Antti Lehtniemi 29.10.2025
Käytän jatkossa termiä ”tunnin juna”, koska ratahanketta alun perin mainostettiin nimenomaan näin: ihmisten pitää päästä tunnissa Helsingistä Turkuun junalla. Mielipiteet ja kannanotot ovat omiani.
Radan suunnittelu aloitettiin jo 1970-luvulla ELSA-radan nimellä. Nopean henkilöliikenteen rata kulkisi Espoosta Lohjan kautta Saloon lyhentäen Helsingin ja Turun välisen matka-ajan tuntiin. Hankkeelle asetettiin 2000-luvulla muita tavoitteita, kuten työssäkäyntialueen laajentaminen ja aluetalouden kehittäminen. Mukaan tuli kaksi uutta pysäkkiä, Hista ja Nummela.
Koronapandemian aikana opitut etätyöt ja -kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Suuri osa työntekijöistä ei halua paluuta entiseen. Tämä puhuu nopean Helsinki-Turku-henkilöjunayhteyden tarpeen katoamisen puolesta, minkä Helsinki on jo aiemmin todennut jättäytyessään pois projektista.
Lohjan uusi asema on kuin piste i:n päällä: irti kaupungista ja sen nykyisistä asukkaista, sijaiten moottoritien pohjoispuolella kapeahkolla kannaksella. Edes kirkon lähistön asukkaille uusi asema ei tuo etua, saati sitten Virkkalassa asuville. Pysäkit Histassa, Nummelassa ja Lohjalla pidentävät matka-aikaa, jolloin laskennallinen matka-ajan lyheneminen, noin 20 minuuttia on mitättömän pieni radan kustannuksiin nähden eikä hyödytä Lohjan nykyisten asukkaiden matka-aikaa Helsinkiin tai Turkuun. Jos osa junista ohittaa Lohjan ”täysillä”, suunnitellun uuden lähiön asukkaat altistuvat melulle, joka vastaa suihkukoneen lähtökiihdytystä ja kuuluu jopa kahden kilometrin päähän. Käykääpä kuuntelemassa Mäntsälän oikoradan varrella.
Itä-länsi-suuntainen liikenne ei palvele tuonti- ja vientiteollisuutta, ja ”luotijunat” menettävät ajansäästönsä kokonaan, jos samalle radalle ohjataan tavaraliikennettä. Sen sijaan Hanko-Hyvinkään radan sähköistys oli erinomainen sijoitus. Maantieliikennettä vähentävä vaikutus on huomattava, mikä heijastuu myös ilmastotavoitteisiin. Hanko satamineen (3) mahdollistaa edulliset merikuljetukset. Ilmastonmuutoksen edetessä jäätilanne ei ole eteläisimmälle satamallemme este talviaikanakaan.
Tällä hetkellä mietitään, pitäisikö tunnin junalle rakentaa eurooppalaisen leveyden raiteet (vai molemmat?). Pelkästään tunnin junalle rakennetut kapeammat raiteet vaativat oman kalustonsa vain ja ainoastaan tätä rataa varten. Kustannukset kasvaisivat. Turvallisuutta ajatellen järkevin sijoitus eurooppalaiseen rataleveyteen on Ruotsin ja Suomen rajalla. Torniosta (ehkä jo Oulusta) Ruotsiin rakennettava erillinen, EU-kiskoleveyden rata on kiistaton turvallisuustekijä. Se helpottaa NATO-kaluston ja välttämättömien tarvikkeiden tuontia kriisitilanteissa Norjasta ja Ruotsista.
Kallein, kolmas vaihe, Lohja-Salo väli askarruttaa. Jääkö se lopulta rakentamatta? Kaikki tiedämme, kuinka pitkiä kaksoistunneleita moottoritiellä on. Visiokuvassa oli junillekin kaksi tunnelia! Autoliikenne ja raideliikenne poikkeavat toisistaan. VR:n työterveyslääkärinä tutustuin raideliikenteeseen. Mitä nopeampi juna, sitä suorempi rata on välttämätön. Mäntsälän oikorata on tästä hyvä esimerkki. Radan nousut ja laskut tulee pitää muutaman asteen rajoissa. Tämä tarkoittaa, että junatunnelit pitää louhia viivasuoraa reittiä ja lähes vaakatasoisina. On hyvä laskea esimerkiksi Karnaisten 2,3 kilometrin kaksoistunnelien tilavuus: kuinka monta kuutiometriä sieltä on louhittu. Junatunnelien louhintamäärät ovat huomattavasti suuremmat. Tätä massaa ei voida hyödyntää ratapohjan rakentamiseen, sillä radan muut osat ovat tässä vaiheessa jo valmiit. Louhitut massat täytyy kuljettaa muualle, minne ja mitä se maksaa?
