Hienoa!? Tuulivoima saa sähkön hinnan jopa negatiiviseksi

Antti Lehtniemi  8.10.2022 & 1.1.2023

Uutisissa hehkutetaan, kun ”tuulivoiman ansiosta” sähkö on nyt halpaa ja hinta painuu välillä jopa negatiiviseksi, ikään kuin tämä olisi järkevä ja hieno tavoite. Kuvitellaan, että sähkö on kuin hanavettä. Kun yöllä hinta on nollassa tai jopa alle, sähköä voisi laskea kylpyhuoneeseen tynnyrikaupalla ja käyttää tämän ”ilmaisen” sähkön myöhemmin. Näin asian laita ei ole, kuluttaja ei hyödy asiasta lainkaan.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009120914.html

”Kannattaa muistaa, että näitä negatiivisia tunteja ei eritellä sähkölaskussa, ja valtaosan ajasta spot-hinnat ovat positiivisia. Niinpä laskulla tuleva keskihinta on positiivinen, Yrttiaho kertoo.”

Vaihteleva tuotanto on markkinahäirikkö ja vaara hyvinvointiyhteiskunnalle välttämättömän sähköverkon vakaudelle, eikä siis alenna kuluttajan maksamaa hintaa. Kuvassa on koko tämän vuoden tuulisähkön tuotanto (Fingrid). Tuotanto on kuin salamatutkan näyttö muistuttaen huonon kamman piikkejä. Kuvan yläreunassa on sininen käyrä, joka osoittaa, että asennettu tuulivoiman kapasiteetti kasvaa kaiken aikaa. Tästä huolimatta sahalaitainen TUOTANTO EI OLE ENÄÄ KASVANUT SAMASSA SUHTEESSA. Miksi tuulivoimaa rakennetaan silti aina vaan lisää, vaikka sähköä ei saada enempää ja sekin, mikä saadaan, vaihtelee jyrkästi kuvan osoittamalla tavalla? Onko mitään järkevää syytä myöskään hehkuttaa sitä, että vain muutamana päivänä ja muutaman tunnin ajan tuulivoiman tuotanto ”täyttää koko maan sähkön tarpeen” pakottaen muut sähköntuottajat tyhjäkäynnille?

Koska sähköverkon pitää joka hetki tuottaa tarvittava määrä sähköä eikä verkkosähköä voi varastoida, sähkön tuotannon tulee reagoida kysynnän muutoksiin erittäin nopeasti. Perinteiset voimalat omaavat ”inertiaa”, eli niissä on kuormitusta puskuroiva rakenne. Suuren massan vesiturpiinit ja nopeasti pyörivät höyry- ja kaasuturbiinit tasaavat kulutuksen nopeita piikkejä. Sinä aikana ehditään käynnistää kaasu- ja dieselvoimaloita, jolloin kuluttaja ei huomaa mitään muutosta saamassaan sähkössä. Tuulivoiman siivillä ei ole vaadittavaa inertiaa eikä sähkön muuntaminen verkkokelpoiseksi auta asiaa.

Mitä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan, sitä vaikeammaksi tilanne muuttuu (Liite 1). Tästä on varoiteltu jo vuosikausien ajan. Muu kapasiteetti joustaa vähentämällä tuotantoaan kun tuulee ja painaa täysillä kun ei tuule. Vallalla oleva vihreä politiikka on antanut tuulivoimalle etuajo-oikeuden (siipiä ei lepuuteta ylitarjonnan aikana) ja vapautuksen varavoiman rakentamisesta ja kustantamisesta (tyyni sää) – milloin media tuo tämän esille?

Voimajohtoverkon laajentaminen lisää kustannuksia. Tuulivoima on pohjoisessa ja sähkön tarve etelässä. YLE-uutinen 18.10.2022: Tuulivoimabuumin seuraus: Ennen näkemätön sähkövoimalinjojen lisärakennusprojekti.

https://yle.fi/uutiset/3-12655694

Fingrid, valtion ja eläkeyhtiöiden omistama kantaverkkoyhtiö ilmoittaa, että nykyisen 14000 kilometrin lisäksi pitää rakentaa uutta verkkoa 5200km. Lisälinjat maksavat 3 miljardia. Hyvä kysymys on, osallistuuko tuulivoima kustannuksiin, vai lisätäänkö tämäkin sähkön loppukäyttäjien laskuun. Jos tuulivoiman sijaan olisi rakennettu 2-3 ydinvoimalaa (esim Etelä-Korean Shin Kori á 1400 MW), näin mittavaa verkon rakennusta metsäalan raivauksineen ei tarvittaisi. Eikö EU:n ”metsien säilyttäminen ja ennallistaminen” koskekaan tuulivoiman vuoksi raivattavaa metsää? Alla olevaan karttaan merkityt uudet punaiset linjat näyttävät, kuinka suuresta projektista on kyse – vain huonosti ja katkonaisesti sähköä tuottavan tuulivoiman vuoksi.

Miksi ”vihreä vallankumous” ei ole toteutunut eikä toteudu tulevaisuudessakaan, selviää Björn Lomborgin kirjasta. Liite 2. Lainaus: ”Uusiutuvan energian lähteet kuten tuuli ja aurinko, maksavat globaalisti vuosittain 141 miljardia erilaisina tukiaisina”. Silti niiden osuus maailman kokonaisenergian tuotannosta on pysynyt viimeiset 10 vuotta yhteensä vain kolmessa prosentissa.

Alla olevassa liitekuvassa nähdään tuulivoiman mahtimaan, Englannin sähkön hinta ja tuulivoiman vaikutus. Tämä on nyt tilanne meilläkin. Tuulen aikana hinta putoaa ja tyynen aikana nousee, jolloin sähköä on pakko ostaa hinnalla millä hyvänsä, jotta verkon kaatuminen ei pimentäisi maata. Tuulivoiman lisärakentaminen vain jyrkentää sähkön hintakäyrää: hinta painuu jopa negatiiviseksi. Eli kuten edellä tuli esille, tuulivoima on markkinahäirikkö.

Aurinkovoimastakaan ei ole apua. Yöaikana sitä ei saada. Liitekuvassa on EU:n suurimpien aurinkosähkön tuottajamaiden yhden viikon tuotantokäyrä sekä tammi- että heinäkuussa, jolloin kesä- ja talvivaihtelut näkyvät. Kuka paikkaakaan öiden nollatasot ja talven sähkönpuutteen… korvauksetta! Aurinkovoimakin on vapaamatkustaja mitä tulee varavoimaan.

Verkon huojunta pahenee, loistehon todennäköisyys ja jaksoluvun heittelyn vaara kasvavat. Kaikki sähköstä riippuvat laitteet ovat vaarassa: oikosulkuja, laitevaurioita ja tulipaloja. Jos koko verkko kaatuu, toipuminen kestää päiviä, jopa viikkoja. Se aika vietettäisiin ”pimeässä”, ilman sähköä – kiinnostaako kokeilla? Mallia valitettavasti saadaan tulevana talvena ainakin joissakin EU-maissa, jopa meilläkin. Ranska ja Sveitsi kehottavat sähköauton omistajia olemaan lataamatta autonsa akkua ydinvoimahuollon ja sähköpulan aikana. Samoin tekevät Kalifornia ja Australia helleaikoina. Liikenteen sähköistäminen ei taida edetä poliitikkojen haluamalla nopeudella.

Epätasaisuus (Liite 3) on syy, miksi Fingrid ei voi ottaa enempää tuulivoimaa verkkoon. JOS tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto olisi ydinvoiman (kuva) tai vesivoiman tapaan tasaista (24/7) eikä hyppivää, tilanne olisi helpompi hallita. Ei tarvittaisi lukuisia vaiheensäädön, jaksoluvun säädön ja siirtojännitteiden sovitusmuuntajia puskuroimaan tuulivoiman nopeita vaihteluja ja varavoimaa tuottavien yksiköiden lisärakentamista.

Näennäinen nollahinta ei tule halvaksi, kun muu kapasiteetti ajaa tuotantoaan ylös ja alas toimien epätaloudellisesti ja laitteistoaan rasittaen saamatta mitään korvausta. Tuulivoimayrityksien salassa pidetyt omistajat (jotka vaihtuvat varsin nopeassa tahdissa) lepäävät veroparatiisissa nauttien rantatuolissaan drinkkejä ja ihaillen tiliotteensa kasvavaa saldoa. Me maksamme, he vetävät lonkkaa ja tienaavat – vain vihreän siirtymän irrationaalisen hiilidioksidifobian ajaman politiikan ansiosta (Liite 4). Kun taidamme saada Suomeenkin kovan talven myötä sähkön säännöstelyä, kannattaa muistaa, ketkä ovat ajaneet ja ajavat ”vihreää siirtymää” ja harkita tarkoin, ketä äänestää huhtikuussa 2023.

Vanhan purjehtijan motto pätee niin purjeveneilyyn kuin tuulivoimaankin:

Vain tuuli on ilmaista – kaikki muu maksaa

Lähteet:

1. Professori Judith Curry:

https://judithcurry.com/2022/10/03/the-penetration-problem-part-i-wind-and-solar-the-more-you-do-the-harder-it-gets/#more-29160

Asian kiteytys: Mitä enemmän rakennetaan uusiutuvaa tuuli- ja aurinkovoimaa, sitä vaikeammaksi muodostuu verkon vakauden ylläpito. Tämä johtuu sähkön fysiikasta, eikä asiaa voida millään keinolla korjata tai ohittaa. Linkissä tilannetta verrataan osuvasti antiikin Sisyfoksen järjettömään urakkaan: Suurta kiveä pitää työntää vuoren laelle. Mitä ylemmäs mennään ja mitä korkeampi vuori, sitä jyrkempi mäki on edessä. Niinpä kivi päätyy aina ennen pitkää alas laaksoon.

2. Björn Lomborg: Väärä hälytys, kappale 7 (s.122-) ”Miksi vihreä vallankumous ei ole toteutunut”. – Suosittelen lainaamaan tai hankkimaan kirjan ja lukemaan tämän luvun !

