Ilmastoasiaa ja muutakin

Teknologiajätit hylkäävät vihreän siirtymän, koska ne tarvitsevat paljon katkotonta sähköä. Miksi? Siksi, että tekoäly, AI, uusimpana tulijana nostaa tasaisen luotettavan sähkön tarpeen 1-2 kertaluokkaa korkemmalle tasolla.

AI tarvitsee huippuluokan serverit, joista on alla sisäpiirin tietoa. Jos tämän kokoluokan serveri kaatuu sähkökatkon vuoksi, systeemiä ei niin vaan käynnistetä parissa minuutissa kuten pöytäkonetta.

https://wattsupwiththat.com/2024/11/15/artificial-intelligence-a-working-demonstration-and-why-big-tech-ditched-big-green/

Yhdysvaltain uusin ja nopein supertietokone on ”Aurora” Argonne National Labissa. Siinä on 9000 solmua, joista jokainen sisältää 2 Intel Zeon u11 plus -sirua. Eli 18 000 Intelin parasta ja uusinta moniytimistä mikroprosessoria. Se kuluttaa 38,7 MW per käyttötunti. ChatGPT LLM toimii tällä hetkellä 10 000 Nvidia H100 GPU:lla. Harjoittelutilassa se kuluttaa 51,8 MW käyttötuntia kohden.

Kumpikaan ei pyöri ja pysy käynnissä vihreällä sähköllä. Niinpä johtavat IT-teknologiajätit ovat hylänneet vihreän uusiutuvan sähkön kaikista aiemmista ylevistä lupauksista ja vihreille tekemistään lahjoituksista huolimatta ja aikovat siirtyä ydinvoimaan jopa rakennuttamalla omalla kustannuksellaan omat pienet ydinsähkövoimalat.

Prosessorien ja niiden hukkalämmön poiston sähkönkulutus on todella suurta. Ja tässä on vasta kaksi AI-supertietokonetta. Kun mukaan otetaan maailman kaikki suoratoistopalvelut ja vastaavat  datakeskukset, verkkostruktuurin sähkönkulutuksen merkittävä ja jatkuva kasvu tekee tyhjäksi vihreät sähköntuottotavat ja sähkön säästämisen.

Miksi siis meille annetaan rakentaa ja suorastaan vaaditaan rakentamaan tuuli- ja aurinkovoimaa moninkertaisesti Suomen kantaverkon siirtokapasiteettiin nähden?

Olisiko hyvä pysähtyä, riisua vihreät lasit ja ottaa laskukone käyttöön?

Lähde: https://www.eugyppius.com/p/how-the-german-energy-transition

Tästä olisi syytä ottaa opiksi Suomessakin, jossa luontoa ennallistetaan kovalla vauhdilla antamalla ulkomaalaisten yritysten rakentaa massiivisia aurinko- ja tuulipuistoja.

Ydinasia: Saksa on maksanut syyskuussa aurinkovoiman tuottajille 2,6 miljardia euroa sähköstä, jonka pörssiarvo tuotantohetkellä oli vain 145 miljoonaa euroa. Tuottajat saivat lähes 18 kertaisen hinnan. Ja tämä on vain YHDEN kuukauden hintalappu!

Hyvä kysymys on, miten aurinkovoima voi olla kannattavaa pohjoisemmassa Suomessa? Mitä kätkeytyy tukiin, omistussuhteisiin, verojen välttelyyn ja päästöoikeuskauppaan?

Saksassa vaikeuksia aiheuttaa Angela Merkelin aikana laadittu vihreän siirtymän ”lippulaiva” Erneuerbare Energien Gesetz eli EEG-laki, joka antaa aurinkovoiman tuottajille takuuhinnan. Uusiutuvia energialähteitä koskeva laki pakottaa maksamaan tuottajille kiinteän tariffin mukaisen korvauksen kaikesta tuotannosta, jonka laitokset syöttävät verkkoon. Olitpa ilmastotietoinen kansalainen, jolla on aurinkopaneelit talosi katolla tai massiivisten aurinkovoimaloiden omistaja, EEG oikeuttaa sinut saamaan kiinteän ”syöttötariffin” mukaisen hinnan 20 vuoden ajan. EEG vaatii myös, että verkko-operaattorit ottavat näin tuotetun sähkön kysynnästä riippumatta vastaan. Muiden sähköntuottajien on pakko joustaa ja nyrkkiä taskussa puristellen hyväksyä myyntitulojensa väheneminen.

Aurinkosähkön tarjonta ylittää sähkön kysynnän etenkin kesällä ja muulloinkin keskipäivän aikaan, jolloin pörssihinnat tietenkin laskevat. Ne voivat pudota nollaan ja jopa negatiivisiksi (sama pätee tuulivoimaan). Negatiiviset hinnat tarkoittavat, että kuluttajille maksetaan siitä, että he ”suostuvat” käyttämään ylimääräisen sähkön. Tällä estetään verkon vauriot ja kaatuminen.

Olivatpa hinnat erittäin alhaiset, nollassa tai negatiiviset, saksalainen veronmaksaja joutuu EEG-lain pakottamana aina maksamaan näille ”vihreän ja ilmastoystävällisen” sähkön tuottajille sovitut kiinteät ”lakisääteiset” syöttötariffit.

Pelkästään syyskuussa Saksa maksoi 2,6 miljardia euroa uusiutuvien energialähteiden tuottajille sähköstä, jonka reaalinen markkina-arvo oli vain 145 miljoonaa euroa. Aurinkoinen syksy tekee tuhoa valtion ennestään suurissa vaikeuksissa olevaan talouteen. Liittovaltio oli budjetoinut tämän vuoden 2024 syöttötariffeihin 10,6 miljardia euroa. Kuitenkin tariffivelkaa on jo 15 miljardia euroa, eikä vuosi ole vielä ohi. Scholzin hallitus aikoo budjetoida loppuvuodelle lisää 8,8 miljardia euroa. Liittopäivät ei ole vielä hyväksynyt lisärahoitusta, eikä aurinkokaan anelusta huolimatta ole lakannut paistamasta keskipäivällä. Niinpä tämäkään lisämääräraha ei todennäköisesti riitä. Kaikki saksalaiset maksavat auringolle, joka vihreiden mainosväitteen mukaan ”ei lähetä laskuja”. On luotu järjestelmä, joka ei huomioi realiteetteja ja markkinavoimia.

Mitä enemmän aurinkopaneeleja asennetaan, sitä suurempi on ylitarjonta ja sitä suurempi on ero kiinteiden syöttötariffien ja vihreän sähkön todellisen markkina-arvon välillä. Die Welt raportoi, että Saksan hallitus aikoo kaikesta huolimatta kolminkertaistaa aurinkovoiman kapasiteetin 215 gigawattiin seuraavan kuuden vuoden aikana. Se ”vastaa 215 ydinreaktoria” mutta vain muutamina kesäajan keskipäivän tunteina auringon paistaessa täysillä. Yöllä onkin sitten selvästi vaikeampaa…

Suunnitelmissa on heikentää uusiutuvien tukia. Hintojen laskiessa negatiivisiksi suuret tuottajat eivät saisikaan kiinteitä tariffejaan, vaan niiden täytyy itse myydä sähkönsä markkinahintaan. Koska EEG on laki, uudet säännöt koskisivat vain uusia aurinkosähkön tuottajia. Helpotusta ei siten ole tiedossa ainakaan reiluun kymmeneen vuoteen…

Pienen mittakaavan kattoasennuksissakaan ei ole taloudellista järkeä. Ne ovat kolme kertaa kalliimpia kapasiteettiyksikköä kohti kuin suuret aurinkokentät. Maa ei kuitenkaan pääse eroon pienistä tuottajista, koska ilmastonmuutospropaganda on synnyttänyt suuren joukon saksalaisia omakotitaloasukkaita, jotka haluavat antaa ”henkilökohtaisen panoksensa” ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun peittämällä kattonsa kiinalaisilla aurinkopaneeleilla. Vihreä äänestäjä ei niinkään ajattele vähentävänsä CO2-päästöjä. Hän haluaa vain saada kokemusta hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, toki vähemmän iloisten veronmaksajien kustannuksella.

Niinpä päättäjät voivat vain rukoilla, että keskipäivän pilvipeite olisi mahdollisimman monena päivänä mahdollisimman paksu.

— — —

Kattopaneelit ovat vastatuulessa muuallakin. Eräissä maissa niille ei makseta mitään tuottamastaan keskipäivän sähköstä, ja joissakin maissa uusia kattopaneeleita ei saa enää edes kytkeä verkkoon.

Australiassa uusiutuvan energian lisärakentaminen nostaa sähkön hintaa, sillä pitkien etäisyyksien maan verkkokustannukset ovat rajussa kasvussa. Niinpä yksittäisten kuluttajien kannattaa hankkia aurinkopaneelit ja akut (lyijyakut ovat halpoja ja kestävät pitkään, eikä niihin liity tulipalovaaraa) ja irrottautua aina vain kalliimmaksi muuttuvasta verkkosähköstä. Tämä on monessa osavaltiossa edullisin vaihtoehto etenkin syrjäseuduilla ja jopa kaupunkien lähiöissä. Jos kaupunki tai kunta luottaa tuuli- ja aurinkovoimaan, ja vaikka tukena olisi akkuvarasto ja dieselgeneraattorit, sähkön saanti vaarantuu. Pilvien saapuminen ja tuulen tyyntyminen voivat laukaista alueen ”pimenemisen ”. Vain perinteinen, inertiaa omaava varavoima auttaisi asiaa, mutta päästömaksut estävät uuden rakentamisen, vaikka vanhaa kapasiteettia poistuu käytöstä. Lisää Australian tilanteesta linkissä:

https://joannenova.com.au/2024/10/650m-in-renewable-energy-didnt-save-broken-hill-from-days-of-blackouts-after-a-storm-islanded-it/

YLE uutisissa 11.10.2024 kello 18:00 ympäristöviranomaiset esittivät huolensa, ettei Suomi pääse sopimiinsa ilmastotavoitteisiin ja tämä maksaa miljardeja. YLE:n nettisivut:

https://yle.fi/a/74-20116343

Suomen päästöt vuonna 2023 olivat 46 miljoonaa tonnia CO2 ja nielut vain 1,3 miljoonaa tonnia?? Päästöoikeuksia olisi ostettava niiden myyjiltä vuonna 2035 ainakin 19 miljoonan tonnin edestä!

On hyvä ottaa uudelleen esille NASA:n satelliittimittausten sanoma (liitekuva). Kun kaikki kasvillisuus lasketaan mukaan, Suomi on aina ollut ja on jatkossakin kiistaton hiilinielu, harvinaisuus EU-alueella. Siksi MUIDEN maiden pitäisi maksaa joka vuosi MEILLE hiilinielustamme.

Aiemmat hallituksemme ovat laatineet maailman tiukimmat ilmastotavoitteet. Tässä Suomi on kilpaillut muiden ”eturintaman” maiden kanssa, joista on hyvä ottaa esille Uusi-Seelanti. Maa on kahdesti kahden eri pääministerinsä kaudella sitoutunut erittäin kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Kummallakin kerralla kylmä todellisuus romutti tavoitteet. Jotta maa olisi päässyt tavoitteisiinsa sovittuna vuotena, koko yhteiskunnan budjetti olisi kulunut päästövähennyksiin ja -kauppaan. Muulle yhteiskunnan infralle (kasvatus, terveydenhuolto, turvallisuus ym.) ei olisi jäänyt dollariakaan. Todellinen ”Mission impossible”.

Yksikään merkittävä maa ei ole sitoutunut Suomen ja Uuden Seelannin tavoin näin koviin päästövähennyksiin. EU-alueen talousveturi Saksa on energiapulassaan pakotettu jatkamaan ruskohiilen käyttöä. Siitä huolimatta maan talouden syöksykierre syvenee ja teollisuus liputtaa ulos maasta. Mistä siis saadaan EU:lle taloudelle kipeästi kaivattu vetoapu ja Draghin ehdottamat tuhannet miljardit, joilla pitäisi kilpailla Kiinan ja USA:n kanssa? Suuret ja eniten hiiltä käyttävät maat Kiina, Intia ja muut BRICS-maat eivät meitä viisaampina ole hirttäytyneet utopistisiin päästötavoitteisiin, päästökaupasta puhumattakaan.

Yksi ilmastopolitiikan tuottoisimmista ideoista on useiden miljardien dollareiden liikevaihdon hiilipäästökauppa. Se tuottaa ennennäkemättömiä voittoja sitä hallinnoiville tahoille. Tämä on paljon helpompaa ja halvempaa kuin tuuli- ja aurinkovoima sekä bioenergia, mukaan lukien vetytalous. Päästökaupassa riittää minimissään veroparatiisista vuokrattu huone, työpöytä ja nettiyhteys – ja keksitty ilmastoagendaa noudatteleva vihreä idea. Muutama mukava ilmastoideologisen sisäpiirin toverikin on suureksi avuksi.

Katteettomia päästövähennysshekkejä ostetaan ja myydään kuten finanssikriisin edellä ”ilmavia” instrumentteja, futuureita ja optioita (joita päästöshekitkin ovat). Ostaminen on pakko, koska länsimaat ovat ”ilmastosakkojen uhalla” sitoutuneet ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kaiken lisäksi päästöoikeuksien määrää vähennetään ja niiden hintaa nostetaan vuosi vuodelta. Kysynnän kasvu on siksi taattu ja siten myös niillä rahastavien tulot.

Tavoitteena oleva utopistinen fossiilisista polttoainesta eroon pääseminen on täysin mahdotonta. Länsimaiden teollisuus ja hyvinvointi tuhotaan. On hyvä todeta taas kerran, että yli 30 vuotta jatketulla ilmastopolitiikalla sopimuksineen ja päästökauppoineen ei ole ollut mitään vaikutusta tasaisesti kasvavaan ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuteen.

Ainakin ”lääkitys” on väärä, vaikkei ”kuumepotilas” maapallon diagnoosia vielä asetettaisikaan kyseenalaiseksi.

Päästökaupasta on tavan takaa paljastunut suuria petoksia. Yksi esimerkki:

”Miljardien päästökauppapetosvyyhti oikeuskäsittelyyn Pariisissa”

https://www.france24.com/en/20160503-france-trial-multi-billion-carbon-emissions-trading-fraud-opens-paris

Otetaan yksi vanha esimerkki metsittämisestä. Yritys myy päästöoikeuksia metsittämällä Saharan etelälaitaa. Paikallinen väestö istuttaa joka vuosi muutama tuhat taimea saaden palkakseen muutaman roposen. Seuraavien vuosien istutusmäärät lisätään edellisiin, jolloin myytävä päästöoikeusmäärä kasvaa. Mitään hiiltä sitovaa metsää ei ole kasvanut eikä kasva, sillä paikalla käyneet puolueettomat metsäalan asiantuntijat ovat kertoneet, että yksikään istutettu taimi ei näe seuraavaa sadekautta. Se joko kuolee kuivuuteen tai vuohet ja antiloopit syövät sen tuoreeltaan. Tällaiset päästöoikeudet ovat siksi puhdasta viherpesua ja petos, jolla ”hölmö” ostaja kiillottaa edistyksellisyyden kilpeään direktiivien pakottamana.

Emmehän me suomalaiset varmaankaan ole niin ”hölmöjä”, että maksamme EU:n omalaatuisilla, meille epäedullisilla kaavoilla asetettuja päästösakkoja vaatimatta tarkistusta, että päästövelvoitteet on laskettu oikeudenmukaisesti ja että ”hiilisertifikaatit” varmasti vähentävät ilmakehän hiilidioksidia? Itse asiassa koko päästökauppa pitää avata ja tehdä uudet laskelmat todellisten mittausten ja kasvumäärien perusteella ja jättää laskuissa käytetyt, meille epäedulliset keinotekoiset vuosirajat pois.

Tämä koskee myös ennallistamisdirektiiviä. On perin kummallista, että aikanaan metsästä tai suosta raivattu pelto voidaankin nyt ”ennallistaa”, ei istuttamalla metsää tai tukkimalla laskuojat, vaan kattamalla sadat hehtaarit aurinkopaneeleilla maassamme, jossa ne tuottavat talvella sähköä sadasosan nimelliskapasiteetistaan. Ja senkin keskipäivän parin tunnin aikana. Liitekuvassa tammikuun 2023 aurinkosähkön tuotto kertoo faktan.

 

”Ei se ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka maksaa”

 

Tämä sopii jatkoksi aikaisempaan uutiseen mikromuovista ja öljystä, sillä tuulivoimaloista irtoaa myös varsin suuria kappaleita. Vaurioituneet ja kuluneet tuulivoimalat päästävät luontoon monenlaisia aineita, joista yksikään virallinen taho ei näytä olevan kiinnostunut. Nyt kyse on ”makromuovista”, jota päätyy mereen merituulivoimalan lavan katketessa. Kyseinen General Electric’in:n valmistama maailman suurin 13 MW:n tuuliturbiini oli aivan uusi ja vasta koekäyttövaiheessa.

Katkenneesta lavasta putoaa kookkaita muovin ja lasikuidun kappaleita pienemmän silpun lisäksi. Silppua sekoittuu veteen ja kertyy pohjalle. Vaarana on aineiden kertyminen ravintoketjuun (mm ftalaatit).

https://nantucketcurrent.com/news/vineyard-wind-reports-turbine-blade-damage-in-offshore-incident

”Vineyard Windin merituulipuiston tuulivoimalan rikkoutuneen lavan palasia on huuhtoutunut Nantucketin etelärannikolle. Nantucketin asukkaat raportoivat rannoille ajautuneista vihreistä ja valkoisista vaahtomuovikappaleista sekä suuremmista lasikuituosista … Liittovaltion hallitus sulki tuulipuiston ’toistaiseksi’ lisätutkimusten ajaksi.”