Lähes kaikkien Suomen kaupunkien talouden tulevaisuudessa häämöttää mustia pilviä, etenkin vuoden 2028 jälkeen. Kukaan ei tiedä, miten EU-alueen talous elpyy, vai elpyykö se jääräpäisesti jatketun talous- ja ilmastopolitiikan kurimuksesta. Kiina on jo kerännyt hedelmät kaikessa vihreän siirtymän tekniikassa: tuulivoimalat, aurinkopaneelit, sähköautot ym. Vetytalous ei Suomea eikä EU:ta pelasta, pikemminkin päinvastoin.
Esitetyt visiot väestön kasvusta 15000 (työikäisellä?) asukkaalla, muuton aikaansaama elinkeinoelämän vilkastuminen ja teollisuuden kasvu (uuden aseman viereen?) ovat varsin ”ilmavia”. Jos visiot eivät toteudu, Lohja joutuu vastuidensa vuoksi syvään taloudelliseen kurimukseen. Rasitteena ovat tunnin junan velat ja kaikki muu pakollinen lakisääteinen menopuoli. Olisi hyvä tietää jo nyt, mistä kaikesta tingitään, jos kuitenkin käy huonosti.
Meillä olisi toinenkin mahdollisuus, suunnitelma B. Lohja voisi tehdä ”Helsingit” eli irtisanoutua koko projektista, joka ei hyödytä tavallista lohjalaista käytännössä lainkaan.
Tässä visiossa tunnin junan asema rakennetaan vain Nummelan keskustan eteläpuolelle. Lohjalaiset joutuvat turvautumaan liityntäliikenteeseen joka tapauksessa, joten Nummelaan ajo omalla autolla tai bussilla ei olisi vaikeaa. Tunnin junan radalta olisi tulevaisuudessa mahdollisesti vaihtoyhteys Hanko-Hyvinkää-radalle (ihannetapauksessa hissillä yksi kerros alaspäin). Tämä tavaraliikenteen rata soveltuu kevyen kaluston lähiliikenteelle. Visio-B: kiskobussi Hyvinkää-Nummela-Lohja-Virkkala-Karjaa ja edelleen vaikkapa töihin Hangon satamaan.
Nummelan ja Lohjan asemat olisivat radalla varsin lähellä toisiaan, joten asemien välillä juna ei voi ajaa kovalla vauhdilla. Kun asema olisi vain Nummelassa, pääteasemien välinen matka-aikakin lyhenisi hieman. Lohjan ja Nummelan väliin mahtuu paremmin uutta teollisuutta. Ei haittaa, kumpaan uudet työpaikat tulevat. Työntekijät ajavat autoillaan helposti kummaltakin suunnalta kuten tapahtuu jo nykyisinkin, ja bussikin kulkee.
Jos Lohjalla on uskallusta tehdä ”Helsingit” tässä vaiheessa, emme sitoutuisi epävarmaan kehitykseen ja suuriin velkoihin tarpeettomaksi osoittautuneen, vain henkilöliikennettä palvelevan junaradan vuoksi. Tähänastiset kustannusmenetykset ovat varsin pienet verrattuna koko rataprojektin rasitteisiin. Kaupunki voisi investoida asukkailleen, myös Virkkalassa asuville, tärkeisiin kohteisiin, vieläpä pienemmillä summilla jaksottaen velanottonsa maksukykynsä mukaan. Tästä jos mistä olisi ollut hyvä tehdä mielipidekysely.
Vaaleilla valitut päättäjämme ovat nyt totisen paikan edessä ja toivottavasti tekevät viisaan, pitkän tähtäimen päätöksen kaikkien Lohjan asukkaiden, niin nykyisten kuin tulevien, edun nimissä.
Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa