Antti Lehtniemi 21.12.2022  ; Lisäys 10.3.2023

Vihreä ympäristöministerimme järjesti 21.12.2022 tiedotustilaisuuden vakavasta ongelmasta. Hänen kuten muidenkin vihreiden ministerien esiintyminen tietää säännönmukaisesti kovia kustannuksia suomalaisille, niin nytkin. Metsiemme kasvu on ”kääntynyt laskuun”. Luonnonvarakeskuksen mukaan joudumme maksamaan EU:lle miljardien vuosikorvaukset hiilinielun romahtamisesta, sillä emme saavuta EU:n asettamia tavoitteita. Metsien hyödyntäminen pitää vähentää minimiin samoin kuin poistaa maanviljelysektorin päästöt.

Mitä ihmettä? Suomi, EU:n metsäisin maa, joutuu hiilinielujen maksajaksi? Kuva: YLE

Mitkä tavoitteet on asetettu hiilinielujen säilyttämiseksi ja luonnon ennallistamiseksi esimerkiksi Saksalle, joka hakkaa viimeisiä idyllisiä luonnonpuistojaan tuulivoiman alta?  Meille kaavaillut erittäin suuret vuosimaksut käytetään ilmeisesti hiilinielujen ostoon muilta mailta, jotka ovat laskeneet vähäisten metsiensä nielut meitä ”nerokkaammin”. Tai sitten metsämme on jo kaapattu EU:n yhteisiksi hiilinieluiksi. Kenen luvalla?

Otetaan annos realiteettiterapiaa. Liitekuvassa on virallinen tilasto Suomen metsien kasvusta ja hakkuumääristä vuodesta 1920 alkaen.

Kuten nähdään, metsät kasvavat kaiken aikaa enemmän kuin mitä hakataan. Huomionarvoista on, että Suomen rauhanteossa NL:lle luovuttamien alueiden menetykset ja sotakorvausten avohakkuut saatiin nopeasti paikattua hyvällä metsien hoidolla. Pelon aiheuttaja, parin vuoden laskennallinen notkahdus ei erotu tilastossa mitenkään. Tekniikan Maailman artikkeli (TM 15/2022 s.62-) kertoo metsistä. Ilmenee, että kasvun ”romahtaminen” on tapahtunut vain pohjoisissa metsissä ja suojelualueilla, joita on eniten pohjoisessa. Kuiva kesä on hidastanut kasvua muutaman erittäin hyvän kasvuvuoden jälkeen. Suojellut ikääntyneet metsät, joita meillä on jo paljon, eivät enää kasva lainkaan. Tähän on selvä kasvibiologinen syy.

Nuoren puun neulasmassan suhde puumassaan on suuri. Tällöin puu pystyy yhteyttämään enemmän tarveaineita, joita riittää niin kasvuun kuin siementuottoon. Yhteyttämisen hyötysuhde on heikko, joten puumassaan kertyvä osa on sen tuotosta on vain noin viisi prosenttia. Muun energian puun solut käyttävät omaan aineenvaihduntaansa. Kun puu on kasvanut lajityypilliseen maksimimittaansa (kuten suojelualueiden ikimetsät), neulasmassan suhde puumassaan on niin pieni, että puu juuri ja juuri pystyy yhteyttämään tarpeeksi ravinteita pysyäkseen hengissä. Jatkossa puu kuolee, kaatuu ja lahoaa. Suojelumetsien kohtalo on kuolema ja soistuminen. Tällainen ikimetsä ei pysy ”luontovideon ideaalisena pysäytyskuvana” täältä ikuisuuteen, kuten vihreästi ajattelevat näyttävät uskovan.

Sen sijaan hoidettu metsä kasvaa ja sitoo hiiltä itseensä runsaasti ja jaksaa tuottaa siemeniä. Oikein ajoitetut harvennushakkuut lisäävät kasvua. Jo tällä voidaan oikaista nielujen pienet satunnaiset notkahdukset. Kasvuaan lopettelevan metsän päätehakkuun jälkeinen taimien istutus aloittaa kierron alusta. Näin metsiemme hoitama hiilen poistuma ilmakehästä toimii maksimiteholla. Korjattuun puumateriaaliin sitoutunut hiili säilyy puurakenteissa jopa satoja vuosia. Myös Suomen suot ja maaperä sekä vesistöjen ja rantojen kasvustot sitovat valtavat määrät hiiltä. Kun Suomen biosfääri otetaan kokonaan huomioon kasviopin ja metsäbiologian perusteiden mukaan, Suomi on aina ollut ja on tulevaisuudessakin hiilinielu.

Lisäys 10.3.2023: NASA:n satelliittikuvat todistavat, että Suomi todellakin on hiilinielu:

On aivan eri asia käyttää poliittisesti painotettuja tarkoituksenhakuisia, ideologisista syistä muunneltavia laskentamalleja ja perusteluja, joilla musta saadaan valkoiseksi tai päinvastoin.

TM:n artikkeli: ”Lämpeneminen on lisännyt kasvua – – vaikutukset näkyvät jo1990-luvulta lähtien kasvun kiihtymisenä.” Tärkeä tekijä lämpenemisen lisäksi on lisääntynyt hiilidioksidi. Hiilidioksidin optimipitoisuus havumetsille on luokkaa 1200 ppm – 2400 ppm ja minimitaso 170 ppm, jolloin kasvu pysähtyy. Nykyinen taso, 410 ppm on siten varsin matala ja lähellä kasvien ”anemiaa”. Aiempina maailmankausina hiilidioksidia on ollut jopa 6000 ppm. Liitukauden 2400 ppm tasolla kasvusto oli Edenin kaltaista rehevää viidakkoa. Siksi meillä on runsaasti pelivaraa mitä tulee hiilidioksidin määrään: Mitään ilmastohätätilaa ei ole näköpiirissä.

Kyseenalainen, tieteen vastainen hiilinieluilla rahastus on väärää politiikkaa. Hiilidioksidin määrän kasvun ansiosta olemme saaneet ja saamme jatkossa yhä enemmän vihreää pinta-alaa maapallolle. Vihreää alaa on tullut 35 vuodessa lisää Australian kokoinen alue (Lomborg: ”Väärä hälytys”). Lämpenemisestä ja hiilidioksidin lisääntymisestä koituvasta hyödystä ei haluta uutisoida. Hiilinielun puutteilla ja päästökaupalla pelottelu ja rahastus eivät onnistu, jos ihmiset huomaavat luonnon hoitavan asian ilman miljardien ”aneiden” maksamista epämääräisille tahoille.

Päättäjät: Herätys! Palatkaa reaalimaailmaan ja puolustakaa maamme etua. Ei anneta biologian vastaisten laskentamallien ja EU:n epäoikeudenmukaisella tavalla laskettujen päästövelvoitteiden aiheuttaa sen enempää ilmastoahdistusta kuin metsäpaniikkiakaan ja Suomen talouden romahduttamista, vaikka tietyt ideologiset piirit ja isot EU-maat tätä jatkuvasti yrittävät. Hallituksen, Ympäristöpaneelin ja Sitran kiihkeä, ideologinen suhtautuminen nostattaa kulmakarvoja ja antaa aiheen kysyä, kenen etua ne ajavat. Myös on hyvä kysyä, minkä maan ministeri sisäministerimme onkaan.

”Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa”

— — —

Antti Lehtniemi 19.12.2022

YLE: ”EU pääsi sopuun alueellisen päästökauppajärjestelmän uudistamisesta”

https://yle.fi/a/74-20009250

YLE: ”EU:n päästökauppa uudistuu ilman armoa – ”Viime yönä on päätetty siitä, että saastuttaja maksaa”, sanoo Suomen edustaja.”

https://yle.fi/a/74-20009257

Ydinkohdat: Päästövähennysten tavoite nostetaan 62 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Meriliikenne liitetään suurteollisuuden ja energiantuotannon lisäksi päästökauppaan. Tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle perustetaan erillinen päästökauppa. Teollisuuden ilmaisista päästöoikeuksista luovutaan. Perustetaan sosiaalinen ilmastorahasto auttamaan heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä, jotta nämä selviävät päästökaupan hintavaikutuksista.

Analyysi: Missään muualla ei ole asetettu näin kovia, utopistisia tavoitteita. Meriliikenteen mukaan otto iskee Suomen vientiin. Miksi pitää perustaa vielä yksi uusi päällekkäinen päästökauppa? Euroopan ja etenkin Saksan teollisuus liputtaa kaiken aikaa toimintaansa ulos energian hinnan vuoksi, ja ilmaisten päästöoikeuksien poistaminen vielä kiihdyttää suuntausta. Sosiaalinen ilmastorahasto on jatkoa koronarahastolle ja uusi EU-tason vero. Maksajat ja saajat tiedämmekin entuudestaan. Koko asian järjettömyys kiteytyy ilmasto- ja energia-asiantuntijoiden vuosikausien ajan kertomaan tosiasiaan:

”Jotta päästökaupasta (hiilivero) olisi oletettua hyötyä päästöihin, aivan kaikkien maiden, Nauru-saarista Kiinaan, tulee olla mukana täsmälleen samoilla ehdoilla.”

Vain globaali järjestelmä olisi tehokas ja tasapuolinen. Kiina ei ole mukana. Maa on ilmoittanut lisäävänsä hiilivoimaa määrän, mikä on enemmän kuin Saksan koko sähkösektori. Kiinan päästöjen osuus nousee lähivuosina nykyisestä 50 prosentista 66 prosenttiin. Maailman hiilen kulutus saavutti uuden ennätyksen tänä vuonna: kahdeksan miljardia tonnia. Tämän vuoksi EU:n uusilla päästöjen vähennystavoitteilla toteutuessaankaan ei ole mitään merkitystä. Edellisetkään tavoitteet eivät ole toteutuneet eivätkä vähentäneet päästöjä. EU:n mallimaa Saksan sähköntuotannon energialähteiden jakautuma näkyy liitekuvassa. Fossiilisten polttoaineiden osuus on 74 %, joten ovatko päästötavoitteet realistisia Saksankaan suhteen? Vai aikooko Saksa tuhota valtionsa vanhan DDR:n moton tapaan: ”Viimeinen lähtijä sammuttaa valot”.

EU:n päästöpolitiikka tuhoaa Euroopan kilpailukyvyn, talouden ja hyvinvoinnin. Tämä on päättäjien tietoinen valinta, josta heitä on varoitettu aivan päästökaupan ja EU:n vihreän siirtymän alusta alkaen – valitettavasti turhaan! Päästöt eivät vähene, kustannukset kasvavat ja hyvinvointi laskee. Hiilidioksidista puhutaan edelleenkin saasteena! ”Viime yönä on päätetty siitä, että saastuttaja maksaa”, sanoo Suomen edustaja. Hyvin on poliittinen liturgia ja aivopesu mennyt perille, viis fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja matematiikasta. Kukaan todellinen luonnon ystävä ja tutkija ei vastusta saasteiden vähentämistä. Mutta hiilidioksidi ei ole saaste, vaan kasvien yhteyttämisen raaka-aineena kaikelle elämälle täysin välttämätön.

Lisää faktatietoa: Lomborg: ”Väärä hälytys”, Epilogi.

” Itse jumalatkin –  taistelevat turhaan –  tyhmyyttä vastaan ”

Antti Lehtniemi 11.3.2022 – 18.4.2023

Vetyyn perustuvaa taloutta markkinoidaan tulevaisuuden puhtaana ratkaisuna, kun pyritään kovalla kiireellä eroon fossiilisista polttoaineista. Kuitenkin vetyä valmistetaan edelleen fossiilisista polttoaineista, pääasiassa maakaasusta. Suunnitelmissa on tuottaa uusiutuvalla energialla vetyä ja myös syntetisoida siitä esimerkiksi metaania. Vedyn mahdollisuuksista ja ongelmista on kattava selostus alla olevassa linkissä:

https://www.thegwpf.org/content/uploads/2020/06/Hydrogen-Fuel.pdf

Miten tuotetaan täysin fossiilivapaata, päästötöntä vihreää vetyä? Alla olevassa kuvassa on tällaisen tuotannon vuokaavio.

 

1. Sähköenergiaa otetaan vain tuuli- ja aurinkovoimasta. Siirtoyhteyksien vuoksi vetytehtaan on hyvä sijaita mahdollisimman lähellä sähkön tuotantoa. Merituulivoimaa ajatellen vettäkin on sopivasti lähellä. Tehdas voi olla integroitu osa tuulipuistoa tai oma yksikkönsä. Jälkimmäisessä tapauksessa tehdas ostaa kaiken sähkönsä tuuli- ja/tai aurinkopuistolta.

2. Koska tuuli ja aurinko tuottavat sähköä epätasaisesti, tarvitaan sähkövarasto. Tämä hoidetaan tyypillisimmin suurilla litiumakuilla.

3. Tehtaan tulee toimia saamallaan sähköenergialla: tuuli/aurinkosähkö + akku (+ kohta 5). Prosessin pääosat ovat veden elektrolyysi hapeksi ja vedyksi, nesteiden ja kaasujen puhdistus, siirto ja paineistus ja nesteytettyjen kaasujen varastotankit: happi -183C ja vety -253C. Jos vedystä syntetoidaan metaania tai ammoniakkia, sähkön tarve kasvaa kertaluokkaa suuremmaksi (ammoniakki: Haber-Bosch-synteesi).

4. Tehdas tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle myymällä happea ja vetyä ja syntetoimiaan kaasuja. Annetaan sen verran armoa, että logistiikka tehtaalta eteenpäin voidaan hoitaa muulla kuin tehtaan tuottamalla vedyllä, esimerkiksi akkukäyttöisillä tankkiautoilla. Vedyn vaatimien erikoisputkien hinta pitää ainakin osittain sisällyttää vetytalouden kustannuksiin, jos paineistettua vetyä siirretään kaasuputkissa. 

5. Tehtaan tuotannon on oltava katkotonta, sillä koko prosessi ja nesteytetyt happi ja vety edellyttävät jatkuvaa energiansaantia. Varavoima on siten tarpeen. Sen tuottaa tehtaan omalla vedyllä toimiva kaasuturbiini-generaattori. Tähän käytetty vety vähentää myytävissä olevan vedyn määrää.

6. Jos tehdasta uhkaa sähköpula, se saa ostaa verkkosähköä maksaen siitä normaalin sähköpörssin hinnan. Ostosähkönkin pitää olla vihreää: vesivoima, tuuli, aurinko, myös ydinvoima kelpaa. Sähkön osto vähentää vedyn ja hapen myyntituloja.

Kaavion avulla voidaan laskea energeettinen hyötysuhde ja investoinnin taloudellinen kannattavuus eli tehtaan tuottama voitto. Alijäämää ei voida pitkällä tähtäimellä maksattaa subventioilla kuten hiiliveroilla: päästömaksujen tulothan loppuvat kun fossiilisten käyttö loppuu suunnitellusti kokonaan vuonna 2050 …

Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki

Seuraavan polven vetytehtaiden materiaali ja laitteet tulee valmistaa käyttäen vain vihreää vetyä. Saman periaatteen mukaan myös lähes kaikki muu yhteiskunnassa tarvittava materiaali tulee valmistaa vihreän vedyn voimalla. Logistiikka tulee hoitaa joko vetykäyttöisillä tai tuuli- tai aurinkovoimalla ladatuilla sähköautoilla.

Kiteyttäen: Teräksen tie kaivoksen rautamalmista ratakiskoksi tulee hoitaa vihreällä vedyllä, tukenaan vain tuuli- ja aurinkosähkö. 

Koko yllä oleva tuotanto- ja siirtoketju sekä sitä hyödyntävä laitteisto pitäisi olla testattuna ja tuotantovalmiina ennen kuin panostetaan massiivisesti vetytalouteen. Jos yksikin osa puuttuu välistä (esim. erikoismuoviset siirtoputket tai kylmätankit) tai laskelmat on tehty liian optimistisesti, siirtymä ei onnistu ja menemme ojasta allikkoon. Otaniemen syväporakaivo oli hyvä esimerkki: pilotti osoitti menetelmän toimimattomuuden, joten menetelmään ei uhrata jatkossa enempää rajallisia voimavaroja ainakaan Suomessa. Vedyn suhteen pitää menetellä samoin: ensin koko ketjun suunnittelu, testaus, toimivuus ja kannattavuuslaskelmat ja teolliseen mittakaavaan siirtymisen tarkka analyysi kustannus- ja päästölaskelmineen turvallisuustekijöitä unohtamatta.

Kokonaisuus tulee hallita alusta loppuun. Vasta sen jälkeen meillä on vetyyn perustuva ”fossiilivapaa” tulevaisuus. Onnistuvatko pilotit, esimerkiksi Kristiinankaupunkiin suunniteltu tehdas? Onko meillä malttia odottaa tuloksia ja vetää tuloksista oikeat johtopäätökset ennen ”täyttä ryntäystä vetytalouteen”, ettemme toistaisi samaa virhettä kuin ”rynnätessämme tuuli- ja aurinkovoimaan”? Kuitenkin EU kiristää kaiken aikaa muun muassa perinteisten autojen päästörajoja painostaakseen siirtymistä sähkö- ja vetyautoihin, siis jo ennen kuin polttoaineena käytettävän vedyn tuotanto toimii fossiilivapaasti ja vetyä on yleisesti saatavilla nestemäisten polttoaineiden tavoin.

”They can’t make green energy using only green energy”

 Vaikeuksia on kuitenkin edessä, vieläpä varsin hankalia ja mittavia.

hhtps://wattsupwiththat.com/2022/10/18/they-cant-make-green-energy-using-only-green-energy/

”Vihreän energian laitteita ei voi valmistaa käyttämällä vain vihreää energiaa” ”Näyttää siltä, että hiilestä luopumiseen tarvitaan paljon hiiltä.”

Aurinkopaneelitehdas siirtää tuotantonsa Kiinaan halvan hiilisähkön vuoksi. Edes omien paneelien käyttö tehtaan energiansaantiin ei riitä kannattavaan tuotantoon. Tuulivoimayritykset tekevät miljardin vuositappioita, vaikka myyvät täyttä häkää laitteitaan niin kauan kun niille vielä on kysyntää. Kiinassa hiilivoimalla valmistetut tuulivoimalat valtaavat jo markkinoita. Euroopan autotehtaat siirtävät tuotantoaan USA:aan ja Kiinaan Euroopan liian kalliin energian vuoksi. Kiinalaiset hiilivoiman avulla tuotetut sähköautot valtaavat markkinat. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, ettei aidosti vihreä vetytehdaskaan ole kannattava laitos, sillä se perustuu tuulivoimaan. Kiina on voittaja, sillä hiilivoimalla tuotettu megawatti on aina halvempi kuin uusiutuvilla tuotettu, mukaan lukien vetytalous. 

Kiina voittaa käyttäessään estottomasti hiilivoimaa tuotantoonsa, sillä maa ei kärsi uusiutuvien epäsuorasta tuesta eli hiilivoiman päästömaksuista kuten EU-alue. Kiina käynnistää (2023) joka viikko kaksi uutta hiilivoimalaa. Tämä kaikki tietää synkkiä pilviä EU:n ja muiden länsimaiden vihreän siirtymän ja vetytekniikan taivaalle ja siten näiden maiden väestön taloudelle ja hyvinvoinnille.

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ei ole onnistunut vähentämään päästöjä

Virallisten mittauksien perusteella hiilidioksidipäästöt vain kasvavat. Liitekuva osoittaa IPCC:n ilmastopolitiikan kokoukset ja niissä laadittujen sopimuksien ja vihreään teknologiaan siirtymisen todelliset vaikutukset ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen: 30 vuoden ilmastopolitiikalla ei ole ollut pienintäkään vaikutusta! Päästöt kasvavat samaa vauhtia kuin ennen ilmastopolitiikan aloitusta.

Kymmenessä vuodessa 2011-21 länsimaat ovat käyttäneet 3800 miljardia dollaria uusiutuvaan energiaan. Maapallon kokonaisenergian kulutuksessa fossiilisten osuus on samaan aikaan laskenut 82 prosentista 81 prosenttiin, siis yhden vaivaisen prosentin: erittäin kallis yksi prosentti! Hiuksia nostattavaa on laskea näistä luvuista, paljonko maksaisi fossiilien käytön lopettaminen kokonaan. Lähde: Goldman Sachs

https://www.climatedepot.com/2022/10/21/goldman-sachs-jeff-currie-3-8-trillion-of-investment-in-renewables-moved-fossil-fuels-from-82-to-81-of-overall-energy-consumption-in-10-years/

Tuon summan murto-osalla olisi voitu järjestää esimerkiksi kaikille afrikkalaisille naisille kipeästi kaipaamansa luotettava ehkäisy. Samoin moni muu ihmiskunnan ongelma, esimerkiksi köyhyys olisi poistettu pysyvästi. Nyt järjettömän kalliilla hinnalla saatu vaivainen yhden prosentin vähenemä länsimaiden fossiilisten polttoaineiden kulutuksessa ei ole saanut aikaan mitään myönteistä, ainoastaan elintasoa laskevat kohonneet energian hinnat ja alkavan pitkäaikaisen ja syvän lamakauden.

Vihreällä ilmastonmuutoskeisarilla ei ollutkaan vaatteita!!

Kauanko vielä hakataan päätä kiviseinään? On syytä tunnustaa tosiasiat: nykyinen ilmastopolitiikka ei vähennä hiilipäästöjä vaan aiheuttaa suunnattomat kustannukset sekä romuttaa hyvinvoinnin. Voisimme vihdoinkin palata takaisin reaalimaailmaan ja lopettaa erittäin kallis ja haitallinen äärivihreä seikkailu. Keskeytetään järjenvastainen hiilidioksidin ja fossiilien vastainen sota. Lakataan pelottelemasta lapsia ilmastonmuutoksella. Lakkautetaan turhiksi ja tehottomiksi osoittautuneet päästökaupat ja vihreät tukiaiset. Jatketaan fossiilisten, etenkin kaasun käyttöä, rakennetaan lisää ydinvoimaa ja pidetään elintaso niiden avulla kohdallaan, jolloin köyhyys vähenee. Kehitetään rauhassa ja johdonmukaisesti aivan uudenlaisia energialähteitä.

Sopeudutaan tuleviin muutoksiin, niin lämpenemiseen kuin kylmenemiseen. Niinhän ihmiskunta on joutunut tekemään koko olemassa olon aikansa sopeutumalla jääkausiin ja lämpökausiin. Miksi lämpeneminen sitä paitsi olisi nyt tällä kertaa elämälle vaarallista? Suurin osa maapallon väestöstä asuu kuumalla päiväntasaajavyöhykkeellä kääntöpiirien välissä ja voi hyvin vieläpä lisääntyen nopeaa tahtia. Lämpimiltä alueilta pohjoiseen suuntautuvan muuttoliikkeen syy ei ole ilmastonmuutos vaan kasvava väestöpaine: ihmisiä on jo kahdeksan miljardia. Sen sijaan etenkin varakkaiden muuttoliikettä tapahtuu kylmästä pohjoisesta etelään (Florida, Karibia, Kanarian saaret, Välimeren alue, Thaimaa).