Yllä on yksi kuva rannalta. Suosittelen linkin avaamista, sillä uutisen kuvista paljastuu, kuinka paljon materiaalia ajautui rannalle vain yhden yli 100 metriä pitkän lavan tyviosan katketessa. Kunhan Merenkurkun merituulipuistot aloittavat toimintansa, Kalajoen rantalomailijoille saattaa olla tiedossa samanlaisia yllätyksiä. Kristiinankaupungin tuulivoimaloiden laparikot tapahtuivat ”onneksi” (!) maalla:

https://www.youtube.com/watch?v=hQnWAbu-s3I&ab_channel=KaiYlikoski

Kenen vastuulla on rannan puhdistus? Meressä ajelehtivaa ja pohjaan vajonnutta silppua ja mikromuovia on mahdoton ottaa talteen. Kuinka monta merituulivoimalaa tuhansista rakennetuista on jo vaurioitunut? Koska tämä tapahtuu kaukana näköpiirin ulkopuolella ”pois silmistä – pois mielestä”, viranomaiset ja tuulipuiston omistajat vaikenevat, ellei osia ajaudu rannoille. Luontojärjestötkin ovat tässä asiassa hiljaa – valitettavasti.

Tämä ei ole varsinainen ilmastouutinen, mutta koska ”Ison veljen sensurointipyrkimykset” ulottuvat myös (ja etenkin: alempi linkki) ilmastonmuutoksen kritiikkiin, juttu sopii tähän blogiin. 

https://au.news.yahoo.com/elon-musk-claims-eu-offered-183729735.html?guccounter=1

”Euroopan komissio on syyttänyt Elon Muskin X-alustaa DSA-lain rikkomisesta. Komissio ilmoitti perjantaina, että Muskin aiemmin nimellä Twitter tunnettu alusta on rikkonut EU:n digitaalisten palveluiden lain (DSA) osia, joiden tarkoitus on estää verkossa leviävä väärä tieto. Elon Musk on iskenyt takaisin väittäen, että komissio yritti tehdä ”laittoman salaisen sopimuksen” X:n kanssa. ”Euroopan komissio tarjosi X:lle laitonta salaista sopimusta: jos sensuroimme mediaamme kaikessa hiljaisuudessa, siis salaa kertomatta kenellekään asianomaiselle, he eivät rankaisisi meitä”, miljardööri teknologiamoguli kirjoitti X:lle.”

Onko tällaisia sopimuksia jo olemassa? Kuka määrittelee, mikä on ”väärää” tietoa? Jos tämä tehdään kulissien takana, asia on varsin huolestuttava. Alla oleva uutinen näyttäisi vahvistavan sen, että kyllä, sensuuria on. Ja rikkeestä seuraa vähintään sakkoja.

https://www.euronews.com/green/2024/07/12/frances-cnews-fined-for-broadcasting-climate-scepticism-unchallenged

Suosittu ranskalainen uutismedia on saanut sakkoja julkaistuaan ilmastoskeptisen puheenvuoron ilman vasta-argumentteja

Ranskalainen CNews-kanava on saanut sakkoja lähetettyään ilmastonmuutosskeptisen ohjelman.

Ohjelmassa tunnettu taloustutkija Philippe Herlin esitti skeptisen kantansa ilmastonmuutoksesta. Kukaan tv-studiossa olija, juontaja mukaan lukien, ei kuitenkaan kiistänyt hänen esitystään ohjelman aikana.

Herlin: ”Ihmisen aiheuttamaksi väitetty ilmaston lämpeneminen on valhetta, huijausta… Selitellään että, että se johtuu ihmiskunnasta. Ei, se on salaliitto, ja ihmettelen, miksi sille annetaan niin paljon painoarvoa? Siksi, koska se oikeuttaa valtion puuttumaan kaikkeen elämäämme liittyvään ja vapauttaa valtion laittamasta julkiset menot tasapainoon … Se on totalitarismin muoto.”

Ilmeisesti todellinen rikos tässä ei ole se, että hän sanoi poikkeavan mielipiteensä, vaan se, että tv-ryhmä ei heti oikaissut häntä. Audiovisuaalisen ja digitaalisen viestinnän sääntelyviranomainen (Arcom) määräsi kanavalle 20 000 euron sakot kiistanalaisen ilmastoskeptisen ohjelman lähettämisestä ilman tasapainoista raportointia perustellen, että kanava ”epäonnistui” velvoitteidensa täyttämisessä.

Onko sananvapautemme jo näin heikoissa kantimissa?

Huolestuttavaa: Mikromuovia on havaittu pilvissä ja sadevesissä

Antti Lehtniemi 8.7.2024

Ihmiskunnan luontoon päästämillä muovihiukkasilla on useita lähteitä, mutta alati kasvavaa tuulivoimaa ei tule tässä suhteessa unohtaa etenkään ilmakehän hiukkasista keskusteltaessa.

https://www.earth.com/news/plastic-rain-the-growing-threat-of-airborne-microplastics/

Nykyisten tuulivoimaloiden napakorkeus on yli 200 metriä, ja jopa 300 metrin korkuisia on tekeillä. Yksittäiset lavat ovat 100 – 120 metrin pituisia painaen yli 50 tonnia. Pyörivän tuulivoimalan lapojen kärkinopeus ylittää 250 km/h saavuttaen jopa 300 km/h nopeuden. Lapoja on jouduttu uusimaan jo 4-5 vuoden välein, sillä niiden etureunat kuluvat heti käyttöönoton alusta alkaen. Aivan uusikin lapa voi katketa, sillä tuulen voimakkuuden ja suunnan vaihtelun aiheuttama taivutusrasitus on huomattavan suurta.

Suuri nopeus ja ilman epäpuhtaudet (jääkiteet, hiekkahiukkaset, siitepölyt – myös linnut, lepakot ja hyönteiset) aiheuttavat lapoihin pieniä pintavikoja. Viat pahenevat tuulen voimakkuuden ja suunnan vaihtelun aiheuttaman lapojen taipumisen vuoksi. Samoin lämpötilan vaihtelu suurentaa halkeamia, jolloin muovihiukkasia vapautuu ilmaan. Alkaneet vauriot kasvavat ja sileä pintakerros hilseilee paljastaen alla olevan lasikuidun säikeet, kuten alla oleva kuva osoittaa. Tämä on tuttua lasikuituveneensä kiville ajaneelle.

Lapojen etureunan syöpyminen vastaa lentokoneen siipien jäätymistä: ilmavirtaus muuttuu pyörteiseksi vieden kantovoimaa, jolloin lentokone sakkaa. Tuulivoimalalle ilmavirtauksen pyörteisyys tietää tehon merkittävää alenemaa ja lopulta laparikkoa.

Virallisia lukuja on vaikea löytää, mutta on arvioitu, että yhdestä tuulivoimalasta (tai sen lavasta?) irtoaisi 100 kiloa muovia vuodessa. Korkeina rakennelmina ne levittävät mikromuovin ilmakehään hiukkasten kulkeutuessa ilmavirtausten mukana rajoista välittämättä. Toimiessaan tiivistymiskeskuksina ne vaikuttavat etenkin rannikkoseutujen sadantaan. Niinpä ei ole ihme, että sekä pilvissä että sadevesissä on tuulivoimaloidenkin mikromuovia.

Kun juomapullojen korkeista ollaan niin huolissaan, että EU on määrännyt ne kytkettäviksi kiinteästi pulloihin, tuulivoimaloiden muovia saa vapaasti levittää maa- ja merialueille Katri Helenan laulun sanoin ”Minne tuuli kuljettaa”. Periaate ”Joka saastuttaa – se maksaa” ei näytä pätevän vihreään energiaan, jolla on ilmeisesti pysyvä Monopolipelin ”Pelastut vankilalta”-kortti.

Ei tule myöskään unohtaa ikääntyvien voimaloiden ympäristöönsä pirskottamaa öljyä, kun tiivisteet alkavat vuotaa. Täysremontti onnistuisi vain purkamalla voimala osiinsa ja kuljettamalla osat tehtaalle kunnostettavaksi. Niinpä edullisin tapa on vain lisätä öljyä niin kauan kuin voimala jaksaa pyöriä ja tuotannosta saadaan jotakin irti. Pysähtynytkin voimala saattaa antaa kadonneen nimellistehonsa verran arvokkaita vuosittaisia ”päästöoikeuksia” omistajalleen. Aiemmassa kirjoituksessa oli asiaa öljyroiskeista. Otetaan tähän alkuperäisen uutisen yksi kuva malliksi:

Öljyroiskeet auton konepellille olivat tulleet yhdestä voimalasta vain 30 minuutin aikana. Entä miten paljon öljyä päätyy vuodessa maaperään (ruskeat täplät) ja vastaavasti meriin, kun otetaan huomioon kaikki maailman tuulivoimalat? Auton pesu kotipihalla ei ole sallittua taajamissa, koska öljyä voisi (siis auton ULKOpinnasta !!) päätyä pohjavesiin. Tuulivoimaloiden öljyä ja muovia sen sijaan saa levittää maastoon ja meriin, eikä Elokapina varmaankaan lähde kaduille istumaan ja vaatimaan korjausta asiaan.

Antti Lehtniemi 24.5.2024

Vihreässä siirtymässä ja nollapäästötavoitteessa eli fossiilienergiasta eroon pääsemisessä idealistiset, poliittiset tavoitteet ovat työntäneet sivuun tuotannon ja energiafysiikan ankarat lait. Niitä ei voi ohittaa millään keinolla. Ihmetystä herättää, etteivät todelliset fysiikan ja energiatalouden asiantuntijatkaan saa ääntään kuuluville. Osa heistä näyttää menneen mukaan vihreään utopiaan, ja hyvä kysymys on miksi? Huonoja esimerkkejä vihreistä ideoista löytyy runsaasti, mutta otetaan tähän niistä kolme:

1. Biopolttoaine etanoli

Viljatuotteista (lähinnä maissista ja sokeriruo’osta) voidaan käyttämällä valmistaa etanolia, joka tulkitaan vihreässä politiikassa lähes päästöttömäksi. Oletetaan, että biopolttoaineesta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu maissiin kiertäen jatkuvasti lisäämättä ilmakehän hiilidioksidin määrää. Tässä unohdetaan koko ketjun tuotantotaloudelliset laskelmat. Ensinnäkin maissin viljely ei onnistu ilman maatalouskoneita. Ne käyvät edelleenkin fossiilisilla polttoaineilla, sillä biopolttoaine- ja akkukäyttöisiä ei vielä ole. Toiseksi biologinen käymisilmiö vapauttaa aina yhden hiilidioksidimolekyylin jokaista etanolimolekyyliä kohden. Hiilidioksidia siis vapautuu jo ennen etanolin polttoa. Käymisreaktio:

* C6H12O6 => 2 C2H5OH + 2 CO2

Kolmanneksi käyneen mäskin tislaus tarvitsee +82 asteen lämpötilan, mikä on prosessin energiasyöpöin osa, eikä onnistu vihreällä energialla. Neljänneksi tarvitaan valtavat peltopinta-alat tuottamaan esimerkiksi maissia polttoainekäyttöön. USA:ssa 40 prosenttia maissista käytetään bioetanolin tuotantoon, mikä on lisännyt rehu- ja elintarvikemaissin hintaa. USA:n sivulta löytyi tieto, että kun koko tuotantoketju lasketaan oikein, etanolilitran tuottaminen tarvitsee energiaa dieselöljyksi muunnettuna 1,5 litraa. Hyöty olisi siksi negatiivinen.

2. Aurinkopaneelit, rauta ja teräs

Aurinkopaneelien ja mikropiirien tarvitsemaa puhdasta piitä samoin kuin rautaa ei voi valmistaa ilman hiiltä. Tarvittavat pelkistysreaktiot ovat täsmälleen samaa muotoa, eikä kuumennus onnistu uusiutuvalla energialla teollisessa mittakaavassa. Valmistuksen kemialliset reaktiot:

* Raudan valmistus: Fe2O3 + 3C + lämpö => 2Fe + 3CO

* Puhtaan piin valmistus: SiO2 + 2C + lämpö => Si + 2CO

Hyvinvointimme yksi peruspilari on hiiltä sisältävä rauta eli teräs. Kaikki rakentaminen ja koneiden valmistus tarvitsee terästä. Tietoyhteiskunta ei tule enää toimeen ilman mikropiirejä. Hiilen käytön lopettamisella olisi siten vakava vaikutus elämäämme.