3. Darwall: Vihreä tyrannia, luku 14: Katkonaisuuden kirous

4. MIT:n ilmastotieteen professorin perustelut, miksi hiilidioksidi ei ole syyllinen:  https://www.thegwpf.org/publications/ipccs-greenhouse-narrative-is-becoming-implausible-eminent-climate-scientist-says/

”Puhtaan” tuulivoiman öljyn tahrima todellisuus

Tuulivoimaa markkinoidaan puhtaana, ilmaisen tuulienergian lähteenä. Näemme mainoksia, joissa vakuutetaan siirtymisestä ”fossiilivapaaseen energiaan yhden sukupolven aikana”. Kuitenkin kaikki tuulivoimaan liittyvä tarvitsee suuret määrät materiaaleja, jotka on valmistettu, ei tuulivoimalla vaan nimenomaan fossiilisella energialla. Samoin asennus- ja huoltotyö vaativat fossiilista energiaa. Vesivoimala tuottaa energiaa vielä 100 vuoden iässä, esimerkkinä Imatrankosken voimalaitos. Uusimpien, sarjatuotettujen ydinvoimaloiden (Etelä-Korea, Shin Kori 1400MW) elinkaari on jopa 80 vuotta. Entä tuulivoimalat, joille on luvattu 30 vuoden tehollinen toiminta-aika.

 USA:n Oregonissa Portlandin lähellä olevan tuulipuiston voimalan siipi irtosi. Katkenneet ja pudonneet pultit olivat ihmetyttäneet maanviljelijöitä, ja heillä on muutakin negatiivista sanottavaa tuulivoimasta. Kritiikkiä löytyy muidenkin maiden tuulipuistoista, vaikkei asioista aina uutisoida tarkemmin. Luemme ”romahtaneesta” tai ”kaatuneesta” tuuliturbiinista ikään kuin kyseessä olisi siisti, harmiton jonkin pylvään kaatuminen. Tulipaloista emme juurikaan saa tietoa ainakaan valtamediassa.

https://projects.oregonlive.com/wind-farms/

Kyseessä oli ison tuulipuiston 15-vuotias, vasta luvatun elinkaarensa puolivälissä oleva, vaatimattoman kokoinen Vestas V82, 1.65MW tuuliturbiini. Sen napakorkeus on 86 metriä. Lavan paino on 8 tonnia ja pituus 43 metriä. Artikkelista ilmenee, että ongelmia on ollut ruostuneiden ja katkenneiden pulttien lisäksi myös muidenkin osien irtoamisten, muuntajapalojen ja öljyvuotojen kanssa. Maaperään on valunut 3400 gallonaa eli 13 500 litraa vaihteiston ja muuntajan erikoisöljyä. Turbiinin toimiessa öljyä lentää pisaroina viljelmille ja työkoneille, kuten lavakuormurin kuva näyttää. Pohjavesien ja viljan kontaminaatiosta ollaan syystäkin huolissaan. Sähkön tuotto on jäänyt kauas tavoitteesta ja laskenut käyttövuosien myötä. Muidenkin valmistajien tuuliturbiineilla on samanlaisia vaikeuksia. Kun linkin koko artikkelin käy läpi, kuva puhtaasta tuulienergiasta saa likaisen sävyn.

Oregon on aivan USA:n länsirannikolla, joten merisuolan vaikutus lienee yksi korroosion syy. Tämä ei lupaa hyvää merialueen tuulipuistoille. Niissä voimalat ovat teholtaan jopa 14MW ja napakorkeudeltaan 260 metriä. Todellinen käyttöikä saattaa jäädä niilläkin alle puoleen. Miten ja kenen kustannuksella hajonneet voimalat puretaan? Rakennetaanko tilalle uusia, takuutyönäkö? Entä miten estetään öljyvuodot? Säännöllinen huolto, tiivisteiden tarkistus ja vaihto ja vuotojen puhdistus ei ole halpaa kuivalla maalla saati sitten avomerellä. Mainittakoon vielä, että 2MW-kokoluokan tuuliturbiini kuluttaa öljyä 200 – 800 litraa vuodessa. Suuremmat voimalat kuluttavat vastaavasti enemmän. Niiden roiskuttama öljy leviää pisaroina meren pinnalle. Vaihteistokatastrofin sattuessa koko öljymäärä, mallista riippuen 2000 – 3000 litraa, valuu mereen. Tässä olisi luonnonsuojelijoille kenttää. Löytyykö kiinnostusta, Greenpeace?

Kuva 1: Irronneen siiven paikka nasellissa. Huomaa öljyinen sisäpinta ja laakerikaulus

Kuva 2: Pudonnut siipi ja irronneen pultin löytäjä. Huomaa pulttien ruostuminen.

Kuva 3: Pellolla olleen avolava-auton konepelti. Samanlaisia pisaroita on vehnäpellolla.

Kuva 4. Tässä on 20 vuotta vanha tuulipuisto (Somerset). Tuotantoa ei ole ollut vuosikausiin. Omistaja ei ole korjannut romuja pois. Kenen  vastuulla? Maanomistaja/vuokraaja?

— — —

Saksan tuhoisa energiapolitiikka on vihdoin paljastunut

Antti Lehtniemi 24.7.2022 & 31.7.2022 & 2.10.2022

Ukrainan sodan sanotaan olevan pääsyyllinen nykyiseen energiakriisiin. Totuus on toisenlainen. Koko katastrofin siemenet oli kylvetty yli 20 vuotta sitten, kun EU:n johtava maa Saksa otti uuden suunnan energiapolitiikassaan. Vihreiden valtaanpääsyn myötä laadittiin ensin ”bioenergian” EEG-lait ja niiden jälkeen oli vuorossa tämän katastrofin äiti: Saksan Energiewende. Itä-Saksaan vaippaiässä pappisperheen lapsena muuttaneen Angela Merkelin on täytynyt tietää, että tämä politiikka johtaa suuriin vaikeuksiin. Onhan hän väitellyt tohtoriksi kvanttikemiasta, joten energiaan ja fysiikkaan liittyvät laskelmat ovat hänelle peruskauraa.

Vallassaolonsa varmistamiseksi hän kokosi hallituksiaan varsin kovakouraisella tavalla. Vihreät saivat huomattavasti ääniosuuttaan suuremman vallan ja myös tärkeitä ministerinsalkkuja. Teollisuuden äänet vaiennettiin. Vaikka Saksan pankki (Deutsche Bank) oli jo 2014 varoittanut, että Saksan raskas teollisuus ei enää investoi kotimaahan, Merkel ei reagoinut asiaan mitenkään. Myös myöhemmät varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Saksan teollisuus investoi USA:an, jossa energian hinta oli selvästi halvempaa. Saksan sähkö oli jo tuolloin (2014) kaksi ja puoli kertaa kalliimpaa kuin USA:ssa. Säröytyksellä saatava maakaasu vielä lisäsi USA:n kilpailuetua.

Merkelin vihreiden painostuksesta ajaman EU:n energiapolitiikan kiteytys:

  1. Määrättiin uusiutuvalle energialle kasvava velvoite ja suuret taloudelliset tuet
  2. Määrättiin tämän lisäksi myös hiilivero, Euroopan alueen päästökauppa
  3. Ydinvoima ajettiin alas Saksassa

Tämä aiheutti valtavan tuuli- ja aurinkovoiman investointiryntäyksen. Hiilivero aiheutti sen, ettei varavoimaksi soveltuvaa kapasiteettia pidetty yllä saati rakennettu sitä lisää tuulivoiman kasvun tahdissa. Jompikumpi, 1 tai 2, olisi riittänyt hallittuun muutokseen, mutta viisaudessaan (ironiaa) EU valitsi molemmat. Uusiutuvat ylös, fossiiliset ja ydinvoima alas, tilalle Venäjän maakaasu. Näin murroksesta tuli katastrofaalinen, kiihtyvän jyrkkä. Asiasta kyllä varoiteltiin aivan ohjelman alusta alkaen – turhaan. Päästövähennykset jäivät haaveeksi, vaikka fossiilista tuotantoa ajettiin alas, sillä merkittävä määrä päästötöntä ydinvoimaa suljettiin. Sen tilalle Saksan oli pakko rakentaa lisää ruskohiilivoimaa venäläisen kaasun tueksi. Oli vain ajan kysymys, milloin kriisi laukeaa. Ilman Ukrainan sotaa ja Nordstream-putkien katkaisuakin tilanne oli jo ajautumassa karille. Putinille suorastaan tarjottiin helppo ja halpa ase, millä EU:n energiakriisi puhkesi kerrasta.

Kaikki luvatut vihreän politiikan työpaikat saatiin kyllä aikaan – Kiinassa. Saksan aurinkopaneeliteollisuus meni konkurssiin. Tuulivoimalle on käymässä aivan samoin. Eurooppalaiset Vestas ja Siemens, myös amerikkalainen GM ovat häviämässä Kiinan tuottamille tuuliturbiineille. Nyt myös autoteollisuus joutuu sulkemaan tehtaitaan, kun Kiinasta tulee halvempia sähköautoja ja Saksan tehtaiden energia on liian kallista. Kiina käyttää surutta hiilivoimaa. Yli puolet maailman hiilipäästöistä on peräisin Kiinasta. Silti Saksan johdolla EU edelleen korottaa omia alueellisia hiiliveroja ja pyrkii jääräpäisesti ”nollapäästöihin” unohtaen kansainvälisen kaupankäynnin ja politiikan perussäännöt. Hiilivero, toimiakseen tehokkaasti päästöjä vähentäen, edellyttää, että aivan kaikki maat, Nauru-saarista Kiinaan ovat mukana samoilla ehdoilla. Nyt EU ampuu molempiin jalkoihinsa, vieläpä monta kertaa:

* Saksa ei jatka ydinvoiman käyttöä tässäkään tilanteessa. Vuoden 2021 lopulla sammutetut 4000 MW saa seurakseen tämän vuoden lopulla viimeisetkin ydinvoimalat, niin ikään 4000 MW. Millä tämä korvataan, on avoin kysymys, etenkin kun

* Venäjä on osoittanut kaapin paikan kaasuhanan kääntäjänä. Ilman kaasulla tehtyä varavoimaa tuuli- ja aurinkovoima eivät pysty ylläpitämään nykyistä yhteiskuntaa. Pakkastalvi on katastrofi, sillä

* energiaköyhyys koski jo vuonna 2014 huomattavaa osaa kansalaisista. Energian hintojen arvioidaan nousevan jopa kymmenkertaisiksi talvella. Kuinka moni tavallinen kansalainen paleltuukaan kotiinsa. Kesähelteiden hehkutuksen ohessa on hyvä muistaa, että virallisissa tilastoissa jopa USA:ssa yhtä helteeseen kuollutta kohti kylmään kuolee 17 – 20 ihmistä. Useimmissa maissa suhdeluku on vieläkin suurempi.

JOS Saksa, Angela Merkel ja vihreät järjestöt olisivat todella huolissaan hiilidioksidipäästöistä, he vaatisivat äänekkäästi uutta ydinvoimaa. Se on ainut päästötön, tasaisesti tuottava sähkön lähde. On järjen vastaista, että juuri ydinvoimalat suljetaan ja tilalle rakennetaan likaista ruskohiilivoimaa. Jos Saksa olisi sijoittanut tähän mennessä Energiewendeen kuluttamansa rahat perinteiseen ydinvoimaan, kaikki Saksan henkilö- ja pakettiautot kulkisivat päästöttömällä sähköllä, ja Saksan päästöt olisivat alle neljäsosa nykyisestä tasosta. Miksi näin ei tehty, johtuu vihreän politiikan vähemmän julkisesta taustasta ja tavoitteista.

Saksan energiapolitiikka liittyy Fortumin seikkailuun. Fortumin täytyi tietää, että ilman kaasua uusiutuva energia ei riitä. Tulee muistaa, että kaasua myyvät yhtiöt lobbasivat tuulivoimaa tietäen, että kun tuulivoimaa rakennetaan 1000 MW, sen tueksi on pakko rakentaa lähes sama määrä kaasuvoimaa. Motto: ”Enemmän tuulivoimaa – samalla kauppa käy kaasullekin!” Tähän viherpesuun ei media ole puuttunut. Ostamalla Uniper- nimiseksi ”roskapankiksi” fuusioidut tappiolliset voimalayritykset venäläisen kaasun menekin voimakas kasvu olisi tuonut Fortumille suuret voitot. Myöskään hiilivoimaa ei olisi voitu ajaa alas, eli sekin olisi ollut hyvä sauma tehdä tiliä. Mutta: luottaminen vain venäläiseen kaasuun oli strateginen virhe, joka kostautuu nyt. Ihmetellä sopii myös, miksi Fortum osti enemmistöosuuden, vaikka Saksan valtiolla on veto-oikeus energiahintojen korotuksiin. Sen, ettei toimiva yritysjohto voi tehdä yrityksen ja osakkeenomistajien kannalta elintärkeitä, itsenäisiä päätöksiä, olisi pitänyt olla koko kaupan este.

Kiina lisää hiilen kulutusta. Intia avaa entisiä suljettuja ja uusia hiilikaivoksia. Fossiilisen energian kulutus jatkaa 1,5% – 2% vuosikasvuaan, ja silti EU, Englanti mukaan lukien jatkaa ”nollapäästöpolitiikkaansa”, politiikkaa, joka on tällä hetkellä kuin Titanic, jonka kylkiä ensimmäiset jäävuoret jo raapivat. Ainut pelastus on, että niin Energiewende kuin nollapäästötavoitteet upotetaan Mariaanien hautaan 11 kilometrin syvyyteen, ja tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen pysäytetään kuin seinään. Järjen vastainen hiilisota ja hiilifobia pitää saattaa historiaan tämän vuosituhannen ja ilmeisesti koko ihmiskunnan historian suurimpana ja kalleimpana harharetkenä.

Jonka maksajan näet joka aamu kylpyhuoneesi peilistä.

— — —

Lähteet:

1. GWPF:

GWPF:n sivustolla on vapaasti ladattavissa laaja ja erittäin perusteellinen, korkean tason tutkijoiden laatima raportti Euroopan energiatilanteesta. Raportti löytyy alla olevasta osoitteesta:

Linkki: https://www.thegwpf.org ja sieltä ”Publications” ja edelleen

”Europe’s green experiment – a costly failure in unilateral climate policy”

Koska raportti on varsin laaja, alla on sen johtopäätösten vapaa käännös. Toivoisi päättäjiemme niin Suomessa kuin EU:ssa lukevan edes tämän. Mutta asian ymmärtäminen, omaksuminen, virheiden ja tosiasioiden tunnustaminen ja korjaavat toimenpiteet ovatkin sitten oma lukunsa …
— — —
Jopa vaatimatonkin lisäys Länsi-Euroopan omaan fossiilisen energian tuotantoon toisi tullessaan vaurautta ja olisi käänne nykyiselle energiapolitiikalle, siis paluu takaisin kaasun ja ydinvoiman käyttöön. Tämä suuntaus on termodynaamisessa mielessä oikea, ja se oltiin jo hyväksymässä 2000-luvun alussa. Sen kuitenkin tuhosi poliittinen suuntaus, Euroopan vihreä vallankumous.
Tulee tunnustaa, että yritys aikaansaada energiamurros tukemalla massiivisesti uusiutuvaa energiaa on ollut virhe, jonka korjaamiseen tarvitaan nyt kiireellisiä toimenpiteitä. Vain siten päästään takaisin aikasemmalle hyvinvointia ylläpitävälle uralle.
Tuuli- ja aurinkovoimaan tehtyjen virheinvestointien kirjaaminen tappioiksi tekee varmasti kipeää. Eurooppa tarvitsee sen lisäksi kuitenkin paljon resursseja  kohdennettaviksi tilanteen korjaaviin investointeihin. Ne tulee suunnata perinteisiin fossiilisiin energialähteisiin ja ydinvoimaan. Tämäkin investointi vaatii huomattavia uhrauksia eurooppalaisten nykyiseen elintasoon, sillä Europpa on menettänyt harharetkellään paljon, joten kiinni kurottavaa on myös paljon. Vihreän ilmastopolitiikan aikaansaamista ongelmista ei ole mitään helppoa reittiä ulos, joten Euroopan kansalaisten tulevaisuus on joka tapauksessa kivulias, kumman suunnan – järkevän vai typerän – EU valitseekaan.

2. Darwall: Vihreä Tyrannia

3. Shellenberger: Ilmasto lämpenee

4. Lomborg: Väärä hälytys

5. IEA:n raportit

6. BP:n tilastot

Petteri Taalas: ”Venäjän hyökkäys vaikuttaa ilmastoonkin”

IL 18.4.2022 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ca93f5ad-86f7-45cf-bb45-ab404c6a0456

Antti Lehtniemi 18.4.2022 rev. 8.5.2022 Linkkejä ja tarkentavia faktoja on kotisivullani ja suomentamissani kolmessa kirjassa.

Ajattelin ensin, että kirjoituksessa on kyse sodankäynnistä aiheutuvien haitallisten aineiden päästöistä. Alta paljastui kuitenkin ”perinteinen” sanoma, joten en malta olla olla kommentoimatta Taalaksen tekstiä.

  1.  IPCC on julkaissut massiivisen pääraporttinsa toisen ja kolmannen osan, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja torjunnan keinoja. Vaikutukset ovat selkeitä, havaittavissa kaikkialla pallollamme sekä voimistumassa koskettaen huomattavan monia elämän alueita.

Vaikutuksista ja niiden voimistumisesta ei ole minkäänlaista näyttöä. Lukuisat pitkän linjan tutkijat ovat raportoineet, että todellinen tilanne on rauhallinen verrattuna ilmastomallien ennustamaan ”voimistumiseen”. Professori Ole Humlum raportoi asiasta määrävälein, mutta ei saa tilaa mediasta.

https://wattsupwiththat.com/2022/04/20/2021-state-of-the-climate-report-empirical-observations-show-no-sign-of-climate-crisis-snow-cover-stable-sea-ice-levels-recovering-no-change-in-storm-activity/ 

  1. Keskeiset haasteemme ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä etenkin trooppisen metsäkadon pysäyttäminen.

Fossiilisista luopumisen voi kuitata alla olevalla kuvalla maailman kokonaisenergian kulutuksesta. Miten ”vihreä” tulitikun pää voisi vallata kokonaan allaan olevan punaisen palkin, vieläpä nopeasti?

Hyvä on lisätä metsäkadon eteen sana ”trooppinen”, sillä näin voidaan ”unohtaa” tuulipuistojen, tarvittavien teiden ja sähkölinjojen aiheuttamat ”ei-trooppiset” metsätuhot.

  1. Aurinko- ja tuulienergian investointikustannukset ovat pudonneet murto-osaansa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana; ja niillä tuotetun energian hinta on jo alittanut fossiilienergian hinnan. Näiden energiamuotojen avulla voidaan myös saavuttaa suurimpia päästöjen vähennyksiä pienimmillä kustannuksilla. Myös merituulienergian hinta on laskusuunnassa.

Aurinko- ja tuulienergia laskee sähkön hinnan lähelle nollaa ja jopa sen alle, mutta vain hetkittäin. Fossiilienergian epäedullisuus johtuu kohoavista päästömaksuista, ei muusta. Tuulta ei voi käskeä puhaltamaan, kun sähköä tarvitaan. Englannissa, maa- ja merituulivoiman mahtimaassa tilanne on useasti kuvan kaltainen: uusiutuvien tuotto on minimaalista tarpeeseen nähden. Puuttuvan osan tuottaa kaasu- ja hiilivoima ja sähkön osto. Muuten koko maa pimenisi epämääräiseksi ajaksi.

Tuulivoimayritykset myyvät tuotteitaan tappiolla. Kiinan tuulivoimaloiden halpamyynti pahentaa asiaa, samoin kuin Ukrainan sota lisäämällä materiaalikustannuksia ja heikentämällä mm teräksen saatavuutta. Toimitukset ovat myöhässä, joten viivästymissakkoja on tiedossa. Massiivisia maa- ja etenkin merialueilla tarvittavia nostureita ei ole tarpeeksi. Niinpä länsimaiset tuulivoimayritykset toteavat: ”Me kaikki olemme suurissa vaikeuksissa.”

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2022/04/14/were-all-in-trouble-wind-turbine-makers-selling-at-a-loss/

Päästövähennykset ovat minimaalisia, sillä ilman varavoimaa (pääasiassa kaasu) tuulivoima ei pysty ylläpitämään yhteiskunnan sähköntarvetta, kuten yllä oleva kuva Englannista osoittaa. Sähkökatkot ja kiertävät pimennykset muuttuvat arkipäiväisiksi.

  1. Liikenteen sähköistymisen näkymät ovat myös kehittyneet suotuisaan suuntaan. Sekä akkuteknologian että sähköisten ajoneuvojen hinnat ovat selvässä laskusuunnassa. Samalla tarvitsemme toki investointeja latausinfrastruktuureihin. Liikenteessä sähköpyörät mukaan lukien on mahdollista saavuttaa vähäisin kustannuksin ilmastomyönteisiä ratkaisuja.

Geologit ja kaivosalan edustajat ovat jo kauan raportoineet, ettei sähköistämiseen tarvittavia metalleja pystytä hankkimaan riittävästi. Hinnat nousevat jyrkästi – se vähäisistä kustannuksista. Uusia kaivoksia pitää avata neitseellisille alueille: luontoa tuhoutuu. Koko liikenteen sähköistäminen kaapeleineen kuluttaisi kymmenien vuosien metallituotannon. Ronald Stein:

https://www.cfact.org/2022/04/12/its-time-for-transparency-of-the-embedded-costs-of-going-green/

Tyypillinen sähköauto tarvitsee kuusi kertaa enemmän mineraalivaroja kuin perinteinen auto.

  1. Tilannetta pahentaa entisestään ideologisista syistä johtunut ilmastoystävällisestä ydinvoimasta luopuminen. On itsestään selvää, ettei ilmastotavoitteita voida reaalisesti saavuttaa ilman ydinvoimaa; näin etenkin maissa missä energian tarve on suuri. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kiina, Intia ja Saksa.

KYLLÄ. Saksa on ollut huono esimerkki ajaessaan ydinvoimansa alas. Ei yksikään voimalayritys satsaa ylläpitoon, jos sillä ei ole sitovaa pitkäaikaista myyntisopimusta. Pienreaktorien tuotekehitykseen ja tuotantoon tulee panostaa. Koska mitään kiireellistä välitöntä ilmastohätätilaa ei ole, tähän on runsaasti aikaa. Käytetään fossiilisia kunnes korvaava uusi SMR-tekniikka on kaupallisesti asennusvalmista.

  1. Myös energian säästössä piilee erinomaisia mahdollisuuksia. IPCC:n uusin raportti osoittaa, että asukasta kohti energiaa kuluu eniten Pohjois-Amerikassa, Arabimaissa, Venäjällä, Japanissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Vähiten per kapita pahiksia ollaan Intiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Eli kirimisen mahdollisuuksia löytyy yhteiskuntarakenteita kehittämällä.

Tutkimukset osoittavat, että elintason noustessa kehittyvät maat saavuttavat nopeasti ja ylittävät säännönmukaisesti meidän sähkönkulutuksemme (Shellenberger). Säästöt ovat pelkkää toiveajattelua. Näille maille hiili on länsimaiden päästömaksujen vuoksi aina vaan halvempi energialähde. Päästöt kasvavat eniten juuri näiden maiden vaikutuksesta.

  1. Suuria myönteisiä ilmastovaikutuksia on saavutettavissa metsien hävityksen lopettamisella ja maatalouden hiilen sidonnassa. – – Mutta jos metsien hävitys otetaan huomioon, tilanne tasoittuu. Ei-uusiutuvia metsiä raivaamalla on tuotettu suuria hiilipäästöjä Latinalaisessa Amerikassa, Karibialla, Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä Valtamerellä. 

Edellä oli kuva tuulivoiman alta raivatusta metsästä, kaivosalueiden raivauksia unohtamatta. Tuulivoimaloiden siipien täyteaineena käytetään mm balsaa: trooppiset metsät ovat vaarassa. Tulee erottaa esimerkiksi Amazonin alueen jo kauan sitten hakattujen metsäpeltojen kulotus kokonaan uuden peltoalan raivaamisesta. Tarve raivaamiseen on vähentynyt, kun maanviljelymenetelmät tehostuvat. Luomuun siirtyminen aloittaisi uudelleen metsien raivaamisen pelloiksi ja karjalaitumiksi: mistä muuten saataisiin se ”biodynaaminen lannoitus”? Amazon ei ole merkittävä hiilinielu (Ibuki- ja OCO2-satelliitit).

Jos Suomen osalta lasketaan mukaan (niin kuin pitäisi) maamme todellinen biomassa (metsät, pellot, pusikot, niityt, suot, kaislikot) niin olemme aina olleet ja olemme jatkossakin hiilinielu. Tämä epäkohta pitää poliitikkojemme korjata, sillä se on täysin heidän virheensä.

  1. Ja yhteinen haasteemme on nostaa kunnianhimotasoa ilmastotoimissamme. Vapaamatkustajia ei ole eikä saa olla.

Vapaamatkustamisen estäminen törmää heti Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan. Hiilen käyttö lisääntyy kaiken aikaa näissä ja kehittyvissä maissa. Suomen ”kunnianhimoiseen esimerkkiin” sitoutuvien maiden virallisella, sitovalla ilmoittautumislistalla ei näytä olevan isompaa tungosta …

 

  1. ”Erikoisoperaation” heijastusvaikutuksineen päätyttyä meillä on käsillä erinomainen mahdollisuus ottaa loikka irti fossiilienergiasta 5–10 vuoden tähtäimellä.

Katso myös kohta 2. Nopeat loikat ovat täysin epärealistisia. Kokonaisenergian tilastot kertovat karun totuuden. Alla olevan kuvan punainen osuus pitäisi muuttaa vihreäksi 5-10 vuodessa … utopiaa.

Yhteenveto: Toiveajattelu, ilmastomallien skenaarioihin luottaminen ja uusiutuvaan energiaan liittyvä perusteeton optimismi ovat vallalla. Reaalisia laskelmia on tehty paljon: energia-asiantuntijat, geologit, mineralogit, kaivosteollisuus, voimalinjayhtiöt, autotehtaat. Tällä ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaista vaikutusta nykyiseen, IPCC-vetoisen politiikan suuntaan.

Viimeinen kuva kertoo, mihin ”nopea vihreä loikka irti fossiilisesta energiasta” meidät johtaa.

Uusin ilmastoraportti 4.4.2022

Uusin ilmastoraportti 4.4.2022 – ”Nyt tai ei koskaan – On toimittava heti!”

Antti Lehtniemi 5.4.2022

IPCC:n uusin raportti – tai oikeammin polittisesti painotettu lyhennetty yhteenveto päättäjille AR6WG3 – julkaistiin eilen. Ukrainan sodan saaman huomion vuoksi raporttiin on lisätty enemmän ”ruutia”. Jo otsikossa annetaan ultimatum: nyt täytyy toteuttaa päätökset, muuten tuho tulee. Katsotaanpa YLE:n uutisointia. Kommenttieni lähteinä olen käyttänyt kirjoja Lomborg: Väärä hälytys ja Shellenberger: Ilmasto lämpenee, samoin useita ulkomaisia ja kotimaisia lähteitä, joista osa on mainittu suluissa.

https://yle.fi/uutiset/3-12388583

1. Tavoiteraja on 1,5°C. Glasgowin 3,2°C ei riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi

IPCC:n varsinaisissa erittäin laajoissa (ad 3000 sivua) raporteissa todetaan, että edes 6 asteen lämpeneminen ei ole vielä uhka (Steve Koonin: Unsettled). Tätä faktaa ei koskaan mainita lyhennelmissä. Rajan 1,5°C tavoittelu tulee erittäin kalliiksi (Lomborg-Epilogi) eikä se tule edes onnistumaan Pariisin sopimuksen avulla.

 2. Aikaa on enää vain 10 vuotta: nyt tai ei koskaan!

Viimeisiä aikarajoja on asetettu kaikissa ilmastokokouksissa ja raporteissa. Kaikki aikarajat ovat menneet umpeen ilman minkäänlaista katastrofia tai merkittävää muutosta. Silti asetetaan aina vaan uusia rajoja … median puuttumatta asiaan.

 3. Fossiilisten käyttö ajettava nopeasti alas

Fossiilisten osuus maapallon kokonaisenergiasta on 85% ja kasvussa. Alasajon nopeuden voi siksi unohtaa. Kiina on lisännyt hiilen tuotantoa 30%. Saksa rakentaa 4000MW (rusko)hiilivoimaa, vaan ei käynnistä jäähdytysvaiheessa olevaa 4000MW ydinvoimaansa. Järki? Päästöt eivät näemmä Saksaa huolestuta!

 4. Fossiilisten tilalle halventunutta tuuli- ja aurinkovoimaa

Tuuli- ja aurinkovoiman yhteisosuus on kasvanut vuoden 2017 3%:sta vuoden 2021 4%:iin. Tästä on pitkä matka fossiilisten 85% korvaamiseen. Varavoiman puute pahentaa tilannetta jyrkästi, kun tuulen ja auringon osuutta lisätään.  Jos tuulivoiman nimikilpiteho on alle 20%, muut sähkön tuottajat pystyvät kutakuinkin puskuroimaan tuulivoiman suuren vaihtelun haitat. Tuulivoiman lisääminen yli 20%  jyrkentää sähkön hinnan vaihtelua, lisää vuosikustannuksia eikä alenna päästöjä lainkaan. Näin käy, vaikka myllyt olisivat ilmaisia. Tanskan tuulisähkön tuotannon nimikilpiteho on 80%. Silti Tanska ostaa talvella 40% sähköstään muista maista.

 5. Uudet teknologiat käyttöön (vety)

Vetyteknologia on vielä laboratorioasteella. Se pitäisi skaalata teolliseen mittakaavaan. Suuria ja kalliita ongelmia on putkistojen keston ja kryotekniikan (-255C) kanssa. Skaalaaminen olisi pitänyt tehdä jo ENNEN kuin tuuleen ja aurinkoon panostetaan ”all-in”-periaatteella. Eli: ensin varastointi, sitten vasta tuotanto. Nyt tuulivoiman hevonen on valjastettu turpa kärrinlavaa päin – ei toimi.

 6. Mukaan on otettu nyt myös hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä

Hiilidioksidin poisto on erittäin kallista ja hidasta: se vaatisi halpaa katkotonta ydinsähköä. Luonnon CO2-vaihteluväli 200ppm – 6000ppm ei edellytä CO2-poistoa. Elämälle ihanteellisina kausina CO2 on ollut 2500-3000ppm. (J P Lunkka: Maapallon ilmastohistoria). Miksi pahennetaan kasvien anemiaa (vrt alta)?