Meillä ei todellakaan ole minkäänlaista hätätilaa tai kiirettä vihreiden väitteistä ja tietokone-ennusteista huolimatta. Rauhoitutaan ja palataan tunnepohjalla tehdyistä päätöksistä takaisin rationaaliseen ajatteluun ja loogiseen suunnitteluun. Se on kaikkien, niin nykyisten kuin tulevien kansalaisten ja myös luonnon etu, kun huomioidaan vihreään siirtymään tarvittavien materiaalien louhiminen ja vihreän energian tarvitsema erittäin suuri maapinnan ala. Tässä on suuri ristiriita EU:n luonnon ennallistamistavoitteiden ja uusiutuvan energian lisärakentamisen raivauksien välillä.

 18.4.2023  Ilmastofoorumin artikkeli (  http://www.ilmastofoorumi.fi/foorumi/viewtopic.php?f=7&t=2739 ) on pohjana alla olevalle täydennykselle tietyin lisäyksin.

1. Sähköä ei voi varastoida suuria määriä. Akkuihin voidaan varata kohtuullisia määriä, jopa sähköllä kulkeviin autoihin. Vetyä voisi varastoida suuriakin määriä nesteytettynä, mutta tila vaatii joko 101,3325 kPa (10100 bar) paineen tai 20,28 K (−252,87 °C) lämpötilan. Paine on epärealistinen mutta nesteytyslämpötila on realistinen. Sen saavuttaminen kuitenkin vaatii energiaa 3 kertaa sen verran kuin vedyn polttaminen tuottaa.  Varastoimiseen tarvitaan siis kolminkertainen sähkön määrä varastosta aikanaan saatavaan määrään verrattuna.
2. Sähköä siirretään kuluttajille johtimia pitkin ja sähköenergian tarve riippuu käyttäjien kulutuksesta, mikä vaihtelee. Sähköä on siten oltava aina saatavissa todennäköisen huippukulutuksen verran. Eri generaattoreiden, tuulimyllyjen ja auringon on tuotettava yhteensä maksimin eli huippukulutuksen verran. Tuuli- ja aurinkoenergian tuotantomäärät riippuvat jyrkästi vaihdellen tuulista ja auringon paisteesta. Niistä on siten vain vähäinen apu verkon ylläpitoon, pikemminkin haitta (kohta 3).
3. Tarvitaan suuren liike-energian (massan) omaavia generaattoreita, jotka tasoittavat kulutuksen huippuja ilman, että verkko kaatuu. Generaattoreita tulee olla riittävä määrä pyörimässä, jotta huippukulutuspiikki ei kaada järjestelmää. Generaattoreiden tulee pysyä samassa tahdissa 0,001 sekunnin tarkkuudella, muutoin systeemi voi romahtaa jaksoluvun häiriön vuoksi. Systeemin uudelleen käynnistys on hyvin hidas prosessi ja vaatii päiväkausia, pahimmillaan viikkoja. Sitä ennen ja sen aikana saattaa syntyä pahoja vahinkoja. Siksi sähköt on katkaistava nopeasti tarvittavalta määrältä kuluttajia, ellei huippukulutusta pystytä varmistamaan millään tuotantotavalla. Tuulen nopea tyyntyminen tai voimistunut myrsky sekä pakkasjaksot (tuulivoima käytännössä kokonaan pois pelistä) ovat suuri haaste.
4. On arvioitu, että tuulivoimalla voidaan tuottaa vain muutamia prosentteja sähkön kulutuksesta turvallisesti ilman vaaraa verkon kaatumisesta, jos muu tuotanto hoidetaan inertiaa omaavilla menetelmillä. Tämä tarkoittaa ydin-, vesi-, hiili- ja kaasuvoimaa eli tuotantotapoja, joissa höyry- tai vesiturbiini pyörittää massiivista generaattoria. Tuulivoiman siipien inertia ei siihen riitä.

Antti Lehtniemi  8.10.2022 & 1.1.2023

Uutisissa hehkutetaan, kun ”tuulivoiman ansiosta” sähkö on nyt halpaa ja hinta painuu välillä jopa negatiiviseksi, ikään kuin tämä olisi järkevä ja hieno tavoite. Kuvitellaan, että sähkö on kuin hanavettä. Kun yöllä hinta on nollassa tai jopa alle, sähköä voisi laskea kylpyhuoneeseen tynnyrikaupalla ja käyttää tämän ”ilmaisen” sähkön myöhemmin. Näin asian laita ei ole, kuluttaja ei hyödy asiasta lainkaan.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009120914.html

”Kannattaa muistaa, että näitä negatiivisia tunteja ei eritellä sähkölaskussa, ja valtaosan ajasta spot-hinnat ovat positiivisia. Niinpä laskulla tuleva keskihinta on positiivinen, Yrttiaho kertoo.”

Vaihteleva tuotanto on markkinahäirikkö ja vaara hyvinvointiyhteiskunnalle välttämättömän sähköverkon vakaudelle, eikä siis alenna kuluttajan maksamaa hintaa. Kuvassa on koko tämän vuoden tuulisähkön tuotanto (Fingrid). Tuotanto on kuin salamatutkan näyttö muistuttaen huonon kamman piikkejä. Kuvan yläreunassa on sininen käyrä, joka osoittaa, että asennettu tuulivoiman kapasiteetti kasvaa kaiken aikaa. Tästä huolimatta sahalaitainen TUOTANTO EI OLE ENÄÄ KASVANUT SAMASSA SUHTEESSA. Miksi tuulivoimaa rakennetaan silti aina vaan lisää, vaikka sähköä ei saada enempää ja sekin, mikä saadaan, vaihtelee jyrkästi kuvan osoittamalla tavalla? Onko mitään järkevää syytä myöskään hehkuttaa sitä, että vain muutamana päivänä ja muutaman tunnin ajan tuulivoiman tuotanto ”täyttää koko maan sähkön tarpeen” pakottaen muut sähköntuottajat tyhjäkäynnille?

Koska sähköverkon pitää joka hetki tuottaa tarvittava määrä sähköä eikä verkkosähköä voi varastoida, sähkön tuotannon tulee reagoida kysynnän muutoksiin erittäin nopeasti. Perinteiset voimalat omaavat ”inertiaa”, eli niissä on kuormitusta puskuroiva rakenne. Suuren massan vesiturpiinit ja nopeasti pyörivät höyry- ja kaasuturbiinit tasaavat kulutuksen nopeita piikkejä. Sinä aikana ehditään käynnistää kaasu- ja dieselvoimaloita, jolloin kuluttaja ei huomaa mitään muutosta saamassaan sähkössä. Tuulivoiman siivillä ei ole vaadittavaa inertiaa eikä sähkön muuntaminen verkkokelpoiseksi auta asiaa.

Mitä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan, sitä vaikeammaksi tilanne muuttuu (Liite 1). Tästä on varoiteltu jo vuosikausien ajan. Muu kapasiteetti joustaa vähentämällä tuotantoaan kun tuulee ja painaa täysillä kun ei tuule. Vallalla oleva vihreä politiikka on antanut tuulivoimalle etuajo-oikeuden (siipiä ei lepuuteta ylitarjonnan aikana) ja vapautuksen varavoiman rakentamisesta ja kustantamisesta (tyyni sää) – milloin media tuo tämän esille?

Voimajohtoverkon laajentaminen lisää kustannuksia. Tuulivoima on pohjoisessa ja sähkön tarve etelässä. YLE-uutinen 18.10.2022: Tuulivoimabuumin seuraus: Ennen näkemätön sähkövoimalinjojen lisärakennusprojekti.

https://yle.fi/uutiset/3-12655694

Fingrid, valtion ja eläkeyhtiöiden omistama kantaverkkoyhtiö ilmoittaa, että nykyisen 14000 kilometrin lisäksi pitää rakentaa uutta verkkoa 5200km. Lisälinjat maksavat 3 miljardia. Hyvä kysymys on, osallistuuko tuulivoima kustannuksiin, vai lisätäänkö tämäkin sähkön loppukäyttäjien laskuun. Jos tuulivoiman sijaan olisi rakennettu 2-3 ydinvoimalaa (esim Etelä-Korean Shin Kori á 1400 MW), näin mittavaa verkon rakennusta metsäalan raivauksineen ei tarvittaisi. Eikö EU:n ”metsien säilyttäminen ja ennallistaminen” koskekaan tuulivoiman vuoksi raivattavaa metsää? Alla olevaan karttaan merkityt uudet punaiset linjat näyttävät, kuinka suuresta projektista on kyse – vain huonosti ja katkonaisesti sähköä tuottavan tuulivoiman vuoksi.

Miksi ”vihreä vallankumous” ei ole toteutunut eikä toteudu tulevaisuudessakaan, selviää Björn Lomborgin kirjasta. Liite 2. Lainaus: ”Uusiutuvan energian lähteet kuten tuuli ja aurinko, maksavat globaalisti vuosittain 141 miljardia erilaisina tukiaisina”. Silti niiden osuus maailman kokonaisenergian tuotannosta on pysynyt viimeiset 10 vuotta yhteensä vain kolmessa prosentissa.

Alla olevassa liitekuvassa nähdään tuulivoiman mahtimaan, Englannin sähkön hinta ja tuulivoiman vaikutus. Tämä on nyt tilanne meilläkin. Tuulen aikana hinta putoaa ja tyynen aikana nousee, jolloin sähköä on pakko ostaa hinnalla millä hyvänsä, jotta verkon kaatuminen ei pimentäisi maata. Tuulivoiman lisärakentaminen vain jyrkentää sähkön hintakäyrää: hinta painuu jopa negatiiviseksi. Eli kuten edellä tuli esille, tuulivoima on markkinahäirikkö.

Aurinkovoimastakaan ei ole apua. Yöaikana sitä ei saada. Liitekuvassa on EU:n suurimpien aurinkosähkön tuottajamaiden yhden viikon tuotantokäyrä sekä tammi- että heinäkuussa, jolloin kesä- ja talvivaihtelut näkyvät. Kuka paikkaakaan öiden nollatasot ja talven sähkönpuutteen… korvauksetta! Aurinkovoimakin on vapaamatkustaja mitä tulee varavoimaan.

Verkon huojunta pahenee, loistehon todennäköisyys ja jaksoluvun heittelyn vaara kasvavat. Kaikki sähköstä riippuvat laitteet ovat vaarassa: oikosulkuja, laitevaurioita ja tulipaloja. Jos koko verkko kaatuu, toipuminen kestää päiviä, jopa viikkoja. Se aika vietettäisiin ”pimeässä”, ilman sähköä – kiinnostaako kokeilla? Mallia valitettavasti saadaan tulevana talvena ainakin joissakin EU-maissa, jopa meilläkin. Ranska ja Sveitsi kehottavat sähköauton omistajia olemaan lataamatta autonsa akkua ydinvoimahuollon ja sähköpulan aikana. Samoin tekevät Kalifornia ja Australia helleaikoina. Liikenteen sähköistäminen ei taida edetä poliitikkojen haluamalla nopeudella.

Epätasaisuus (Liite 3) on syy, miksi Fingrid ei voi ottaa enempää tuulivoimaa verkkoon. JOS tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto olisi ydinvoiman (kuva) tai vesivoiman tapaan tasaista (24/7) eikä hyppivää, tilanne olisi helpompi hallita. Ei tarvittaisi lukuisia vaiheensäädön, jaksoluvun säädön ja siirtojännitteiden sovitusmuuntajia puskuroimaan tuulivoiman nopeita vaihteluja ja varavoimaa tuottavien yksiköiden lisärakentamista.