3. Synteettiset lannoitteet

Typpilannoitteet ovat olleet ratkaisevassa asemassa viljantuotannon kasvattamisessa ja nälänhädän poistamisessa. Tärkein keksintö oli ilman typen yhdistäminen vetyyn ammoniakiksi. Tämä reaktio on erittäin vaikea (Haber-Bosch-synteesi). Tarvitaan kova paine ja kuumuus sekä metallikatalyytit, ennen kuin vety ja typpi yhdistyvät ammoniakiksi. Reaktio:

* 2 N2 + 3 H2 + lämpö + paine + katalyytit => 4 NH3

Typpi saadaan ilmasta ja vety valmistetaan höyrypelkistyksellä maakaasusta. Tuulivoimalla valmistettavaksi suunniteltu vihreä vety on aivan liian kallista lannoitteiden massatuotantoa ajatellen. Ammoniakista muodostetaan jatkoreaktioilla nitraatteja, esimerkiksi ammoniumnitraattia NH4NO3. Jos fossiiliset polttoaineet kielletään, lannoitetuotannon loppuminen palauttaa ihmiskunnan takaisin luomuviljelyyn. Edessä olisi sanoin kuvaamaton nälänhätä. Esimakua keinotekoisten lannoitteiden hylkäämisestä saatiin Sri Lankan kiville menneestä ”biodynaamisesta” kokeilusta vuosina 2021 -22. Tätä varoittavaa esimerkkiä ei tule unohtaa vihreän siirtymän kiihkossa.

Realiteetit unohtanut vihreä ideologia on saanut aikaan suunnattomat kustannukset, tuhansia miljardeja ilmastopolitiikan 30 vuoden aikana. Kuitenkaan päätavoitteessa, ilmakehän hiilidioksidin määrässä ei ole tapahtunut minkäänlaista vähenemää. Sen sijaan kaikkein vihreimmissä maissa energian hinta on niin korkea, että teollisuus liputtaa halvemman energian maihin. Liitekuvassa on malliksi Saksasta ulos suuntautuneiden investointien kehitys (Lähde: STATISTA).

Vaikka Saksa siirtää voimallisesti teollisuuttaan USA:aan, myös USA on vaikeuksissa Kiinan kanssa. Suojatakseen tappiollista sähköautotuotantoaan maa on määrännyt kiinalaisille autoille peräti 100 prosentin ylimääräisen tuontitullin.

Kauppapolitiikassa voimme taistella Kiinaa, Intiaa ja muita BRICS-maita vastaan vain ottamalla käyttöön näiden maiden ”energia-aseet”: fossiiliset polttoaineet. Vain niihin palaaminen ja päästökaupan ja utopistisen nollatavoitteen hylkääminen ja paluu luotettavaan sähköntuotantoon auttavat. Sähkön osalta on hyvä kysyä, miksi kuluttajan maksama sähkön hinta on kaikkein korkein niissä maissa, joihin on rakennettu eniten tuuli- ja aurinkovoimaa? Sen sijaan ydinvoimaa rakentaneissa maissa sähkö on halvinta, vaikka vihreät markkinoivat tuulivoimaa halvimpana sähköntuotannon menetelmänä (Tämä johtuu vain ja ainoastaan poliittisilla päätöksillä länsimaissa jatkuvasti nostettavasta fossiilisia polttoaineita kurittavasta hiiliverosta ja vihreän sähkön tuesta). Liitekuva kertoo, kuinka suuresta asiasta on kyse (Lähde: Eurostat)

Mutta olemme energiapolitiikassa jo 30 vuoden takamatkalla, joten kurottavaa riittää, etenkin, kun yksimielisyys tarvittavista ja vaikuttavista toimenpiteistä antaa odottaa itseään. Kauanko vielä ajamme teollisuutta muihin maihin, heikennämme kilpailukykyämme ja siten elintasoamme? Eikö tämä kokeilu ja tähän mennessä saadut huonot tulokset jo riitä?

Antti Lehtniemi 10.4.2024

Pikaisesti säädetyt lait ja juristien pilkuntarkka tulkinta astuvat kuvaan. Mikä voisikaan mennä pieleen? 

Elokapina järjestää kesän alussa ”historian suurimman tottelemattomuuskampanjan”.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1b913c99-100c-46e8-b62e-f6587953a278

”Elokapinan konkreettisina vaatimuksina on se, että hallitus noudattaa ilmastolakia”

YLE: https://yle.fi/a/3-12087241

”Ilmastokanteita vireillä monessa EU-maassa”

”Grande-Synthen kunta vetosi moniin eri lainsäädäntöihin: kansainvälisiin, kansalliseen, EU-sitoumuksiin, ihmisoikeusvelvoitteisiin ja Ranskan antamiin sitoumuksiin.”

Miten tähän on tultu?

Suuren maailman mallin mukaan meilläkin on jo kertaalleen (onneksi vielä tuloksetta) haastettu päättäjät siitä, että he eivät ole noudattaneet varsin vähäisen keskustelun ja pohdinnan jälkeen lukkoon lyötyjä ILMASTOLAKEJA. Lait valmisteltiin vihreässä innossa ”kaikki (paitsi perussuomalaiset) mukana” hyvän asian vuoksi. Harkintaa ja tarkempia kustannus-vaikutusanalyyseja vaativat hiljennettiin vihreällä argumentilla ”Mitä, vastustatko sinä ilmaston suojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa?”

Kun laki on hyväksytty ja astunut voimaan, aletaan syyttää sen noudattamatta jättämisestä. Syyttäjinä ovat toki ulkoparlamentaariset ”päättäjät” kuten Greenpeace ja Elokapina, joko suoraan tai manipuloimiensa lapsiryhmien välityksellä.