 7. Metsäkato pitää pysäyttää ja maatalous uudistaa

Metsä- ja maatalousasiassa unohdetaan, että 25 vuoden aikana maapallolle on tullut uutta vihreää aluetta enemmän kuin manner-USA:n kokoinen alue (satelliittikuvat). Ja alueet kasvavat kaiken aikaa. Maapallo on vihertynyt ja sadot kasvaneet, kun kasvien ”hiilidioksidianemia” vähenee. Tätäkään ei uutisoida …

Loppuun sopii Sinuhen teksti. Se kuvaa ilmastonmuutoksen palvojia ja uskovia: etenkin kun totuutta- sanan jälkeen lisää sanan ”faktoja”.

”Ei mitään uutta auringon alla. Valheen ympärillä parveilevat näet ihmiset kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadunkertojan sanat tuoksuvat suitsutukselta hänen istuessaan karjanlannassa kadun kulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat.”

— — —

Onko meillä ilmastokriisi?

Onko meillä ilmastokriisi? – Gretan loikka tulevaisuuteen

James “Jim” Kelly

Apulaisprofessori, Centre College (fysiikka ja fysikaalinen kemia)

https://www.centre.edu/majors-minors/physics/physics-faculty/name/james-kelly/

Tämä on WUWT:n vuoden 2022 kirjoituskilpailun tutkijasarjan I palkinnon saanut kirjoitus. Anthony Wattsin ylläpitämä ilmastosivusto on varsin arvostettu ja paljon vierailtu, sillä sinne otetaan niin alan huippututkijoiden kuin oman toimensa ohessa omaa koulutusta ja aikaa käyttävien harrastajien kirjoituksia. Vapaa kommentointi pitää sivuston tason korkeana. Nyt käyty kirjoituskilpailu on ollut suosittu. Voittanut kirjoitus on alla blogin pitäjän vapaasti suomentamana muutamin täsmennyksin.

– Antti Lehtniemi 12.3.2022 –

Hyväksyin ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen uhan, koska konsensus sanoi näin. Mutta hyväksyin sen hieman hermostuneena. Mielestäni tieteellisen maailman ei kuulu uskoa sokeasti sellaiseen, johon kaikki uskovat. Lopulta hermoni saivat voiton. Laitoin fysiikan osaamiseni töihin ja aloitin IPCC:n raporttien lukemisen aivan alusta alkaen. Eipä aikaakaan, kun katselin tätä konsensus-keisaria aiempia odotuksiani epäilyttävämpänä. Niinpä jouduin muuttamaan aiemman mielipiteeni.

En usko, että sinä, lukijani muutat mielipiteesi. Useimmat ihmiset ovat tilanteessa, jossa minä olin aiemmin. He arvelevat, ettei heillä ole tarpeeksi osaamista tai rohkeutta tutkia tieteen väitteitä, joten he tyytyvät auktoriteettien ilmoitukseen asiasta. Syvällisempi tieteellinen totuus saattaa olla mahdoton käsittää heille, jotka tyytyvät valtamedian ja Hollywoodin elokuvien kertomiin tarinoihin. Heidän täytyy odottaa, kunnes Leonardo di Caprio on löytänyt totuuden ja myös kertoo siitä seuraavassa elokuvassaan. Voin vain kertoa teille, miksi käsitykseni muuttui. Jos olet yhtä innokas saamaan oikeamman kuvan nykyisestä ilmastopolitiikasta, alla on muutamia hyviä näkökohtia.

Tämä ei vaikuta tieteeltä

Odotin, että IPCC:n raporttien sanoma on aitoa tiedettä. Tiedettä, joka etsii totuutta eikä tyrkytä viraston byrokraatin laatimaa tarinaa. Kuitenkin jo kaikkein ensimmäisen arviointiraportin (FAR) luvussa 8 tieteellinen ajattelu käännetään päälaelleen:

”Kasvihuoneilmiön vaikutuksien toteaminen mittaustiedoissa.”

Koska maailmasta löytyy erittäin suuri määrä ilmastoon liittyvää mittausdataa, kuka tahansa löytää sieltä vahvistusta mille tahansa oletukselleen. Kutsumme tätä vahvistusharhaksi.

Toinen esimerkki on FAR:n päättäjille tarkoitetun raportin sivulla xxv [1]:

”Vaikka tiedemiehet eivät mielellään anna yksittäistä parasta arviota … ilmastonmuutokseen liittyvien ennusteiden laadinnan vuoksi on tarpeellista koota valikoima parhaita arvioita.”

Tässä näyttäisi olevan byrokraatti kurkistelemassa tutkijan olkapään yli vaatien tutkijaa muokkaamaan ilmastoennusteitaan ”tarkoitukseen” sopiviksi. Kehäpäätelmä.

Kuudennessa arviointiraportissa (AR6) on julistuksia, jotka sopivat paremmin saarnastuoliin kuin tieteelliseen julkaisuun. Ne on vieläpä numeroitu Raamatun jakeiden tavoin. Alla malliksi jae A.1.5:

”Ihmiskunnan vaikutus on hyvin todennäköisesti pääsyy jäätiköiden vetäytymiselle 90-luvulta alkaen, samoin kuin Arktisen jääalan vähenemään vuosina 1979- 88 ja 2010- 19 … Antarktisalueen jäässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 1979 ja 2020 välillä, mikä johtuu vastakkaisista vaikuttajista ja suuresta sisäisestä vaihtelusta.”

IPCC kertoo termin hyvin todennäköisesti tarkoittavan käyttämiensä tietokonemallien yli 90 prosentin todennäköisyyttä, ikään kuin malleissa ei olisi lainkaan minkäänlaisia systemaattisia virheitä. Tästä huolimatta he pyörittelevät oudosti valittuja ajanjaksoja ja kuittaavat latteuksilla sen, että Antarktis kieltäytyy sulamasta. Jonoon näyttää tulleen nyt juristi kurkkimaan byrokraatin olkapään yli.

Hetkinen, he eivät pysty ennustamaan ilmastoa

Jokaisen tutkimusraportin tärkein ydinkohta on numeerinen ja graafinen esitys, jossa tutkijat vertaavat tekemäänsä oletusta saatuihin objektiivisiin mittaustuloksiin. Odotin, että ennusteet, ollakseen hyödyllisiä, ovat kyllin tarkkoja, ja että tutkijat tuovat esille käyttämiensä mallien ja menetelmien heikkoudet. Raportissa AR5 on tällainen kuva kappaleessa 9 ”Mallien arviointia” WG1-raportin sivulla 771 [2]. Alla oleva kuva on otettu sieltä, sillä AR6 ei näytä päivittäneen sitä eikä ottaneen sitä enää mukaan.

Kuva: Ilmastomallien osoittama lämpenemisnopeuksien suuruus ja todennäköisyys verrattuna mittauksissa todettuun.

Lämpötiloissa havaittiin 15 vuoden mittainen tasainen jakso, mikä hämmästytti mallien käyttäjiä. Konsensus ei vallitse edes näiden simulaatiomalleja käyttävien tutkijoiden kesken. En odottanutkaan mallien toimivan täydellisesti. Maapallon monimutkaisen, kaoottisesti käyttäytyvän ilmaston ennustaminen pelkän hiilidioksidipitoisuuden funktiona on puhdasta optimismia. Lisäksi 30 vuoden aikana ennusteiden hajonta on kasvanut kymmenkertaiseksi, eivätkä ne siitä huolimatta osu mitattuihin arvoihin, kuten yllä oleva AR5-raportin kuva osoittaa! Tässä ei ole kysymys alun hankaluuksista. Tieteessä tällaiset tulokset pitää aina hylätä ja palata tarkastelemaan perusasetelmaa täysin uudesta suunnasta. Tämä on ehdottoman välttämätöntä etenkin, kun katsotaan, mihin mallien antamia tuloksia käytetään. Jos mallit eivät pysty osoittamaan lämpenemistä oikein (eli mallit ja mittaukset eivät anna samoja tuloksia virherajojen sisällä), kaikki malleihin perustuvat väitteet jäätiköiden sulamisesta ja massasukupuutosta ovat tieteellistä perustetta vailla olevaa katastrofien lietsontaa. Pelkoa herättäville, tieteellisesti perättömille kauhukertomuksille on oma nimi: taikausko.

Sisäpiirin tutkijat ja muu väki ilmeisesti ymmärtävät, että ilmastomallit eivät toimi. Kuitenkin AR5 vähätteli tätä tosiasiaa, ja AR6 näyttää kätkeneen aiemman raportin huomion tästä. Jos IPCC olisi rehellinen antaessaan ilmastonmuutoksen tilasta lausuntoja, otsikon kuuluisi olla:

”Tutkijat eivät osaa ennustaa, mikä lämmittää tai jäähdyttää maapallon ilmastoa.”

Päättäjät ja äänestäjät tarvitsevat pitäviä tosiasioita, eivät valkopesua, viherpesua tai pötypuhetta.

Hetkinen, ilmastonmuutokselle ei ole korjaussuunnitelmaa?

IPCC:n WG3 raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja korjaamista [3]. Oletin, että raportissa on konkreettisia suunnitelmia, miten ilmastonmuutoksen haitat estetään tai korjataan.  Eli olisi esitetty realistisia polkuja tai menetelmiä ongelman ratkaisemiseksi. Esimerkiksi olisi ehdotettu 3000 ydinvoimalan rakentamista: selkeä, kohdennettu, toteuttamiskelpoinen ja vaikuttava keino. Kun nämä voimalat ovat toiminnassa, saamme päästötöntä sähköä ja siltä osin voimme todeta ilmastonmuutoksen tulleen hoidetuksi, ainakin osittain. Tämän sijaan WG3 lähestyy asiaa täysin toisesta suunnasta. Raportissa on laaja luettelo alkaen maailman taloudesta, energiantuotannosta ja asunnoista aina kasvisdieettiin. Siinä esitetään, miten eri maiden hallitukset voivat vaikuttaa kaikkiin sektoreihin [4]. Vaikka raportti keskittyy YK:n 1,5° C:n tavoitteeseen, siinä ei ole täsmällisiä toimintaohjeita tämän tavoitteen saavuttamiseksi eikä myöskään mainintaa siitä, mitkä luettelon ohjeista toteutettuina antavat aiheen julistaa ilmastokriisi voitetuksi.