Näennäinen nollahinta ei tule halvaksi, kun muu kapasiteetti ajaa tuotantoaan ylös ja alas toimien epätaloudellisesti ja laitteistoaan rasittaen saamatta mitään korvausta. Tuulivoimayrityksien salassa pidetyt omistajat (jotka vaihtuvat varsin nopeassa tahdissa) lepäävät veroparatiisissa nauttien rantatuolissaan drinkkejä ja ihaillen tiliotteensa kasvavaa saldoa. Me maksamme, he vetävät lonkkaa ja tienaavat – vain vihreän siirtymän irrationaalisen hiilidioksidifobian ajaman politiikan ansiosta (Liite 4). Kun taidamme saada Suomeenkin kovan talven myötä sähkön säännöstelyä, kannattaa muistaa, ketkä ovat ajaneet ja ajavat ”vihreää siirtymää” ja harkita tarkoin, ketä äänestää huhtikuussa 2023.

Vanhan purjehtijan motto pätee niin purjeveneilyyn kuin tuulivoimaankin:

Vain tuuli on ilmaista – kaikki muu maksaa

Lähteet:

1. Professori Judith Curry:

https://judithcurry.com/2022/10/03/the-penetration-problem-part-i-wind-and-solar-the-more-you-do-the-harder-it-gets/#more-29160

Asian kiteytys: Mitä enemmän rakennetaan uusiutuvaa tuuli- ja aurinkovoimaa, sitä vaikeammaksi muodostuu verkon vakauden ylläpito. Tämä johtuu sähkön fysiikasta, eikä asiaa voida millään keinolla korjata tai ohittaa. Linkissä tilannetta verrataan osuvasti antiikin Sisyfoksen järjettömään urakkaan: Suurta kiveä pitää työntää vuoren laelle. Mitä ylemmäs mennään ja mitä korkeampi vuori, sitä jyrkempi mäki on edessä. Niinpä kivi päätyy aina ennen pitkää alas laaksoon.

2. Björn Lomborg: Väärä hälytys, kappale 7 (s.122-) ”Miksi vihreä vallankumous ei ole toteutunut”. – Suosittelen lainaamaan tai hankkimaan kirjan ja lukemaan tämän luvun !

3. Darwall: Vihreä tyrannia, luku 14: Katkonaisuuden kirous

4. MIT:n ilmastotieteen professorin perustelut, miksi hiilidioksidi ei ole syyllinen:  https://www.thegwpf.org/publications/ipccs-greenhouse-narrative-is-becoming-implausible-eminent-climate-scientist-says/

Tuulivoimaa markkinoidaan puhtaana, ilmaisen tuulienergian lähteenä. Näemme mainoksia, joissa vakuutetaan siirtymisestä ”fossiilivapaaseen energiaan yhden sukupolven aikana”. Kuitenkin kaikki tuulivoimaan liittyvä tarvitsee suuret määrät materiaaleja, jotka on valmistettu, ei tuulivoimalla vaan nimenomaan fossiilisella energialla. Samoin asennus- ja huoltotyö vaativat fossiilista energiaa. Vesivoimala tuottaa energiaa vielä 100 vuoden iässä, esimerkkinä Imatrankosken voimalaitos. Uusimpien, sarjatuotettujen ydinvoimaloiden (Etelä-Korea, Shin Kori 1400MW) elinkaari on jopa 80 vuotta. Entä tuulivoimalat, joille on luvattu 30 vuoden tehollinen toiminta-aika.

 USA:n Oregonissa Portlandin lähellä olevan tuulipuiston voimalan siipi irtosi. Katkenneet ja pudonneet pultit olivat ihmetyttäneet maanviljelijöitä, ja heillä on muutakin negatiivista sanottavaa tuulivoimasta. Kritiikkiä löytyy muidenkin maiden tuulipuistoista, vaikkei asioista aina uutisoida tarkemmin. Luemme ”romahtaneesta” tai ”kaatuneesta” tuuliturbiinista ikään kuin kyseessä olisi siisti, harmiton jonkin pylvään kaatuminen. Tulipaloista emme juurikaan saa tietoa ainakaan valtamediassa.

https://projects.oregonlive.com/wind-farms/

Kyseessä oli ison tuulipuiston 15-vuotias, vasta luvatun elinkaarensa puolivälissä oleva, vaatimattoman kokoinen Vestas V82, 1.65MW tuuliturbiini. Sen napakorkeus on 86 metriä. Lavan paino on 8 tonnia ja pituus 43 metriä. Artikkelista ilmenee, että ongelmia on ollut ruostuneiden ja katkenneiden pulttien lisäksi myös muidenkin osien irtoamisten, muuntajapalojen ja öljyvuotojen kanssa. Maaperään on valunut 3400 gallonaa eli 13 500 litraa vaihteiston ja muuntajan erikoisöljyä. Turbiinin toimiessa öljyä lentää pisaroina viljelmille ja työkoneille, kuten lavakuormurin kuva näyttää. Pohjavesien ja viljan kontaminaatiosta ollaan syystäkin huolissaan. Sähkön tuotto on jäänyt kauas tavoitteesta ja laskenut käyttövuosien myötä. Muidenkin valmistajien tuuliturbiineilla on samanlaisia vaikeuksia. Kun linkin koko artikkelin käy läpi, kuva puhtaasta tuulienergiasta saa likaisen sävyn.

Oregon on aivan USA:n länsirannikolla, joten merisuolan vaikutus lienee yksi korroosion syy. Tämä ei lupaa hyvää merialueen tuulipuistoille. Niissä voimalat ovat teholtaan jopa 14MW ja napakorkeudeltaan 260 metriä. Todellinen käyttöikä saattaa jäädä niilläkin alle puoleen. Miten ja kenen kustannuksella hajonneet voimalat puretaan? Rakennetaanko tilalle uusia, takuutyönäkö? Entä miten estetään öljyvuodot? Säännöllinen huolto, tiivisteiden tarkistus ja vaihto ja vuotojen puhdistus ei ole halpaa kuivalla maalla saati sitten avomerellä. Mainittakoon vielä, että 2MW-kokoluokan tuuliturbiini kuluttaa öljyä 200 – 800 litraa vuodessa. Suuremmat voimalat kuluttavat vastaavasti enemmän. Niiden roiskuttama öljy leviää pisaroina meren pinnalle. Vaihteistokatastrofin sattuessa koko öljymäärä, mallista riippuen 2000 – 3000 litraa, valuu mereen. Tässä olisi luonnonsuojelijoille kenttää. Löytyykö kiinnostusta, Greenpeace?

Kuva 1: Irronneen siiven paikka nasellissa. Huomaa öljyinen sisäpinta ja laakerikaulus

Kuva 2: Pudonnut siipi ja irronneen pultin löytäjä. Huomaa pulttien ruostuminen.

Kuva 3: Pellolla olleen avolava-auton konepelti. Samanlaisia pisaroita on vehnäpellolla.

Kuva 4. Tässä on 20 vuotta vanha tuulipuisto (Somerset). Tuotantoa ei ole ollut vuosikausiin. Omistaja ei ole korjannut romuja pois. Kenen  vastuulla? Maanomistaja/vuokraaja?

— — —

Antti Lehtniemi 24.7.2022 & 31.7.2022 & 2.10.2022

Ukrainan sodan sanotaan olevan pääsyyllinen nykyiseen energiakriisiin. Totuus on toisenlainen. Koko katastrofin siemenet oli kylvetty yli 20 vuotta sitten, kun EU:n johtava maa Saksa otti uuden suunnan energiapolitiikassaan. Vihreiden valtaanpääsyn myötä laadittiin ensin ”bioenergian” EEG-lait ja niiden jälkeen oli vuorossa tämän katastrofin äiti: Saksan Energiewende. Itä-Saksaan vaippaiässä pappisperheen lapsena muuttaneen Angela Merkelin on täytynyt tietää, että tämä politiikka johtaa suuriin vaikeuksiin. Onhan hän väitellyt tohtoriksi kvanttikemiasta, joten energiaan ja fysiikkaan liittyvät laskelmat ovat hänelle peruskauraa.

Vallassaolonsa varmistamiseksi hän kokosi hallituksiaan varsin kovakouraisella tavalla. Vihreät saivat huomattavasti ääniosuuttaan suuremman vallan ja myös tärkeitä ministerinsalkkuja. Teollisuuden äänet vaiennettiin. Vaikka Saksan pankki (Deutsche Bank) oli jo 2014 varoittanut, että Saksan raskas teollisuus ei enää investoi kotimaahan, Merkel ei reagoinut asiaan mitenkään. Myös myöhemmät varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Saksan teollisuus investoi USA:an, jossa energian hinta oli selvästi halvempaa. Saksan sähkö oli jo tuolloin (2014) kaksi ja puoli kertaa kalliimpaa kuin USA:ssa. Säröytyksellä saatava maakaasu vielä lisäsi USA:n kilpailuetua.

Merkelin vihreiden painostuksesta ajaman EU:n energiapolitiikan kiteytys:

1. Määrättiin uusiutuvalle energialle kasvava velvoite ja suuret taloudelliset tuet
2. Määrättiin tämän lisäksi myös hiilivero, Euroopan alueen päästökauppa
3. Ydinvoima ajettiin alas Saksassa

Tämä aiheutti valtavan tuuli- ja aurinkovoiman investointiryntäyksen. Hiilivero aiheutti sen, ettei varavoimaksi soveltuvaa kapasiteettia pidetty yllä saati rakennettu sitä lisää tuulivoiman kasvun tahdissa. Jompikumpi, 1 tai 2, olisi riittänyt hallittuun muutokseen, mutta viisaudessaan (ironiaa) EU valitsi molemmat. Uusiutuvat ylös, fossiiliset ja ydinvoima alas, tilalle Venäjän maakaasu. Näin murroksesta tuli katastrofaalinen, kiihtyvän jyrkkä. Asiasta kyllä varoiteltiin aivan ohjelman alusta alkaen – turhaan. Päästövähennykset jäivät haaveeksi, vaikka fossiilista tuotantoa ajettiin alas, sillä merkittävä määrä päästötöntä ydinvoimaa suljettiin. Sen tilalle Saksan oli pakko rakentaa lisää ruskohiilivoimaa venäläisen kaasun tueksi. Oli vain ajan kysymys, milloin kriisi laukeaa. Ilman Ukrainan sotaa ja Nordstream-putkien katkaisuakin tilanne oli jo ajautumassa karille. Putinille suorastaan tarjottiin helppo ja halpa ase, millä EU:n energiakriisi puhkesi kerrasta.

Kaikki luvatut vihreän politiikan työpaikat saatiin kyllä aikaan – Kiinassa. Saksan aurinkopaneeliteollisuus meni konkurssiin. Tuulivoimalle on käymässä aivan samoin. Eurooppalaiset Vestas ja Siemens, myös amerikkalainen GM ovat häviämässä Kiinan tuottamille tuuliturbiineille. Nyt myös autoteollisuus joutuu sulkemaan tehtaitaan, kun Kiinasta tulee halvempia sähköautoja ja Saksan tehtaiden energia on liian kallista. Kiina käyttää surutta hiilivoimaa. Yli puolet maailman hiilipäästöistä on peräisin Kiinasta. Silti Saksan johdolla EU edelleen korottaa omia alueellisia hiiliveroja ja pyrkii jääräpäisesti ”nollapäästöihin” unohtaen kansainvälisen kaupankäynnin ja politiikan perussäännöt. Hiilivero, toimiakseen tehokkaasti päästöjä vähentäen, edellyttää, että aivan kaikki maat, Nauru-saarista Kiinaan ovat mukana samoilla ehdoilla. Nyt EU ampuu molempiin jalkoihinsa, vieläpä monta kertaa:

* Saksa ei jatka ydinvoiman käyttöä tässäkään tilanteessa. Vuoden 2021 lopulla sammutetut 4000 MW saa seurakseen tämän vuoden lopulla viimeisetkin ydinvoimalat, niin ikään 4000 MW. Millä tämä korvataan, on avoin kysymys, etenkin kun

* Venäjä on osoittanut kaapin paikan kaasuhanan kääntäjänä. Ilman kaasulla tehtyä varavoimaa tuuli- ja aurinkovoima eivät pysty ylläpitämään nykyistä yhteiskuntaa. Pakkastalvi on katastrofi, sillä

* energiaköyhyys koski jo vuonna 2014 huomattavaa osaa kansalaisista. Energian hintojen arvioidaan nousevan jopa kymmenkertaisiksi talvella. Kuinka moni tavallinen kansalainen paleltuukaan kotiinsa. Kesähelteiden hehkutuksen ohessa on hyvä muistaa, että virallisissa tilastoissa jopa USA:ssa yhtä helteeseen kuollutta kohti kylmään kuolee 17 – 20 ihmistä. Useimmissa maissa suhdeluku on vieläkin suurempi.

JOS Saksa, Angela Merkel ja vihreät järjestöt olisivat todella huolissaan hiilidioksidipäästöistä, he vaatisivat äänekkäästi uutta ydinvoimaa. Se on ainut päästötön, tasaisesti tuottava sähkön lähde. On järjen vastaista, että juuri ydinvoimalat suljetaan ja tilalle rakennetaan likaista ruskohiilivoimaa. Jos Saksa olisi sijoittanut tähän mennessä Energiewendeen kuluttamansa rahat perinteiseen ydinvoimaan, kaikki Saksan henkilö- ja pakettiautot kulkisivat päästöttömällä sähköllä, ja Saksan päästöt olisivat alle neljäsosa nykyisestä tasosta. Miksi näin ei tehty, johtuu vihreän politiikan vähemmän julkisesta taustasta ja tavoitteista.

Saksan energiapolitiikka liittyy Fortumin seikkailuun. Fortumin täytyi tietää, että ilman kaasua uusiutuva energia ei riitä. Tulee muistaa, että kaasua myyvät yhtiöt lobbasivat tuulivoimaa tietäen, että kun tuulivoimaa rakennetaan 1000 MW, sen tueksi on pakko rakentaa lähes sama määrä kaasuvoimaa. Motto: ”Enemmän tuulivoimaa – samalla kauppa käy kaasullekin!” Tähän viherpesuun ei media ole puuttunut. Ostamalla Uniper- nimiseksi ”roskapankiksi” fuusioidut tappiolliset voimalayritykset venäläisen kaasun menekin voimakas kasvu olisi tuonut Fortumille suuret voitot. Myöskään hiilivoimaa ei olisi voitu ajaa alas, eli sekin olisi ollut hyvä sauma tehdä tiliä. Mutta: luottaminen vain venäläiseen kaasuun oli strateginen virhe, joka kostautuu nyt. Ihmetellä sopii myös, miksi Fortum osti enemmistöosuuden, vaikka Saksan valtiolla on veto-oikeus energiahintojen korotuksiin. Sen, ettei toimiva yritysjohto voi tehdä yrityksen ja osakkeenomistajien kannalta elintärkeitä, itsenäisiä päätöksiä, olisi pitänyt olla koko kaupan este.

Kiina lisää hiilen kulutusta. Intia avaa entisiä suljettuja ja uusia hiilikaivoksia. Fossiilisen energian kulutus jatkaa 1,5% – 2% vuosikasvuaan, ja silti EU, Englanti mukaan lukien jatkaa ”nollapäästöpolitiikkaansa”, politiikkaa, joka on tällä hetkellä kuin Titanic, jonka kylkiä ensimmäiset jäävuoret jo raapivat. Ainut pelastus on, että niin Energiewende kuin nollapäästötavoitteet upotetaan Mariaanien hautaan 11 kilometrin syvyyteen, ja tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen pysäytetään kuin seinään. Järjen vastainen hiilisota ja hiilifobia pitää saattaa historiaan tämän vuosituhannen ja ilmeisesti koko ihmiskunnan historian suurimpana ja kalleimpana harharetkenä.

Jonka maksajan näet joka aamu kylpyhuoneesi peilistä.

— — —

Lähteet:

1. GWPF:

GWPF:n sivustolla on vapaasti ladattavissa laaja ja erittäin perusteellinen, korkean tason tutkijoiden laatima raportti Euroopan energiatilanteesta. Raportti löytyy alla olevasta osoitteesta:

Linkki: https://www.thegwpf.org ja sieltä ”Publications” ja edelleen

”Europe’s green experiment – a costly failure in unilateral climate policy”

Koska raportti on varsin laaja, alla on sen johtopäätösten vapaa käännös. Toivoisi päättäjiemme niin Suomessa kuin EU:ssa lukevan edes tämän. Mutta asian ymmärtäminen, omaksuminen, virheiden ja tosiasioiden tunnustaminen ja korjaavat toimenpiteet ovatkin sitten oma lukunsa …
— — —
Jopa vaatimatonkin lisäys Länsi-Euroopan omaan fossiilisen energian tuotantoon toisi tullessaan vaurautta ja olisi käänne nykyiselle energiapolitiikalle, siis paluu takaisin kaasun ja ydinvoiman käyttöön. Tämä suuntaus on termodynaamisessa mielessä oikea, ja se oltiin jo hyväksymässä 2000-luvun alussa. Sen kuitenkin tuhosi poliittinen suuntaus, Euroopan vihreä vallankumous.
Tulee tunnustaa, että yritys aikaansaada energiamurros tukemalla massiivisesti uusiutuvaa energiaa on ollut virhe, jonka korjaamiseen tarvitaan nyt kiireellisiä toimenpiteitä. Vain siten päästään takaisin aikasemmalle hyvinvointia ylläpitävälle uralle.
Tuuli- ja aurinkovoimaan tehtyjen virheinvestointien kirjaaminen tappioiksi tekee varmasti kipeää. Eurooppa tarvitsee sen lisäksi kuitenkin paljon resursseja  kohdennettaviksi tilanteen korjaaviin investointeihin. Ne tulee suunnata perinteisiin fossiilisiin energialähteisiin ja ydinvoimaan. Tämäkin investointi vaatii huomattavia uhrauksia eurooppalaisten nykyiseen elintasoon, sillä Europpa on menettänyt harharetkellään paljon, joten kiinni kurottavaa on myös paljon. Vihreän ilmastopolitiikan aikaansaamista ongelmista ei ole mitään helppoa reittiä ulos, joten Euroopan kansalaisten tulevaisuus on joka tapauksessa kivulias, kumman suunnan – järkevän vai typerän – EU valitseekaan.

2. Darwall: Vihreä Tyrannia

3. Shellenberger: Ilmasto lämpenee

4. Lomborg: Väärä hälytys

5. IEA:n raportit

6. BP:n tilastot

IL 18.4.2022 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ca93f5ad-86f7-45cf-bb45-ab404c6a0456

Antti Lehtniemi 18.4.2022 rev. 8.5.2022 Linkkejä ja tarkentavia faktoja on kotisivullani ja suomentamissani kolmessa kirjassa.

Ajattelin ensin, että kirjoituksessa on kyse sodankäynnistä aiheutuvien haitallisten aineiden päästöistä. Alta paljastui kuitenkin ”perinteinen” sanoma, joten en malta olla olla kommentoimatta Taalaksen tekstiä.

1.  IPCC on julkaissut massiivisen pääraporttinsa toisen ja kolmannen osan, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja torjunnan keinoja. Vaikutukset ovat selkeitä, havaittavissa kaikkialla pallollamme sekä voimistumassa koskettaen huomattavan monia elämän alueita.

Vaikutuksista ja niiden voimistumisesta ei ole minkäänlaista näyttöä. Lukuisat pitkän linjan tutkijat ovat raportoineet, että todellinen tilanne on rauhallinen verrattuna ilmastomallien ennustamaan ”voimistumiseen”. Professori Ole Humlum raportoi asiasta määrävälein, mutta ei saa tilaa mediasta.

https://wattsupwiththat.com/2022/04/20/2021-state-of-the-climate-report-empirical-observations-show-no-sign-of-climate-crisis-snow-cover-stable-sea-ice-levels-recovering-no-change-in-storm-activity/ 

2. Keskeiset haasteemme ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä etenkin trooppisen metsäkadon pysäyttäminen.

Fossiilisista luopumisen voi kuitata alla olevalla kuvalla maailman kokonaisenergian kulutuksesta. Miten ”vihreä” tulitikun pää voisi vallata kokonaan allaan olevan punaisen palkin, vieläpä nopeasti?

Hyvä on lisätä metsäkadon eteen sana ”trooppinen”, sillä näin voidaan ”unohtaa” tuulipuistojen, tarvittavien teiden ja sähkölinjojen aiheuttamat ”ei-trooppiset” metsätuhot.

3. Aurinko- ja tuulienergian investointikustannukset ovat pudonneet murto-osaansa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana; ja niillä tuotetun energian hinta on jo alittanut fossiilienergian hinnan. Näiden energiamuotojen avulla voidaan myös saavuttaa suurimpia päästöjen vähennyksiä pienimmillä kustannuksilla. Myös merituulienergian hinta on laskusuunnassa.

Aurinko- ja tuulienergia laskee sähkön hinnan lähelle nollaa ja jopa sen alle, mutta vain hetkittäin. Fossiilienergian epäedullisuus johtuu kohoavista päästömaksuista, ei muusta. Tuulta ei voi käskeä puhaltamaan, kun sähköä tarvitaan. Englannissa, maa- ja merituulivoiman mahtimaassa tilanne on useasti kuvan kaltainen: uusiutuvien tuotto on minimaalista tarpeeseen nähden. Puuttuvan osan tuottaa kaasu- ja hiilivoima ja sähkön osto. Muuten koko maa pimenisi epämääräiseksi ajaksi.

Tuulivoimayritykset myyvät tuotteitaan tappiolla. Kiinan tuulivoimaloiden halpamyynti pahentaa asiaa, samoin kuin Ukrainan sota lisäämällä materiaalikustannuksia ja heikentämällä mm teräksen saatavuutta. Toimitukset ovat myöhässä, joten viivästymissakkoja on tiedossa. Massiivisia maa- ja etenkin merialueilla tarvittavia nostureita ei ole tarpeeksi. Niinpä länsimaiset tuulivoimayritykset toteavat: ”Me kaikki olemme suurissa vaikeuksissa.”

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2022/04/14/were-all-in-trouble-wind-turbine-makers-selling-at-a-loss/

Päästövähennykset ovat minimaalisia, sillä ilman varavoimaa (pääasiassa kaasu) tuulivoima ei pysty ylläpitämään yhteiskunnan sähköntarvetta, kuten yllä oleva kuva Englannista osoittaa. Sähkökatkot ja kiertävät pimennykset muuttuvat arkipäiväisiksi.

4. Liikenteen sähköistymisen näkymät ovat myös kehittyneet suotuisaan suuntaan. Sekä akkuteknologian että sähköisten ajoneuvojen hinnat ovat selvässä laskusuunnassa. Samalla tarvitsemme toki investointeja latausinfrastruktuureihin. Liikenteessä sähköpyörät mukaan lukien on mahdollista saavuttaa vähäisin kustannuksin ilmastomyönteisiä ratkaisuja.

Geologit ja kaivosalan edustajat ovat jo kauan raportoineet, ettei sähköistämiseen tarvittavia metalleja pystytä hankkimaan riittävästi. Hinnat nousevat jyrkästi – se vähäisistä kustannuksista. Uusia kaivoksia pitää avata neitseellisille alueille: luontoa tuhoutuu. Koko liikenteen sähköistäminen kaapeleineen kuluttaisi kymmenien vuosien metallituotannon. Ronald Stein:

https://www.cfact.org/2022/04/12/its-time-for-transparency-of-the-embedded-costs-of-going-green/

Tyypillinen sähköauto tarvitsee kuusi kertaa enemmän mineraalivaroja kuin perinteinen auto.

5. Tilannetta pahentaa entisestään ideologisista syistä johtunut ilmastoystävällisestä ydinvoimasta luopuminen. On itsestään selvää, ettei ilmastotavoitteita voida reaalisesti saavuttaa ilman ydinvoimaa; näin etenkin maissa missä energian tarve on suuri. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kiina, Intia ja Saksa.

KYLLÄ. Saksa on ollut huono esimerkki ajaessaan ydinvoimansa alas. Ei yksikään voimalayritys satsaa ylläpitoon, jos sillä ei ole sitovaa pitkäaikaista myyntisopimusta. Pienreaktorien tuotekehitykseen ja tuotantoon tulee panostaa. Koska mitään kiireellistä välitöntä ilmastohätätilaa ei ole, tähän on runsaasti aikaa. Käytetään fossiilisia kunnes korvaava uusi SMR-tekniikka on kaupallisesti asennusvalmista.

6. Myös energian säästössä piilee erinomaisia mahdollisuuksia. IPCC:n uusin raportti osoittaa, että asukasta kohti energiaa kuluu eniten Pohjois-Amerikassa, Arabimaissa, Venäjällä, Japanissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Vähiten per kapita pahiksia ollaan Intiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Eli kirimisen mahdollisuuksia löytyy yhteiskuntarakenteita kehittämällä.

Tutkimukset osoittavat, että elintason noustessa kehittyvät maat saavuttavat nopeasti ja ylittävät säännönmukaisesti meidän sähkönkulutuksemme (Shellenberger). Säästöt ovat pelkkää toiveajattelua. Näille maille hiili on länsimaiden päästömaksujen vuoksi aina vaan halvempi energialähde. Päästöt kasvavat eniten juuri näiden maiden vaikutuksesta.

7. Suuria myönteisiä ilmastovaikutuksia on saavutettavissa metsien hävityksen lopettamisella ja maatalouden hiilen sidonnassa. – – Mutta jos metsien hävitys otetaan huomioon, tilanne tasoittuu. Ei-uusiutuvia metsiä raivaamalla on tuotettu suuria hiilipäästöjä Latinalaisessa Amerikassa, Karibialla, Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä Valtamerellä. 

Edellä oli kuva tuulivoiman alta raivatusta metsästä, kaivosalueiden raivauksia unohtamatta. Tuulivoimaloiden siipien täyteaineena käytetään mm balsaa: trooppiset metsät ovat vaarassa. Tulee erottaa esimerkiksi Amazonin alueen jo kauan sitten hakattujen metsäpeltojen kulotus kokonaan uuden peltoalan raivaamisesta. Tarve raivaamiseen on vähentynyt, kun maanviljelymenetelmät tehostuvat. Luomuun siirtyminen aloittaisi uudelleen metsien raivaamisen pelloiksi ja karjalaitumiksi: mistä muuten saataisiin se ”biodynaaminen lannoitus”? Amazon ei ole merkittävä hiilinielu (Ibuki- ja OCO2-satelliitit).

Jos Suomen osalta lasketaan mukaan (niin kuin pitäisi) maamme todellinen biomassa (metsät, pellot, pusikot, niityt, suot, kaislikot) niin olemme aina olleet ja olemme jatkossakin hiilinielu. Tämä epäkohta pitää poliitikkojemme korjata, sillä se on täysin heidän virheensä.

8. Ja yhteinen haasteemme on nostaa kunnianhimotasoa ilmastotoimissamme. Vapaamatkustajia ei ole eikä saa olla.

Vapaamatkustamisen estäminen törmää heti Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan. Hiilen käyttö lisääntyy kaiken aikaa näissä ja kehittyvissä maissa. Suomen ”kunnianhimoiseen esimerkkiin” sitoutuvien maiden virallisella, sitovalla ilmoittautumislistalla ei näytä olevan isompaa tungosta …

 

9. ”Erikoisoperaation” heijastusvaikutuksineen päätyttyä meillä on käsillä erinomainen mahdollisuus ottaa loikka irti fossiilienergiasta 5–10 vuoden tähtäimellä.

Katso myös kohta 2. Nopeat loikat ovat täysin epärealistisia. Kokonaisenergian tilastot kertovat karun totuuden. Alla olevan kuvan punainen osuus pitäisi muuttaa vihreäksi 5-10 vuodessa … utopiaa.

Yhteenveto: Toiveajattelu, ilmastomallien skenaarioihin luottaminen ja uusiutuvaan energiaan liittyvä perusteeton optimismi ovat vallalla. Reaalisia laskelmia on tehty paljon: energia-asiantuntijat, geologit, mineralogit, kaivosteollisuus, voimalinjayhtiöt, autotehtaat. Tällä ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaista vaikutusta nykyiseen, IPCC-vetoisen politiikan suuntaan.

Viimeinen kuva kertoo, mihin ”nopea vihreä loikka irti fossiilisesta energiasta” meidät johtaa.

Uusin ilmastoraportti 4.4.2022 – ”Nyt tai ei koskaan – On toimittava heti!”

Antti Lehtniemi 5.4.2022

IPCC:n uusin raportti – tai oikeammin polittisesti painotettu lyhennetty yhteenveto päättäjille AR6WG3 – julkaistiin eilen. Ukrainan sodan saaman huomion vuoksi raporttiin on lisätty enemmän ”ruutia”. Jo otsikossa annetaan ultimatum: nyt täytyy toteuttaa päätökset, muuten tuho tulee. Katsotaanpa YLE:n uutisointia. Kommenttieni lähteinä olen käyttänyt kirjoja Lomborg: Väärä hälytys ja Shellenberger: Ilmasto lämpenee, samoin useita ulkomaisia ja kotimaisia lähteitä, joista osa on mainittu suluissa.

https://yle.fi/uutiset/3-12388583

1. Tavoiteraja on 1,5°C. Glasgowin 3,2°C ei riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi

IPCC:n varsinaisissa erittäin laajoissa (ad 3000 sivua) raporteissa todetaan, että edes 6 asteen lämpeneminen ei ole vielä uhka (Steve Koonin: Unsettled). Tätä faktaa ei koskaan mainita lyhennelmissä. Rajan 1,5°C tavoittelu tulee erittäin kalliiksi (Lomborg-Epilogi) eikä se tule edes onnistumaan Pariisin sopimuksen avulla.

 2. Aikaa on enää vain 10 vuotta: nyt tai ei koskaan!

Viimeisiä aikarajoja on asetettu kaikissa ilmastokokouksissa ja raporteissa. Kaikki aikarajat ovat menneet umpeen ilman minkäänlaista katastrofia tai merkittävää muutosta. Silti asetetaan aina vaan uusia rajoja … median puuttumatta asiaan.

 3. Fossiilisten käyttö ajettava nopeasti alas

Fossiilisten osuus maapallon kokonaisenergiasta on 85% ja kasvussa. Alasajon nopeuden voi siksi unohtaa. Kiina on lisännyt hiilen tuotantoa 30%. Saksa rakentaa 4000MW (rusko)hiilivoimaa, vaan ei käynnistä jäähdytysvaiheessa olevaa 4000MW ydinvoimaansa. Järki? Päästöt eivät näemmä Saksaa huolestuta!

 4. Fossiilisten tilalle halventunutta tuuli- ja aurinkovoimaa

Tuuli- ja aurinkovoiman yhteisosuus on kasvanut vuoden 2017 3%:sta vuoden 2021 4%:iin. Tästä on pitkä matka fossiilisten 85% korvaamiseen. Varavoiman puute pahentaa tilannetta jyrkästi, kun tuulen ja auringon osuutta lisätään.  Jos tuulivoiman nimikilpiteho on alle 20%, muut sähkön tuottajat pystyvät kutakuinkin puskuroimaan tuulivoiman suuren vaihtelun haitat. Tuulivoiman lisääminen yli 20%  jyrkentää sähkön hinnan vaihtelua, lisää vuosikustannuksia eikä alenna päästöjä lainkaan. Näin käy, vaikka myllyt olisivat ilmaisia. Tanskan tuulisähkön tuotannon nimikilpiteho on 80%. Silti Tanska ostaa talvella 40% sähköstään muista maista.

 5. Uudet teknologiat käyttöön (vety)

Vetyteknologia on vielä laboratorioasteella. Se pitäisi skaalata teolliseen mittakaavaan. Suuria ja kalliita ongelmia on putkistojen keston ja kryotekniikan (-255C) kanssa. Skaalaaminen olisi pitänyt tehdä jo ENNEN kuin tuuleen ja aurinkoon panostetaan ”all-in”-periaatteella. Eli: ensin varastointi, sitten vasta tuotanto. Nyt tuulivoiman hevonen on valjastettu turpa kärrinlavaa päin – ei toimi.

 6. Mukaan on otettu nyt myös hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä

Hiilidioksidin poisto on erittäin kallista ja hidasta: se vaatisi halpaa katkotonta ydinsähköä. Luonnon CO2-vaihteluväli 200ppm – 6000ppm ei edellytä CO2-poistoa. Elämälle ihanteellisina kausina CO2 on ollut 2500-3000ppm. (J P Lunkka: Maapallon ilmastohistoria). Miksi pahennetaan kasvien anemiaa (vrt alta)?

 7. Metsäkato pitää pysäyttää ja maatalous uudistaa

Metsä- ja maatalousasiassa unohdetaan, että 25 vuoden aikana maapallolle on tullut uutta vihreää aluetta enemmän kuin manner-USA:n kokoinen alue (satelliittikuvat). Ja alueet kasvavat kaiken aikaa. Maapallo on vihertynyt ja sadot kasvaneet, kun kasvien ”hiilidioksidianemia” vähenee. Tätäkään ei uutisoida …

Loppuun sopii Sinuhen teksti. Se kuvaa ilmastonmuutoksen palvojia ja uskovia: etenkin kun totuutta- sanan jälkeen lisää sanan ”faktoja”.

”Ei mitään uutta auringon alla. Valheen ympärillä parveilevat näet ihmiset kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadunkertojan sanat tuoksuvat suitsutukselta hänen istuessaan karjanlannassa kadun kulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat.”

— — —

Onko meillä ilmastokriisi? – Gretan loikka tulevaisuuteen

James “Jim” Kelly

Apulaisprofessori, Centre College (fysiikka ja fysikaalinen kemia)

https://www.centre.edu/majors-minors/physics/physics-faculty/name/james-kelly/

Tämä on WUWT:n vuoden 2022 kirjoituskilpailun tutkijasarjan I palkinnon saanut kirjoitus. Anthony Wattsin ylläpitämä ilmastosivusto on varsin arvostettu ja paljon vierailtu, sillä sinne otetaan niin alan huippututkijoiden kuin oman toimensa ohessa omaa koulutusta ja aikaa käyttävien harrastajien kirjoituksia. Vapaa kommentointi pitää sivuston tason korkeana. Nyt käyty kirjoituskilpailu on ollut suosittu. Voittanut kirjoitus on alla blogin pitäjän vapaasti suomentamana muutamin täsmennyksin.

– Antti Lehtniemi 12.3.2022 –

Hyväksyin ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen uhan, koska konsensus sanoi näin. Mutta hyväksyin sen hieman hermostuneena. Mielestäni tieteellisen maailman ei kuulu uskoa sokeasti sellaiseen, johon kaikki uskovat. Lopulta hermoni saivat voiton. Laitoin fysiikan osaamiseni töihin ja aloitin IPCC:n raporttien lukemisen aivan alusta alkaen. Eipä aikaakaan, kun katselin tätä konsensus-keisaria aiempia odotuksiani epäilyttävämpänä. Niinpä jouduin muuttamaan aiemman mielipiteeni.