Valitusasteiden juristit eivät voi tai saa palata itse lain pohjana oleviin asioihin, eli ovatko perusteet järkeviä, vaikuttavia ja todellisen tieteen mukaisia. Heidän tehtävänsä on vain katsoa, onko lain KIRJAINTA noudatettu vai ei. Niinpä heidän on helppo ja pakkokin antaa lausunto, ettei lakia ole noudatettu. On siis odotettavissa, että lukuisia aikaa ja rahaa kuluttavia oikeusprosesseja käynnistyy jatkossa kaikissa EU-maissa. Ja niistä kaikista on tiedossa langettava tuomio, josta vihervasemmisto ottaa kaiken ilon irti.

On hyvä myös huomata, että haasteita ja valituksia käsittelee myös EIT, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Eli kiistellyn konsensus-ilmastopolitiikan alaisia valituksia käsittelee ihmisoikeusjuristien vaan ei tieteeseen perehtyneiden lakimiesten ryhmittymä. Siksi päätös on ennalta arvattavissa kuten kysymys siitä, voiko Suomi toimia Shengen-sopimuksen edellyttämällä tavalla oman, EU:n ja NATO:n etujen mukaan palauttamalla Venäjältä tulevat kolmansien maiden asukkaat takaisin rajan tuolle puolelle.

Tämäkin sataa Kiinan, Intian ja muiden BRICS-maiden laariin. Siellä kelpaa hymyillä ja hykerrellä: 

”Hölmöt eurooppalaiset sotkevat itse taloutensa ja antavat meille lyömättömät kauppaedut, me kun viis veisaamme kaiken maailman päästökaupoista ja Pariisin ilmastosopimuksista.” 

Euroopan kunnianhimoisen vihreän talouden tulokset eivät vastaa vähäisimmässäkään määrin alueen ilmastopolitiikkaan jo käytettyjä, aina vaan kasvavia rahasummia ja aiheuttamaansa tuhoa. Tämä on pyhä lehmä, liitekuvan mukainen ”hukkapönttö”. Juridiikan kytkeminen ilmastopolitiikkaan ei asiaa muuksi muuta, onpahan vain lisäämässä kustannuksia ja haittaa taloudelle ja hyvinvoinnille.

Tuulivoimainnostuksessa pitää oppia muiden virheistä ja kokemuksista

Antti Lehtniemi 24.3.2024

Media hehkuttaa tuulivoimaa estottomasti. Neljä viimeaikaista esimerkkiä:

-Suomeen vyöryy nyt tuulivoimainvestointeja

https://yle.fi/a/74-20034522

-Tuulivoima olisi Itä-Suomessa erityisen kannattavaa, jos sitä saisi rakentaa

https://www.hs.fi/talous/art-2000010066395.html

-Tuulivoimaa tulee lisää hurjaa vauhtia – Suomen energiaomavaraisuus kasvaa

https://www.kemiamedia.fi/tuulivoimaa-tulee-lisaa-hurjaa-vauhtia-suomen-energiaomavaraisuus-kasvaa/

-Norjalaisyhtiö suunnittelee vedyntuotantolaitosta Tornioon

https://yle.fi/a/74-20080011

Entä mikä on todellinen tilanne meitä edellä olevissa maissa?

Kun tutkitaan muualla toteutuneiden vihreiden investointien kannattavuutta ja annettujen lupauksien toteutumista, yltiöpositiivinen uutisointi paljastuu kalliiksi kuplaksi. Tukiaiset, etuoikeudet, päästöoikeuksilla pelaaminen ja laitteiden valmistajien lobbaus löytyvät hehkutuksen taustalta. Media on nielaissut kaiken koukkuineen päivineen ja jatkaa kehu-uutisiaan unohtaen objektiivisuuden. Pitkän tähtäimen taloudellinen kannattavuus on ollut kaikkialla huono. Lähin esimerkki löytyy naapuristamme Ruotsista.

Jäätävä viima puhaltaa Ruotsin tuulivoimateollisuudessa

https://brusselssignal.eu/2024/03/icy-blast-of-bankruptcies-loom-for-swedish-wind-power-sector-experts-warn/

Kaksi ruotsalaista taloustutkijaa varoittavat, että maan tuulivoimateollisuus on konkurssiaallon partaalla. Christian Sandström ja Christian Steinbeck analysoivat Ruotsin tuulivoimayhtiöiden taseita ja tilinpäätöksiä. Heidän raporttinsa 28.2.2024 ruotsalaiselle Kvartalille paljasti vakavia taloudellisia ongelmia. ”Vuosien 2017–2022 kokonaistappiot olivat 13,5 miljardia kruunua (1,2 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa 39 prosentin tappiomarginaalia”. Sandström ja Steinbeck ovat raportoineet tuulivoiman kannattavuuden ongelmista aiemminkin. ”Toiminta on tappiollista, vaikka tuulivoiman tuottajat hyötyvät valtion tuesta päästötodistusten muodossa ja ovat vapautettuja varavoima- ja verkkokustannuksista ja laitosten lähellä olevien kiinteistöjen lunastusten kustannuksista […] Tappiot johtuvat yksinkertaisesti siitä, että tuulivoima ei pysty tuottamaan sähköä markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla mittavista tuista huolimatta”.

Tutkijat ottavat esille tuulivoiman kannattavuutta kaikkialla koettelevan paradoksin, mikä on tuulivoiman universaali ominaisuus:

Heikon tuulen aikana sähkön hinta on korkea, mutta tuotanto on minimaalista, samoin tulot.

Kun tuulee voimakkaammin, tuulisähkön ylitarjonta pudottaa hinnan jopa nollaan.

Sandström ja Steinbeck päättelevät: ”On vaikea nähdä ulospääsyä tästä ongelmasta”. Kaikki tämä pätee Suomeenkin rakennettavaan tuulivoimaan, sillä tuulen vaihtelun mukaan muuttuva hinta ja tukien tarve eivät riipu maasta, johon tuulivoimaa rakennetaan. Liitekuvasta näkyy sähkön hinnan ja tuulen voimakkuuden käänteinen riippuvuus Suomessa (Kuva: US-puheenvuoro, marraskuu-23).