Toisin sanoen WG3-raportti ehdottaa erittäin vakavaa puuttumista kaikkeen jokapäiväiseen elämään. Nimettömät päättäjät määräävät jatkuvasti tavoitteita kiristäen, mitä syömme, missä asumme, millä ajamme, paljonko saamme käyttää energiaa jne. Siinä on tiekartta kaikkeen muuhun, mutta ei ilmastonmuutoksen korjaamiseen.

Vuonna 1958 Kiinan Mao käynnisti ensimmäisen ”Suuren harppauksen eteenpäin” kaapaten yksityiset maatilat kollektiivien hallintaan. Seurauksena miljoonat ihmiset kuolivat nälkään. Nyt länsimaissa hallitukset sulkevat voimalaitoksia [5] laukaisten energiakriisejä ja sähkökatkoja. Ihmisiä kuolee kylmyyteen energiapulan vuoksi [6]. Kuuluuko tämä suunnitelmaan? Ellei IPCC ole laatinut suunnitelmaa, kuka sen on laatinut. Ja, voisimmeko saada nähdä laatijan, kiitos.

Yhtäkään tuhansien miljardien ongelmaa ei ole koskaan ratkaistu

Yrittäessäni löytää järkeä näistä raporteista oli helpottavaa todeta IPCC:n missio [7]. Se ei ollutkaan ilmastonmuutoksen tieteellinen ymmärtäminen vaan toimenpideluettelon esittäminen:

”IPCC:n tehtävä on antaa päättäjien kaikille tasoille tieteellistä informaatiota, jota nämä voivat käyttää säätäessään ilmastopolitiikkaan liittyviä lakeja.”

Jo IPCC:n perustusajan päätöslauselma vuonna 1988 [8] esitti ilmaston lämpenemisen tosiasiana, joka edellytti eri maiden hallituksilta toimenpiteitä. Tehtäväksi ei asetettu sen selvittämistä, onko lämpeneminen todellista. Kuitenkin väitettiin, että tutkimalla kasvihuonekaasujen vaikutuksia ja suosittelemalla rajoituksia hallitukset voisivat estää ilmiön pahenemista: tämäkin on kehäpäätelmä.

Tuon alun jälkeen ilmastohätätila on edennyt lumivyöryn tavoin ja uhkaa elämää ja hyvinvointia paljon enemmän kuin mitä ”uhkaava” merenpinnan nousu voisi koskaan tehdä. Hallitukset ovat käynnistäneet kaikkien aikojen suurimman (ja kalleimman) yhteisen pelastusohjelman, jonka vuoksi kaikkia hätäkelloja soitetaan kovaa. Teollisuusväki haluaa tukirahaa tuulivoima- ja aurinkopaneelitehtailleen. Kilpailevia, luotettavia, fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia suljetaan hiiliverojen vuoksi. Antikapitalistit ovat havainneet tilaisuuden vallata poliittista tilaa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden väki näkee mahdollisuuden varallisuuden uudelleenjakoon. Kaikki haluavat ohittaa normaalin demokraattisen politiikan säännöt ilmastotieteen varjolla.

Ilmastonmuutoksen vähemmän haitalliset ja hinnaltaan edullisemmat korjausesitykset [9] on hylätty kaikessa hiljaisuudessa. Ilmasto-optimistit on vaiennettu [10], ja heidän epäillään saavan massiivista rahoitusta fossiiliteollisuudelta [11]. Huolimatta ilmastomallien epäonnistumisesta IPCC ei ole missään vaiheessa tutkinut muita mahdollisia lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämä on varsin outoa, jos vallassa olijat ovat aidosti huolissaan nimenomaan ilmaston lämpenemisestä. Sen sijaan se on täysin järkevää, jos he haluavat enemmän ilmastohätätilan julistuksia, sääntöjä ja päästömääräyksiä lisäten siten omaa valtaansa entisestään. Saattaa olla, että WEF:n Davosin kokouksissa ainut ilmastonmuutosta pelottavampi aihe onkin ilmaston itse itsensä korjaavan ominaisuuden toteaminen. (negatiiviset takaisinkytkennät)

Vääristely ja vallanhalu

Vaikka IPCC jättää raporteistaan pois avainasemassa olevan kaavion, joka todistaisi (tai kumoaisi) ilmaston hälyttävän lämpenemisen ja sen sijaan täyttää tilan dogmaattisella tekstillä, heidän on pakko kuitenkin tietää, kuinka kyseenalaisia raporttien johtopäätökset ja suositukset ovat. Ajamalla oman instituution kehittämää tarinaa, kieltämällä mahdollisuuden tuoda esille kriittisiä näkökantoja, vieläpä kieltämällä denialisteilta olemassaolon oikeutuksen [12], IPCC:n täytyy tietää, kuinka heikolla pohjalla heidän raporttiensa tieteellinen sanoma on. Länsimaat ovat ilmastonmuutoksen suhteen nyt ikään kuin perinteisen maolaisen kulttuurivallankumouksen kourissa. Se tuhoaa vapaan yhteiskunnan pitkään arvostaman tieteellisyyden, moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden.

Tavallaan ymmärrän heidän järkeilynsä heidän vaientaessaan toisinajattelijat. Jos ihmisille kerrotaan, että ilmastonmuutos ei ole millään mittarilla suuri ongelma, pakolla määrättyjen ratkaisukeinojen perusteet katoaisivat. Ainakin niiden perusteluilta häviäisi kiire ja tärkeys. Kehäpäättelylle ja sen avulla oikeutuksen hakemiselle on olemassa sana: teologia.

Toivottavasti ennemmin tai myöhemmin tuleva kehitys voittaa uskonvaraisen dogmin. Muussa tapauksessa jos hylkäämme avoimen, rakentavan väittelyn ja muut ristiriitaisuuksia rationaalisesti käsittelevät menetelmät, saamme yhä enemmän valeuutisia, tarpeettomia sotia, järjettömiä terveyspoliittisia määräyksiä, energiantuotannon katkoja [13] ja kasvavan painostuksen olla havaitsematta todellisuutta. Sosiaalisessa mielessä tämä on julmaa, ja yksilön tasolla se aiheuttaa paljon sekaannusta ja ahdistusta.

Kauhukuvien katekismuksesta vapautuminen

Olen iloinen siitä, että minua kutsutaan denialistiksi, jos saan siten vapauden ajatella itsenäisesti. Olenhan tällöin varsin hyvässä seurassa ilmastotutkijoiden, Nobel-palkinnon saajien, geologien, geofyysikoiden ja muiden ”kerettiläisten”, optimismia ja suvaitsevaisuutta kannattavien tutkijoiden joukossa. Joka tapauksessa en voi enää olla näkemättä ilmastokeisarin alastonta vartaloa. Realistisia vaihtoehtoja on vain kaksi: joko tutkijat ymmärtävät ilmaston fysiikan tai he jatkavat hokemalla kaiken olevan ”pahempaa kuin olemme luulleet” [14]. Mutta he eivät voi kannattaa molempia vaihtoehtoja samaan aikaan. Jos maailmasta löytyy denialisteja, meillä ei voi olla konsensusta. Kerrataan vielä: Joko on uskottava, että ilmastonmuutos uhkaa ihmiskunnan eloonjäämistä tai muutos täytyy suhteuttaa ja priorisoida ihmiskunnan muihin ongelmiin nähden.

En voi hyväksyä ongelmien kiistämistä yhtään enempää kuin Greta Thunberg. Vallassa olijat terrorisoivat hänen kaltaisiaan nuoria uhkaavalla ilmastokatastrofilla ilman, että näköpiirissä olisi toteuttamiskelpoinen nopea ”vihreä hyppy” kohti parempaa. Jaan hänen vihan tunteensa, vaikka en ole samaa mieltä hänen johtopäätöksistään. Nimittäin me emme tarvitse lisää toimintaa ja mielenosoituksia, vaan vähemmän pelottelua ja terrorisointia. Erityisesti tarvitsemme hypyn taaksepäin kohti käyttökelpoista, luotettavaa sähköä ideologisen epävarman sähkön sijaan, kohti instituutioita jotka jakavat tietoa eivätkä manipuloi ja määräile. Tarvitsemme myös hypyn taaksepäin kohti aitoa liberalismia. Juuri sen ansiota on länsimainen kulttuuri, sivistys, tiede ja hyvinvointi, joista olemme saaneet nauttia muutaman vuosisadan ajan. Emme kaiketi halua luopua niistä?

Viitteet: Linkkeinä käytetty alkuperäisen artikkelin kopioita.

  1. FAR summary for policymakers
  2. Figure 1 is redrawn from AR5, WG1 report, page 771
  3. Mitigations of Climate Change
  4. Figure 2. The Great Reset roadmap. Table TS.3, AR5 WG3 Technical Summary
  5. shutting down power plants
  6. People die when it gets cold
  7. IPCC’s mission
  8. IPCC’s 1988 founding resolution
  9. Less disruptive proposals
  10. squelched
  11. financial motivations
  12. denying the existence of dissenters
  13. power shortages
  14. it’s even worse than we thought

Euroopan energiakriisi on itse aiheutettu

Antti Lehtniemi 9.2.2022

Energiapolitiikassaan EU ei olisi voinut valita nykyistä huonompaa strategiaa.  Siksi EU:n energiapula voi mennä enää vain pahempaan suuntaan. Syy ei ole Ukrainan kriisi, vaan EU:n oma politiikka. Moneen menetelmään perustunut vakaa sähköntuotanto on muutettu täysin tietoisesti yksipuoliseksi. Varmatoimista hiilikapasiteettia ja jopa päästötöntä ydinvoimaa on ajettu alas paljon ennen voimaloiden tehokkaan käyttöiän täyttymistä. Puutetta on paikattu rakentamalla massiivisesti epävarmaa tuuli- ja aurinkovoimaa. Kyseessä on käsittämättömän suuri hukkainvestointi.

Mitä Saksaan tulee, Venäjän maakaasun varaan jättäytyminen on erittäin huonoa politiikkaa. Edes Ukrainan kriisin puhjettua Saksa ei peruuttanut vuodenvaihteen suuria ydinvoiman sulkemisia (4000MW). Tämän vuoden lopulla on edelleen määrä sulkea loputkin ydinvoimalat (4000MW) Angela Merkelin hallitusten ”tsunamipelon” vuoksi. Kukaan ei liene kysynyt Merkeliltä, miltä suunnalta tuleva tsunami voisi Saksan ydinvoimalat tuhota. Onko tässä mitään järkeä? Kuvasta 1 nähdään, että Saksan tammikuut ovat kylmenemässä, vaikka CO2 kasvaa.

Venäjän kaasun varaan jättäytyminen on suora syöttö Putinin lapaan. Jos Saksa Energiewenden sijaan olisi sijoittanut saman summan perinteiseen ydinvoimaan, kaikki saksalaiset henkilö- ja pakettiautot kulkisivat nyt päästöttömällä ydinsähköllä. Sähköautot saavat tyytyä edelleen fossiiliseen sähköön, joten päästöt eivät ole vähentyneet yhtään.

Sähköntuotannon vaihtelusta on aiheutunut lukuisia verkon uhkaavia kaatumisia. Asukkaille ja teollisuudelle pahinta on sähkön hinnan voimakas nousu. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on raportoinut, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä EU:n sähkön keskihinta oli nelinkertainen verrattuna vuosien 2015- 2020 keskiarvoon. Kotitalouksien sähkölaskut ovat nousseet 54 % kahdessa vuodessa. Tämä on tapahtunut jo ennen nykyistä kaasupulaa ja Ukrainan kriisiä. Mitä tapahtuukaan, jos siellä alkaa sota?

Englannissa energian hinnan raju nousu on lisännyt energiaköyhien asukkaiden määrää kahdella miljoonalla kuuteen miljoonaan: kyseenalainen uusi ennätys. Energiaköyhyys lisääntyy kaikkialla länsimaissa, puhumattakaan kehittyvistä maista. Kylmäkuolemien määrä kasvaa jatkossa, sillä köyhimpien ihmisten on pakko säästää lämmityskuluissa. Maan voimakas panostus tuulivoimaan on jo markkinahäirikkö. Tuulivoima tuottaa keskimäärin 24% Englannin sähköstä. Tuulisena aikana sähkön hinta laskee ja tyynellä säällä sähköön tulee voimakas hintapiikki. Koska varavoimaa ei ole riittävästi, tuontisähköä on ostettava, maksoi mitä maksoi. Kuva 2 kertoo tuulivoiman ja sähkön hinnan käänteisestä korrelaatiosta, jota tuulivoiman lisärakentaminen jyrkentää jatkossa.

Syksyn kylmyys ja sähköpula on opettanut ”Siperian” lailla. EU-alueella useita hiilivoimaloita on ollut pakko käynnistää uudelleen, sillä muutoin sähkökatkot olisivat talvikaudella toistuvaa todellisuutta. Hiilen kulutus on Pariisin sopimuksen lupauksista huolimatta kasvussa kaikkialla. Päästötavoitteet siirtyvät kauas tulevaisuuteen. Suomi jatkaa yksin kunnianhimoista politiikkaansa – miksi?

EU:n tilanteen ei olisi tarvinnut mennä näin pahasti metsään.

Ylitsepääsemätön totuus on, että Euroopan energiakriisi on vain ja ainoastaan poliitikkojen utopististen päätösten aiheuttama. Epärealistinen luottaminen tuuli- ja aurinkovoimaan sekä biomassaan on vain lisännyt päästöjä, saanut sähköverkot kaatumisen partaalle ja johtanut ennen näkemättömään energian hinnan nousuun ja siten talouden heikkenemiseen ja ihmisten hyvinvoinnin alenemiseen. Tästä on varoitettu jo vuosikausien ajan, mutta varoitukset ovat hukkuneet ympäristöjärjestöjen paniikinlietsonnan ja tuulivoima- ja kaasuyritysten lobbauksen alle.

Tuulivoimayritykset ovat hädissään, kun maailmasta ei löydy riittävästi tarpeeksi suuria laivanostureita tai liikkuvia porauslauttoja merelle sijoitettavien jättiläiskokoisten (14MW) tuulivoimaloiden asennukseen. Voimalat pitäisi saada kaupaksi nopeasti, ennen kuin ostajat huomaavat niiden olevan hukkainvestointi.

Kuvassa 3 on nosturipari nostamassa kehikkoineen yhteensä 720 tonnin painoista koneistoa yli 260 metrin korkeuteen. Nostureiden kokoluokkaa selventää vertailu: esimerkiksi Espoon TV-lähetysmasto on 320 metrin korkuinen, joten nosturien puomit ylettyisivät lähes maston huipun tasalle.

Nämä voimalat ja niiden kuljetus- ja nostokalusto, kuljetus mukaan lukien on toteutettu fossiilisella energialla. Tuulisähkö ei kompensoi koskaan tästä aiheutunutta hiilijälkeä. Vanhan purjeveneilijän motto pätee tuulivoimaankin:

”Tuuli on ilmaista – kaikki muu maksaa.”

Pientä järjen valoa on sentään näkyvissä. Selkä seinää vasten EU on Saksan johdolla luokittelemassa (tietyin edellytyksin) sekä ydinvoiman että maakaasun uusiutuvaksi energiaksi. Mutta miksi toimivia ydinvoimaloita sammutetaan ja äsken sammutettuja ei käynnistetä uudelleen ja tuulivoimaa rakennetaan edelleen täysillä? -Saksalaisen insinöörin aiemmin kehuttu järki on ilmeisesti nykyisin poliitikkojen vankina.

— — —

Lähteet:

IEA tilastot

https://www.realclearenergy.org/articles/2022/01/31/europes_self-made_energy_crisis_814587.html

Rupert Darwall: Vihreä tyrannia (Energiewende-osuus)

Bjorn Lombog: Väärä hälytys (Epilogi)

Hiilidioksidin lämmitysvaikutus – onko sitä vai ei?

Antti Lehtniemi  23.1.2022

IPCC:n AR4-raportissa (s.750) kuvataan hiilidioksidin vaikutusta lämpötilaan. Tämä on ilmastonmuutos-teorian ja ilmastomallien peruskivi. Raportin teorian mukaan CO2 estää pitkäaaltoisen lämpösäteilyn pääsyä avaruuteen, jolloin osa säteilystä palaa lämmittämään maan pintaa. Yölämpötilat nousevat päivälämpötiloja enemmän, jolloin päivä- ja yölämpötilojen välinen ero kaventuu suhteessa CO2-pitoisuuden kasvuun.

Tutkimustietoa asiasta ei ole kuitenkaan isommin julkaistu. Suuri puute on maa-asemien määrän väheneminen etenkin Neuvostoliiton romahdettua. Jäljellä olevista asemista moni on jäänyt asutuksen ja teollisuuden keskelle, jolloin savusumu, kaupunkisaarekeilmiö ja muut tekijät haittaavat pitkäaikaisten mittausten vertailua. Satelliittimittaukset eivät osoita tilastollisesti merkittävää lämpenemistä yli kymmeneen vuoteen, mutta jostain syystä niitä vähätellään.

Australian autiomaassa on erittäin tarkka ja luotettava Australian meteorologisen laitoksen (BoM) ylläpitämä havaintoasema Giles. Vuonna 1950 perustettu asema on strategisesti tärkeä. Se on tuottanut tarkkoja säätietoja Englannin ydinase- ja rakettikokeita varten ja nykyisin Englannin ja Australian avaruusohjelman tarpeisiin. Aseman raakatietokanta on vapaasti käytettävissä.

Kun halutaan tutkia yhtä tutkittavaan ilmiöön vaikuttavaa tekijää (tässä tapauksessa CO2), Giles on ehdottomasti yksi parhaista paikoista. Lähellä ei ole asutusta, teollisuutta, lentoliikennettä eikä smogia muodostavia lähteitä. Ilma on tasaisen kuivaa ja sää pilvetön. Kaikki asutettujen alueiden asemien sekoittavat tekijät loistavat poissaolollaan. Ainut muutos on ilmakehän CO2-pitoisuuden nousu aseman 60-vuotisen toiminnan aikana 280ppm:sta 410ppm:aan.

Näin ideaalisissa olosuhteissa IPCC:n AR 4-raportin pitäisi löytää mitatuista lämpötiloista tuki ilmaston lämpenemisteorialleen.

Ilmastotutkijoiden sijaan tarvittiin australialainen kokenut eläinlääketieteen tohtori raportoimaan asiasta. Lindsay Moore (BVSC) on työskennellyt lähes 50 vuotta Victorian osavaltion maaseudulla. Hän kertoo havainneensa uransa aikana niin oman kuin muidenkin tieteenalojen uusien innostusten olleen toisinaan harharetkiä. Se sai hänet kiinnostumaan myös ilmastonmuutoksesta.

Tiedonhalunsa vuoksi hän teki Gilesin raakatiedoista koosteen perinteiselle ruutupaperille (liitekuva). Kuvassa on päiväkohtaisista mittauksista koottu käyrästö ajalta 1960 – 2020. Ylin käyrä edustaa päivittäisiä maksimilämpötiloja ja keskimmäinen öiden minimilämpötiloja. Alin käyrä on näiden erotus.

IPCC:n teorian mukaan CO2-pitoisuuden kasvaessa öiden maksimilämpötilat kasvavat päivämaksimeja enemmän, jolloin niiden erotuksen tulisi pienentyä. Kuten kuvasta näkyy, mitään erotuksen muutosta, ainakaan pienenemistä ei ole havaittavissa edes kuudenkymmenen vuoden seuranta-aikana. Tulos puhuu vahvasti CO2:n lämpenemisteoriaa vastaan. Sama ilmiö on todettavissa esimerkiksi Saharassa. Päivällä lämpötila voi olla varjossa yli +45 astetta, mutta on vuosikausien ajan ollut öisin pari astetta pakkasella.

Vastuullisena tutkijana Moore ei väitä tämän vielä riittävän kumoamaan IPCC:n teoriaa. Tarvitaan vastaavanlaisia mittauksia myös muilta alueilta, joissa sekoittavat tekijät voidaan sulkea pois. Mittausalueiksi sopivia paikkoja olisivat Sahara, Sahelin autiomaa, Atacaman ylätasanko, Siperian asumattomat alueet ja Sonoran autiomaa (Kiinan smog ja pilvisyys haittaa kahdessa viimeisessä paikassa).

Olisi erittäin tärkeää suunnata ilmastotutkimuksen voimavaroja tämän perustavaa laatua olevan asian selvittämiseksi. Jos tulos varmistuu, koko lämpenemisteoria päätyy historian roskakoriin. Silloin meidän kaikkien elämä palautuu normaaliraiteille ja säästämme mittavat summat, kun hiilenvastainen sota veroineen, päästömaksuineen, sähköautopakkoineen, turvekieltoineen, polttoaineiden päästömaksuineen jne päättyy.

— — —

Lähde:

https://www.jioforme.com/day-night-temperature-spreads-cannot-confirm-ipcc-forecasts-so-watt-up/1094864/

 

Ilmastonmuutos tuhoaa meidät ?

Mutta moniko uhkakuva ja aikaraja on toteutunut ?

 Antti Lehtniemi  19.12.2021

Olemme jo yli 20 vuoden ajan saaneet lukea ja kuulla ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista vaaroista ja uhkakuvista. Näitä uhkakuvia on melkoinen leegio, joten varmastikin niillä on tieteellinen tuki takanaan ja ennusteet ovat varmoja. Vai ovatko sittenkään?

Netti on sikäli hyvä tietovarasto, että se kompensoi ”miesmuistin” heikkoudet. Mikä nettiin on tallennettu, se siellä pysyy. Jos jokin taho poistaa viestin, välitallentimissa ja puskureissa on edelleen alkuperäinen tieto. Orwellin kirjan ”1984” maailmassa oli helpompaa: vanhat tekstit voitiin polttaa.

Ilmastokatastrofeilla pelottelu on jo vanha keino. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ensimmäinen johtaja Maurice Strong aloitti tämän jo vuonna 1972. Hän on lausunut seuraavaa: ”Meillä on enää kymmenen vuotta aikaa tehdä muutos”.

Alla on edellisen lisäksi kymmenen raportin ja uutisen otos, joissa esitetään aikaraja, jonka kuluessa radikaalit toimenpiteet täytyy tehdä katastrofin estämiseksi. Alkuperäisten artikkelien kuvankaappaukset löytyvät linkistä:

https://wattsupwiththat.com/2021/10/16/failed-serial-doomcasters/

  1. YK ennustaa katastrofia 1989: Ellei lämpenemistä saada kuriin, kokonaisia kansakuntia voi pyyhkiytyä maan päältä vuoteen 2000 mennessä.
  2. YK:n mukaan Ilmastopakolaisia voi olla 50 miljoonaa vuoteen 2010 mennessä.
  3. Johtava USA:n ilmastotutkija 2008: Aikaa on enää jäljellä kymmenen vuotta. (2018)
  4. YK:n tiedemiehet 2007: Lämpeneminen vaikuttaa jo 2014 ja saattaa olla hallitsematonta.
  5. Professori James Hansen 2009: USA:n presidentillä vain neljä vuotta aikaa pelastaa maapallo. (2013)
  6. Prinssi Charles 2009: Aikaa on vain 100 kuukautta. (2017)
  7. Maailman johtajat 2007: Aikaa on enää viisi vuotta pelastaa maapallo. (2012)
  8. Ilmastouutiset 2006: Vain seitsemän vuotta aikaa pelastaa maapallo (2013)
  9. Australian johtava ilmastotutkija professori Penny Sackett 2009: Vain viisi vuotta aikaa pelastaa maapallo (2014)
  10. Science 2019: 12 vuotta aikaa pelastaa maapallo? Ei, oikea luku on vain 18 kuukautta (2021)

Kuten otoksesta havaitaan, yksikään ennuste ei ole toteutunut, joten tulevien ennusteiden totuusarvoon ei kannata luottaa. Aikarajoja on korotettu uusissa kokouksissa ja julkaisuissa. Media ei ole vaivautunut kysymään toteutumatta jääneistä, jopa samojen tiedemies-ennustajien antamista aikarajoista, vaikka vanhat ennusteet olisi helppo löytää Googlen avulla. Aikaisempi kirjoitukseni ilmastouutisoinnin kymmenestä käskystä antaa vihjeen, miksi tiettyjä kiusallisia kysymyksiä ei tehdä.

Eikä tässä ole suinkaan kaikki. Jääkarhut katoavat, merenpinta tulvii kaupunkeihin, jäätiköt sulavat ja hukuttavat meidät, sään äärevöityminen (hieno ahdistava uudissana, joka kattaa kaikki muutokset!) pahenee. Mitään hyvää ei ole tiedossa, vain pahaa ja kaikki tulee tuhoutumaan.

Hyvä luettelo (n=129) ilmastoskandaaleista löytyy tästä linkistä:

http://notrickszone.com/climate-scandals/

Tässä osoitteessa on todella laaja lista kaikesta mitä ilmastonmuutos muka aiheuttaa:

http://www.numberwatch.co.uk/warmlist.htm

Luettelo on vain vuoteen 2015 saakka, sillä ylläpitäjä ei kerta kaikkiaan jaksa jatkaa. Hänen alkuoletuksensa oli listan supistuminen, kun tutkijat tarkistavat asiat. Kävikin päinvastoin: joka suunnalta tulee yhä enemmän mitä ihmeellisimpiä uhkakuvia, eikä yhtäkään aiempaa tarkisteta tai kumota.

Maailman suurin merituulipuisto raskaasti tappiollinen

Antti Lehtniemi 20.11.2021

https://www.netzerowatch.com/worlds-largest-offshore-wind-farm-unprofitable-government-funded-report-confirms/

Lontoossa marraskuun 20. päivänä julkaistu Norjan hallituksen raportti  on asettanut kyseenalaiseksi pääministeri Boris Johnsonin parlamentissa esittämän  väitteen , että merituulipuistojen kustannukset ovat laskeneet 70 prosenttia vuosikymmenessä. Raportti vahvistaa, että Britannian uusimmat merituulipuistot toimivat edelleen raskaiden pääomakustannusten kuormittamina. Raportin laatijat totesivat, että rakenteilla olevat Doggermatalikon tuulipuistot ovat kannattamattomia ja käytännössä täysin arvottomia niiden reaaliarvon ollessa jo nyt miljardi puntaa miinuksella.

On merkille pantavaa, että tuulivoimayritykset eivät ole kiistäneet raportin sanomaa.

Raportin sanoma on kuitenkin vain pieni näkyvä huippu kannattamattomien merituulipuistojen jäävuoresta. Näistä vihreistä investoinneista on tulossa merkittäviä tappioita muun muassa uusiutuvaan energiaan sijoittaneille eläkesäätiöille. Raportti vahvistaa GWPF:n ja muiden lähteiden [1-5] julkaisemat havainnot, joiden mukaan merituulipuistojen kustannukset ovat hyvin suuret ja että ne laskevat, jos laskevat, parhaimmillaankin erittäin hitaasti. Laitosten reaaliarvo on paljon virallisen huutokauppahinnan alapuolella.

Net Zero Watchin apulaisjohtaja Andrew Montford:

”Meitä on varoitettu jo vuodesta 2017 alkaen, että merituulipuistojen kustannuksissa ei ole odotettavissa minkäänlaista mullistavaa alenemaa. Jokaisen uuden arvion jälkeen havaitsemme, että kustannukset vain nousevat nousemistaan. Tuoreimman arviomme mukaan Seagreen 1- tuulipuiston kustannukset ovat kasvaneet lähes 20 prosenttia. Doggermatalikon tuulipuistoille on käynyt samoin.”

Hallituksen nollapäästösuunnitelma perustuu tuulipuistojen määrän viisinkertaistamiseen ja niiden tuottaman sähkön tulevan hinnan poikkeuksellisen suureen laskuun. Ohjelman painotus on kaiken lisäksi juuri merituulipuistoissa. Viimeaikaiset laskelmat tarkoittavat, että nollapäästösuunnitelman kustannukset nousevat satoihin miljardeihin, todennäköisesti jopa triljooniin puntiin.

Edustaja, Nollapäästöohjelman puheenjohtaja Craig Mackinlay sanoi:

”On yhä ilmeisempää, että ryntäyksemme kohti uusiutuvaa energiaa, etenkin tuulivoimaa, on epäonnistumassa kahdesta syystä. Ne ovat energian tuotannon varmuus ja energian hinta. Vältettävissä ollut energiakriisi lähestyy uhkaavaa vauhtia, mutta valitettavasti hallituksemme ei ole vielä ymmärtänyt tätä.”

Net Zero Watchin johtaja, tohtori Benny Peiser:

“Ilmastonmuutoskomitean laatiman nollapäästöohjelman on osoitettu käyttäneen laskelmissaan erittäin optimistisia oletuksia uusiutuvan energian hintakehityksestä. Norjalainen raportti on jälleen yksi naula ohjelman uskottavuuden arkkuun.”

Ilmastonmuutoskomiteaa johtaa lordi Deben, joka  erosi  Forewind-yhtiön puheenjohtajan paikalta siirtyessään Ilmastonmuutoskomitean puheenjohtajaksi. Forewind on yritys, joka rakentaa 9 miljardin punnan arvoista Doggermatalikon tuulipuistoa. Hänen tilalleen Forewindiin valittiin  Charles Hendry, joka on aikaisemmin ollut ministerinä Energia ja ilmastonmuutososastolla. [Huom: Jääviysasiat…]

Viitteet:

GWPF ja muut asiaa tutkineet tahot ovat jo vuosien ajan varoittaneet, että etenkin merituulipuistojen kustannukset ovat pysyneet paljon laskelmia korkeampina. Alla muutama tärkeimmistä raporteista:

[1] Gordon Hughes, Capell Aris and John Constable: Offshore wind strike prices: Behind the headlines. Global Warming Policy Foundation (2017)

[2] Gordon Hughes: Who’s the Patsy? Offshore wind’s high-stake poker game The Global Warming Policy Foundation (2019)

[3] Montford A. Offshore Wind: Cost predictions and cost outcomes. The Global Warming Policy Foundation (2021).

[4] J Aldersey-Williams et al. Better estimates of LCOE from audited accounts – A new methodology with examples from United Kingdom offshore wind and CCGT. Energy Policy 128 (2019) 25–35.

[5] Hughes G. Wind Power Economics: Rhetoric and reality. Vol. I, Wind Power Costs in the United Kingdom Technical report, The Renewable Energy Foundation, 2020.