En usko, että sinä, lukijani muutat mielipiteesi. Useimmat ihmiset ovat tilanteessa, jossa minä olin aiemmin. He arvelevat, ettei heillä ole tarpeeksi osaamista tai rohkeutta tutkia tieteen väitteitä, joten he tyytyvät auktoriteettien ilmoitukseen asiasta. Syvällisempi tieteellinen totuus saattaa olla mahdoton käsittää heille, jotka tyytyvät valtamedian ja Hollywoodin elokuvien kertomiin tarinoihin. Heidän täytyy odottaa, kunnes Leonardo di Caprio on löytänyt totuuden ja myös kertoo siitä seuraavassa elokuvassaan. Voin vain kertoa teille, miksi käsitykseni muuttui. Jos olet yhtä innokas saamaan oikeamman kuvan nykyisestä ilmastopolitiikasta, alla on muutamia hyviä näkökohtia.

Tämä ei vaikuta tieteeltä

Odotin, että IPCC:n raporttien sanoma on aitoa tiedettä. Tiedettä, joka etsii totuutta eikä tyrkytä viraston byrokraatin laatimaa tarinaa. Kuitenkin jo kaikkein ensimmäisen arviointiraportin (FAR) luvussa 8 tieteellinen ajattelu käännetään päälaelleen:

”Kasvihuoneilmiön vaikutuksien toteaminen mittaustiedoissa.”

Koska maailmasta löytyy erittäin suuri määrä ilmastoon liittyvää mittausdataa, kuka tahansa löytää sieltä vahvistusta mille tahansa oletukselleen. Kutsumme tätä vahvistusharhaksi.

Toinen esimerkki on FAR:n päättäjille tarkoitetun raportin sivulla xxv [1]:

”Vaikka tiedemiehet eivät mielellään anna yksittäistä parasta arviota … ilmastonmuutokseen liittyvien ennusteiden laadinnan vuoksi on tarpeellista koota valikoima parhaita arvioita.”

Tässä näyttäisi olevan byrokraatti kurkistelemassa tutkijan olkapään yli vaatien tutkijaa muokkaamaan ilmastoennusteitaan ”tarkoitukseen” sopiviksi. Kehäpäätelmä.

Kuudennessa arviointiraportissa (AR6) on julistuksia, jotka sopivat paremmin saarnastuoliin kuin tieteelliseen julkaisuun. Ne on vieläpä numeroitu Raamatun jakeiden tavoin. Alla malliksi jae A.1.5:

”Ihmiskunnan vaikutus on hyvin todennäköisesti pääsyy jäätiköiden vetäytymiselle 90-luvulta alkaen, samoin kuin Arktisen jääalan vähenemään vuosina 1979- 88 ja 2010- 19 … Antarktisalueen jäässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 1979 ja 2020 välillä, mikä johtuu vastakkaisista vaikuttajista ja suuresta sisäisestä vaihtelusta.”

IPCC kertoo termin hyvin todennäköisesti tarkoittavan käyttämiensä tietokonemallien yli 90 prosentin todennäköisyyttä, ikään kuin malleissa ei olisi lainkaan minkäänlaisia systemaattisia virheitä. Tästä huolimatta he pyörittelevät oudosti valittuja ajanjaksoja ja kuittaavat latteuksilla sen, että Antarktis kieltäytyy sulamasta. Jonoon näyttää tulleen nyt juristi kurkkimaan byrokraatin olkapään yli.

Hetkinen, he eivät pysty ennustamaan ilmastoa

Jokaisen tutkimusraportin tärkein ydinkohta on numeerinen ja graafinen esitys, jossa tutkijat vertaavat tekemäänsä oletusta saatuihin objektiivisiin mittaustuloksiin. Odotin, että ennusteet, ollakseen hyödyllisiä, ovat kyllin tarkkoja, ja että tutkijat tuovat esille käyttämiensä mallien ja menetelmien heikkoudet. Raportissa AR5 on tällainen kuva kappaleessa 9 ”Mallien arviointia” WG1-raportin sivulla 771 [2]. Alla oleva kuva on otettu sieltä, sillä AR6 ei näytä päivittäneen sitä eikä ottaneen sitä enää mukaan.

Kuva: Ilmastomallien osoittama lämpenemisnopeuksien suuruus ja todennäköisyys verrattuna mittauksissa todettuun.

Lämpötiloissa havaittiin 15 vuoden mittainen tasainen jakso, mikä hämmästytti mallien käyttäjiä. Konsensus ei vallitse edes näiden simulaatiomalleja käyttävien tutkijoiden kesken. En odottanutkaan mallien toimivan täydellisesti. Maapallon monimutkaisen, kaoottisesti käyttäytyvän ilmaston ennustaminen pelkän hiilidioksidipitoisuuden funktiona on puhdasta optimismia. Lisäksi 30 vuoden aikana ennusteiden hajonta on kasvanut kymmenkertaiseksi, eivätkä ne siitä huolimatta osu mitattuihin arvoihin, kuten yllä oleva AR5-raportin kuva osoittaa! Tässä ei ole kysymys alun hankaluuksista. Tieteessä tällaiset tulokset pitää aina hylätä ja palata tarkastelemaan perusasetelmaa täysin uudesta suunnasta. Tämä on ehdottoman välttämätöntä etenkin, kun katsotaan, mihin mallien antamia tuloksia käytetään. Jos mallit eivät pysty osoittamaan lämpenemistä oikein (eli mallit ja mittaukset eivät anna samoja tuloksia virherajojen sisällä), kaikki malleihin perustuvat väitteet jäätiköiden sulamisesta ja massasukupuutosta ovat tieteellistä perustetta vailla olevaa katastrofien lietsontaa. Pelkoa herättäville, tieteellisesti perättömille kauhukertomuksille on oma nimi: taikausko.

Sisäpiirin tutkijat ja muu väki ilmeisesti ymmärtävät, että ilmastomallit eivät toimi. Kuitenkin AR5 vähätteli tätä tosiasiaa, ja AR6 näyttää kätkeneen aiemman raportin huomion tästä. Jos IPCC olisi rehellinen antaessaan ilmastonmuutoksen tilasta lausuntoja, otsikon kuuluisi olla:

”Tutkijat eivät osaa ennustaa, mikä lämmittää tai jäähdyttää maapallon ilmastoa.”

Päättäjät ja äänestäjät tarvitsevat pitäviä tosiasioita, eivät valkopesua, viherpesua tai pötypuhetta.

Hetkinen, ilmastonmuutokselle ei ole korjaussuunnitelmaa?

IPCC:n WG3 raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja korjaamista [3]. Oletin, että raportissa on konkreettisia suunnitelmia, miten ilmastonmuutoksen haitat estetään tai korjataan.  Eli olisi esitetty realistisia polkuja tai menetelmiä ongelman ratkaisemiseksi. Esimerkiksi olisi ehdotettu 3000 ydinvoimalan rakentamista: selkeä, kohdennettu, toteuttamiskelpoinen ja vaikuttava keino. Kun nämä voimalat ovat toiminnassa, saamme päästötöntä sähköä ja siltä osin voimme todeta ilmastonmuutoksen tulleen hoidetuksi, ainakin osittain. Tämän sijaan WG3 lähestyy asiaa täysin toisesta suunnasta. Raportissa on laaja luettelo alkaen maailman taloudesta, energiantuotannosta ja asunnoista aina kasvisdieettiin. Siinä esitetään, miten eri maiden hallitukset voivat vaikuttaa kaikkiin sektoreihin [4]. Vaikka raportti keskittyy YK:n 1,5° C:n tavoitteeseen, siinä ei ole täsmällisiä toimintaohjeita tämän tavoitteen saavuttamiseksi eikä myöskään mainintaa siitä, mitkä luettelon ohjeista toteutettuina antavat aiheen julistaa ilmastokriisi voitetuksi.

Toisin sanoen WG3-raportti ehdottaa erittäin vakavaa puuttumista kaikkeen jokapäiväiseen elämään. Nimettömät päättäjät määräävät jatkuvasti tavoitteita kiristäen, mitä syömme, missä asumme, millä ajamme, paljonko saamme käyttää energiaa jne. Siinä on tiekartta kaikkeen muuhun, mutta ei ilmastonmuutoksen korjaamiseen.

Vuonna 1958 Kiinan Mao käynnisti ensimmäisen ”Suuren harppauksen eteenpäin” kaapaten yksityiset maatilat kollektiivien hallintaan. Seurauksena miljoonat ihmiset kuolivat nälkään. Nyt länsimaissa hallitukset sulkevat voimalaitoksia [5] laukaisten energiakriisejä ja sähkökatkoja. Ihmisiä kuolee kylmyyteen energiapulan vuoksi [6]. Kuuluuko tämä suunnitelmaan? Ellei IPCC ole laatinut suunnitelmaa, kuka sen on laatinut. Ja, voisimmeko saada nähdä laatijan, kiitos.

Yhtäkään tuhansien miljardien ongelmaa ei ole koskaan ratkaistu

Yrittäessäni löytää järkeä näistä raporteista oli helpottavaa todeta IPCC:n missio [7]. Se ei ollutkaan ilmastonmuutoksen tieteellinen ymmärtäminen vaan toimenpideluettelon esittäminen:

”IPCC:n tehtävä on antaa päättäjien kaikille tasoille tieteellistä informaatiota, jota nämä voivat käyttää säätäessään ilmastopolitiikkaan liittyviä lakeja.”

Jo IPCC:n perustusajan päätöslauselma vuonna 1988 [8] esitti ilmaston lämpenemisen tosiasiana, joka edellytti eri maiden hallituksilta toimenpiteitä. Tehtäväksi ei asetettu sen selvittämistä, onko lämpeneminen todellista. Kuitenkin väitettiin, että tutkimalla kasvihuonekaasujen vaikutuksia ja suosittelemalla rajoituksia hallitukset voisivat estää ilmiön pahenemista: tämäkin on kehäpäätelmä.

Tuon alun jälkeen ilmastohätätila on edennyt lumivyöryn tavoin ja uhkaa elämää ja hyvinvointia paljon enemmän kuin mitä ”uhkaava” merenpinnan nousu voisi koskaan tehdä. Hallitukset ovat käynnistäneet kaikkien aikojen suurimman (ja kalleimman) yhteisen pelastusohjelman, jonka vuoksi kaikkia hätäkelloja soitetaan kovaa. Teollisuusväki haluaa tukirahaa tuulivoima- ja aurinkopaneelitehtailleen. Kilpailevia, luotettavia, fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia suljetaan hiiliverojen vuoksi. Antikapitalistit ovat havainneet tilaisuuden vallata poliittista tilaa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden väki näkee mahdollisuuden varallisuuden uudelleenjakoon. Kaikki haluavat ohittaa normaalin demokraattisen politiikan säännöt ilmastotieteen varjolla.

Ilmastonmuutoksen vähemmän haitalliset ja hinnaltaan edullisemmat korjausesitykset [9] on hylätty kaikessa hiljaisuudessa. Ilmasto-optimistit on vaiennettu [10], ja heidän epäillään saavan massiivista rahoitusta fossiiliteollisuudelta [11]. Huolimatta ilmastomallien epäonnistumisesta IPCC ei ole missään vaiheessa tutkinut muita mahdollisia lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämä on varsin outoa, jos vallassa olijat ovat aidosti huolissaan nimenomaan ilmaston lämpenemisestä. Sen sijaan se on täysin järkevää, jos he haluavat enemmän ilmastohätätilan julistuksia, sääntöjä ja päästömääräyksiä lisäten siten omaa valtaansa entisestään. Saattaa olla, että WEF:n Davosin kokouksissa ainut ilmastonmuutosta pelottavampi aihe onkin ilmaston itse itsensä korjaavan ominaisuuden toteaminen. (negatiiviset takaisinkytkennät)

Vääristely ja vallanhalu

Vaikka IPCC jättää raporteistaan pois avainasemassa olevan kaavion, joka todistaisi (tai kumoaisi) ilmaston hälyttävän lämpenemisen ja sen sijaan täyttää tilan dogmaattisella tekstillä, heidän on pakko kuitenkin tietää, kuinka kyseenalaisia raporttien johtopäätökset ja suositukset ovat. Ajamalla oman instituution kehittämää tarinaa, kieltämällä mahdollisuuden tuoda esille kriittisiä näkökantoja, vieläpä kieltämällä denialisteilta olemassaolon oikeutuksen [12], IPCC:n täytyy tietää, kuinka heikolla pohjalla heidän raporttiensa tieteellinen sanoma on. Länsimaat ovat ilmastonmuutoksen suhteen nyt ikään kuin perinteisen maolaisen kulttuurivallankumouksen kourissa. Se tuhoaa vapaan yhteiskunnan pitkään arvostaman tieteellisyyden, moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden.

