 prosenttia paneelien kapasiteetista.
Koska aurinkosähkö on säännöllisen epäsäännöllistä, sen tuotanto ei riitä meidän leveysasteillamme edes varaavaan keskuslämmitykseen, etenkään talvella ja Lapissa. On suorastaan petos väittää, että 500 sähkölämmitteistä omakotitaloa saisivat koko vuoden sähkönsä pelkästään auringosta, sillä talviajan tuotanto on pohjoisessa paljon pienempää kuin kuvien osoittama koko Suomen tuotanto.
Aurinkopaneelit voidaan kuitata pelkkänä viherpesuna ainakin meidän leveysasteilla. Ne eivät koskaan ehdi elinaikanaan kuolettaa investointiaan eivätkä tuota käyttökelpoista sähköä yhteiskunnalle. Yksittäisten taloyhtiöiden omaan käyttöön rakentamat, oikein mitoitetut aurinkosähkölaitteistot ovat eri asia, etenkin, jos sähkö käytetään itse. Verkkoyhtiöt alkoivat veloittaa niiden myymästä sähköstä meilläkin, ja osassa maailmaa aurinkopaneeleita ei saa enää kytkeä verkkoon.
On siksi hyvä miettiä syitä siihen, miksi Suomeen tungetaan tuuli- ja aurinkovoimaa, jopa niin, että osalle maanomistajista luvataan muhkea 40 000 euron vuosikorvaus yhdestä tuulivoimalasta ja kunnalle runsaat kiinteistöverotulot. Sähkön kannattava tuottaminen ja myynti ei mitenkään selitä tämän kaltaisia investointeja. Jotain muuta on taustalla.
Tiheään asutussa Euroopassa on jo rakennettu niin paljon tuuli- ja aurinkovoimaa, että asukkaat vastustavat lisärakentamista. Toisaalta enää ei kerta kaikkiaan löydy lisätilaa ainakaan maa-alueilta. Tuuli- ja aurinkopuistot tarvitsevat erittän suuret pinta-alat verrattuna samantehoisiin perinteisiin fossiilisiin ja ydinvoimaloihin. Harvaanasutussa Suomessa tilaa vielä riittää, valittajat ovat median vaientama vähemmistö, ja rahalle ahneita kunnallispoliitikkoja ja maanomistajia riittää. Ympäristön laaja raivaaminen, tiet, haitat luonnolle, ennallistaminen ja romutuskulut voidaan unohtaa. Luontojärjestötkään eivät valita, kun kyse on ”vihreästä siirtymästä ja päästövapaasta sähköstä”.
Päästöoikeuksien myynnissä on ollut epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä kaikissa maissa. Esimerkki:
”Miljardien päästökauppapetosvyyhti oikeuskäsittelyyn Pariisissa”
Saattaa olla, että päästöoikeuksien pakko-oston edessä oleva yritys käyttää edullisinta keinoa. Se voi itse rakennuttaa tai olla osallisena pöytälaatikkoyrityksessä, joka rakentaa vihreää, päästöhyvityksiin oikeuttavaa tuotantokapasiteettia. Hyvitykset saatetaan laskea ja ilmoittaa kokonaiskapasiteetin, ei todellisen tuotannon mukaan. Koska päästöoikeuksien hintaa nostetaan jatkuvasti, sähkön myyntitulojen merkitys vähenee tulevaisuudessa. Hyöty tulee kiristyvien päästöoikeusmaksujen välttämisen kautta. Kaiken lisäksi palveluja tarjoava pöytälaatikkoyritys, samoin kuin moni tuulivoimayritys, sattuu ”sopivasti” sijaitsemaan usein veroparatiisissa …
Tämä ei ole vain spekulaatiota. TESLA on suuri sähköautoja ja akkuja valmistava yritys. Vuonna 2021 CNBC kertoi, että yrityksen tuotot päästökaupasta olivat suuremmat kuin sen automyynnin kassavirta.
https://carboncredits.com/tesla-carbon-credit-sales-reach-record-1-78-billion-in-2022/
“Teslan hiilidioksidipäästöoikeuksien myynti nousi jälleen otsikoihin, kun se saavutti uuden ennätyksen vuonna 2022. Yhtiö raportoi, että neljännen vuosineljänneksen päästöoikeuksien myynti kasvoi 47 % edellisvuodesta. […] Päästöoikeuksien ostaminen on muille yrityksille edullinen keino kompensoida hiilidioksidipäästöjään (Linkki) ja jatkaa toimintaansa ilman sanktioita. Vuonna 2019 TESLA nousi otsikoihin, kun sen kerrottiin ansainneen 357 miljoonaa dollaria hiilihyvitysten myynnistä muille autoyhtiöille, jotka eivät täytä California Air Resources Boardin (CARB) asettamia päästöstandardeja. Ostamalla päästöoikeuksia TESLAlta nämä yritykset täyttivät standardin, jolloin niiden ei tarvinnut tehdä merkittäviä muutoksia omaan perinteisten autojen tuotevalikoimaansa.”
Yleispätevä ohje kaikessa ja kaikkina aikoina: ”Follow the money”