Tavallaan ymmärrän heidän järkeilynsä heidän vaientaessaan toisinajattelijat. Jos ihmisille kerrotaan, että ilmastonmuutos ei ole millään mittarilla suuri ongelma, pakolla määrättyjen ratkaisukeinojen perusteet katoaisivat. Ainakin niiden perusteluilta häviäisi kiire ja tärkeys. Kehäpäättelylle ja sen avulla oikeutuksen hakemiselle on olemassa sana: teologia.

Toivottavasti ennemmin tai myöhemmin tuleva kehitys voittaa uskonvaraisen dogmin. Muussa tapauksessa jos hylkäämme avoimen, rakentavan väittelyn ja muut ristiriitaisuuksia rationaalisesti käsittelevät menetelmät, saamme yhä enemmän valeuutisia, tarpeettomia sotia, järjettömiä terveyspoliittisia määräyksiä, energiantuotannon katkoja [13] ja kasvavan painostuksen olla havaitsematta todellisuutta. Sosiaalisessa mielessä tämä on julmaa, ja yksilön tasolla se aiheuttaa paljon sekaannusta ja ahdistusta.

Kauhukuvien katekismuksesta vapautuminen

Olen iloinen siitä, että minua kutsutaan denialistiksi, jos saan siten vapauden ajatella itsenäisesti. Olenhan tällöin varsin hyvässä seurassa ilmastotutkijoiden, Nobel-palkinnon saajien, geologien, geofyysikoiden ja muiden ”kerettiläisten”, optimismia ja suvaitsevaisuutta kannattavien tutkijoiden joukossa. Joka tapauksessa en voi enää olla näkemättä ilmastokeisarin alastonta vartaloa. Realistisia vaihtoehtoja on vain kaksi: joko tutkijat ymmärtävät ilmaston fysiikan tai he jatkavat hokemalla kaiken olevan ”pahempaa kuin olemme luulleet” [14]. Mutta he eivät voi kannattaa molempia vaihtoehtoja samaan aikaan. Jos maailmasta löytyy denialisteja, meillä ei voi olla konsensusta. Kerrataan vielä: Joko on uskottava, että ilmastonmuutos uhkaa ihmiskunnan eloonjäämistä tai muutos täytyy suhteuttaa ja priorisoida ihmiskunnan muihin ongelmiin nähden.

En voi hyväksyä ongelmien kiistämistä yhtään enempää kuin Greta Thunberg. Vallassa olijat terrorisoivat hänen kaltaisiaan nuoria uhkaavalla ilmastokatastrofilla ilman, että näköpiirissä olisi toteuttamiskelpoinen nopea ”vihreä hyppy” kohti parempaa. Jaan hänen vihan tunteensa, vaikka en ole samaa mieltä hänen johtopäätöksistään. Nimittäin me emme tarvitse lisää toimintaa ja mielenosoituksia, vaan vähemmän pelottelua ja terrorisointia. Erityisesti tarvitsemme hypyn taaksepäin kohti käyttökelpoista, luotettavaa sähköä ideologisen epävarman sähkön sijaan, kohti instituutioita jotka jakavat tietoa eivätkä manipuloi ja määräile. Tarvitsemme myös hypyn taaksepäin kohti aitoa liberalismia. Juuri sen ansiota on länsimainen kulttuuri, sivistys, tiede ja hyvinvointi, joista olemme saaneet nauttia muutaman vuosisadan ajan. Emme kaiketi halua luopua niistä?

Viitteet: Linkkeinä käytetty alkuperäisen artikkelin kopioita.

1. FAR summary for policymakers
2. Figure 1 is redrawn from AR5, WG1 report, page 771
3. Mitigations of Climate Change
4. Figure 2. The Great Reset roadmap. Table TS.3, AR5 WG3 Technical Summary
5. shutting down power plants
6. People die when it gets cold
7. IPCC’s mission
8. IPCC’s 1988 founding resolution
9. Less disruptive proposals
10. squelched
11. financial motivations
12. denying the existence of dissenters
13. power shortages
14. it’s even worse than we thought

Antti Lehtniemi 9.2.2022

Energiapolitiikassaan EU ei olisi voinut valita nykyistä huonompaa strategiaa.  Siksi EU:n energiapula voi mennä enää vain pahempaan suuntaan. Syy ei ole Ukrainan kriisi, vaan EU:n oma politiikka. Moneen menetelmään perustunut vakaa sähköntuotanto on muutettu täysin tietoisesti yksipuoliseksi. Varmatoimista hiilikapasiteettia ja jopa päästötöntä ydinvoimaa on ajettu alas paljon ennen voimaloiden tehokkaan käyttöiän täyttymistä. Puutetta on paikattu rakentamalla massiivisesti epävarmaa tuuli- ja aurinkovoimaa. Kyseessä on käsittämättömän suuri hukkainvestointi.

Mitä Saksaan tulee, Venäjän maakaasun varaan jättäytyminen on erittäin huonoa politiikkaa. Edes Ukrainan kriisin puhjettua Saksa ei peruuttanut vuodenvaihteen suuria ydinvoiman sulkemisia (4000MW). Tämän vuoden lopulla on edelleen määrä sulkea loputkin ydinvoimalat (4000MW) Angela Merkelin hallitusten ”tsunamipelon” vuoksi. Kukaan ei liene kysynyt Merkeliltä, miltä suunnalta tuleva tsunami voisi Saksan ydinvoimalat tuhota. Onko tässä mitään järkeä? Kuvasta 1 nähdään, että Saksan tammikuut ovat kylmenemässä, vaikka CO2 kasvaa.

Venäjän kaasun varaan jättäytyminen on suora syöttö Putinin lapaan. Jos Saksa Energiewenden sijaan olisi sijoittanut saman summan perinteiseen ydinvoimaan, kaikki saksalaiset henkilö- ja pakettiautot kulkisivat nyt päästöttömällä ydinsähköllä. Sähköautot saavat tyytyä edelleen fossiiliseen sähköön, joten päästöt eivät ole vähentyneet yhtään.

Sähköntuotannon vaihtelusta on aiheutunut lukuisia verkon uhkaavia kaatumisia. Asukkaille ja teollisuudelle pahinta on sähkön hinnan voimakas nousu. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on raportoinut, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä EU:n sähkön keskihinta oli nelinkertainen verrattuna vuosien 2015- 2020 keskiarvoon. Kotitalouksien sähkölaskut ovat nousseet 54 % kahdessa vuodessa. Tämä on tapahtunut jo ennen nykyistä kaasupulaa ja Ukrainan kriisiä. Mitä tapahtuukaan, jos siellä alkaa sota?

Englannissa energian hinnan raju nousu on lisännyt energiaköyhien asukkaiden määrää kahdella miljoonalla kuuteen miljoonaan: kyseenalainen uusi ennätys. Energiaköyhyys lisääntyy kaikkialla länsimaissa, puhumattakaan kehittyvistä maista. Kylmäkuolemien määrä kasvaa jatkossa, sillä köyhimpien ihmisten on pakko säästää lämmityskuluissa. Maan voimakas panostus tuulivoimaan on jo markkinahäirikkö. Tuulivoima tuottaa keskimäärin 24% Englannin sähköstä. Tuulisena aikana sähkön hinta laskee ja tyynellä säällä sähköön tulee voimakas hintapiikki. Koska varavoimaa ei ole riittävästi, tuontisähköä on ostettava, maksoi mitä maksoi. Kuva 2 kertoo tuulivoiman ja sähkön hinnan käänteisestä korrelaatiosta, jota tuulivoiman lisärakentaminen jyrkentää jatkossa.

Syksyn kylmyys ja sähköpula on opettanut ”Siperian” lailla. EU-alueella useita hiilivoimaloita on ollut pakko käynnistää uudelleen, sillä muutoin sähkökatkot olisivat talvikaudella toistuvaa todellisuutta. Hiilen kulutus on Pariisin sopimuksen lupauksista huolimatta kasvussa kaikkialla. Päästötavoitteet siirtyvät kauas tulevaisuuteen. Suomi jatkaa yksin kunnianhimoista politiikkaansa – miksi?

EU:n tilanteen ei olisi tarvinnut mennä näin pahasti metsään.

Ylitsepääsemätön totuus on, että Euroopan energiakriisi on vain ja ainoastaan poliitikkojen utopististen päätösten aiheuttama. Epärealistinen luottaminen tuuli- ja aurinkovoimaan sekä biomassaan on vain lisännyt päästöjä, saanut sähköverkot kaatumisen partaalle ja johtanut ennen näkemättömään energian hinnan nousuun ja siten talouden heikkenemiseen ja ihmisten hyvinvoinnin alenemiseen. Tästä on varoitettu jo vuosikausien ajan, mutta varoitukset ovat hukkuneet ympäristöjärjestöjen paniikinlietsonnan ja tuulivoima- ja kaasuyritysten lobbauksen alle.

Tuulivoimayritykset ovat hädissään, kun maailmasta ei löydy riittävästi tarpeeksi suuria laivanostureita tai liikkuvia porauslauttoja merelle sijoitettavien jättiläiskokoisten (14MW) tuulivoimaloiden asennukseen. Voimalat pitäisi saada kaupaksi nopeasti, ennen kuin ostajat huomaavat niiden olevan hukkainvestointi.

Kuvassa 3 on nosturipari nostamassa kehikkoineen yhteensä 720 tonnin painoista koneistoa yli 260 metrin korkeuteen. Nostureiden kokoluokkaa selventää vertailu: esimerkiksi Espoon TV-lähetysmasto on 320 metrin korkuinen, joten nosturien puomit ylettyisivät lähes maston huipun tasalle.

Nämä voimalat ja niiden kuljetus- ja nostokalusto, kuljetus mukaan lukien on toteutettu fossiilisella energialla. Tuulisähkö ei kompensoi koskaan tästä aiheutunutta hiilijälkeä. Vanhan purjeveneilijän motto pätee tuulivoimaankin:

”Tuuli on ilmaista – kaikki muu maksaa.”

Pientä järjen valoa on sentään näkyvissä. Selkä seinää vasten EU on Saksan johdolla luokittelemassa (tietyin edellytyksin) sekä ydinvoiman että maakaasun uusiutuvaksi energiaksi. Mutta miksi toimivia ydinvoimaloita sammutetaan ja äsken sammutettuja ei käynnistetä uudelleen ja tuulivoimaa rakennetaan edelleen täysillä? -Saksalaisen insinöörin aiemmin kehuttu järki on ilmeisesti nykyisin poliitikkojen vankina.

— — —

Lähteet:

IEA tilastot

https://www.realclearenergy.org/articles/2022/01/31/europes_self-made_energy_crisis_814587.html

Rupert Darwall: Vihreä tyrannia (Energiewende-osuus)

Bjorn Lombog: Väärä hälytys (Epilogi)