Koska tuulivoima on tappiollista, miten ihmeessä tuulivoimalla tuotettava vety voisi olla kannattavaa? Tappiothan kertautuvat ketjussa tehden vihreästä vedystä erittäin kallista. Silti niin maa- kuin merituulivoimaa työnnetään Suomeen energiaomavaraisuuteen ja vetytalouteen vedoten. Totuus vetybuumista:

Vattenfall hautaa merituulivoimalla vetyä tuottavan projektinsa

 https://oilprice.com/Latest-Energy-News/World-News/Vattenfall-Ditches-Project-to-Produce-Hydrogen-From-Offshore-Wind.html

”Fossiilivapaata tulevaisuutta” mainostava Vattenfall keskeyttää merituulipuistoon integroidun vedyntuotantolaitoksen pilottinsa taloudellisesti kannattamattomana, vaikka asiaa vielä viime vuonna uutisoitiin käänteentekevänä menestystarinana.

Samoin kävi myös Saksan vedyntuotannolle, josta meillä ei juurikaan uutisoitu.

Ørsted luopuu tuulivoimalla vetyä tuottavista projekteista

https://energywatch.com/EnergyNews/Renewables/article16615775.ece

Tuulivoimaloita valmistava Ørsted on päättänyt kumppaneidensa kanssa luopua suuresta saksalaisesta ”tuulivoimalla vetyä”-projektista. Tanskalaisen yrityksen Saksan toimitusjohtaja kertoo, että projekti osoittautui taloudellisesti kannattamattomaksi.

Maailmanpankin aiempi asiantuntija kumoaa länsimaiden kunnianhimoisen Net Zero– tavoitteen. Sen kustannukset ovat tähtitieteelliset, vaikutukset talouteen ja hyvinvointiin tuhoisat, eikä hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista kuitenkaan päästä eroon. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuteen, virallisen ilmastopolitiikan mukaan lämpenemisen tärkeimpään syyhyn, ei saada minkäänlaista alenemaa.

Väestölle ei kerrota nollapäästötavoitteen todellisia kustannuksia ja vaikutuksia

https://dailysceptic.org/2024/03/06/population-is-not-being-told-the-true-cost-of-net-zero-warns-former-world-bank-economist/

Historia kertoo, että utopiat ovat aina olleet vahingollisia ja tulleet erittäin kalliiksi. Siksi esitetyt faktat muiden kokemuksista ovat vakava varoitus Suomen päättäjille. Jos satsaamme syvästi velkaantuneen maamme viimeiset panokset kannattamattomaan toimintaan toistamalla muiden tekemiä virheitä, tulevaisuutemme synkkenee entisestään.

Haluammeko olla hyväuskoisia hölmöjä, jotka ilmastonmuutoksen torjunnan innossaan ja ”esimerkkinä koko maailmalle” ajavat Suomilaivan vauhdilla karikkoon?

Luonnollinen vaihtelu ja avaruudelliset tekijät selittävät kylmien talvien jaksollisuuden kuten monet muut ilmaston muutokset 

Antti Lehtniemi 9.2.2024

Iltalehti: Kohta on niin kova pakkanen, ettei edes meteorologi voisi kuvitella kylmempää.

https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/413e39db-c05e-4b9a-ab00-65ab5c290a6c

 KYSYMYS: Missä on jatkuvasti nousevan hiilidioksidipitoisuuden talvia lämmittävä vaikutus? Pilvetön tyyni talvisää tietää aikaisempaan tapaan paukkupakkasia, vaikka nimenomaan talvien piti lämmetä eniten pohjoisella pallonpuoliskolla.

Professori Kalevi Mursula [1] esitti Ilmastosi-seminaarissa elokuussa 2020 tutkimustuloksia kylmien talvien jaksollisuudesta. Jaksot perustuvat mitattaviin avaruussäteilyn muutoksiin. Kosmisen säteilyn suurienergiset hiukkaset aikaansaavat ydinreaktioita (esimerkiksi typpi N muuttuu radiohiileksi C14). Reaktioissa syntyy neutroneja ja mesoneja, jotka varauksettomina hiukkasina pääsevät maan pinnalle ja voidaan mitata erikoislaitteilla. 

Kylmien talvien jaksottaisuus 

Useamman vuoden mittaiset kylmien talvien jaksot noudattavat 45 vuoden (+/- 5v) syklisyyttä pienin poikkeuksin. Esimerkiksi: 

2023-24 Edellinen talvi 2022-23 oli kylmä.  Tänä talvena 2023-24 tehtiin pakkas- ja lumiennätyksiä.

1985-87 Hyvin kylmiä talvia. Tuolloin oli 5 viikon pakkasjakso: pakkanen pysytteli -24 C ja -32 asteen välillä.

1942-44 Operaatio Barbarossan ja Stalingradin tuho Venäjän pakkasissa.

1909-18 Ensimmäisen maailmansodan länsirintaman kurjat talviolosuhteet.

1865-67 Suuret kuolonvuodet. Kolmessa vuodessa yli 200 000 suomalaista kuoli nälkään ja pakkaseen.  

Pienen jääkauden aikana jaksot eivät jatkuvan kylmyyden oloissa erotu, sillä kylmiä talvia oli varsin tiheään, kuten historiankirjat kertovat:

https://anttilehtniemi.nettisivu.org/kylma-vai-lammin-kumpi-on-vaarallisempaa-osa-2/

Kylmien talvien kausina kesät olivat silti toisinaan hyvin kuumia kuten viime kesäkin. Pahimpina vuosina kevätkylvöt olivat myöhässä, kesä oli kuuma ja kuiva, sateet tulivat myöhään ja aikainen halla tuhosi keskenkasvuisen viljan. Niinpä nälänhätä oli väistämätön seuraus. Alla oleva linkki osoittaa, että ilmiö oli globaali. Vuoden 1870 kuivuus aiheutti yli 30 miljoonan ihmisen kuoleman.  

https://web.archive.org/web/20181106125127/https://www.newscientist.com/article/2183901-a-freak-1870s-climate-event-caused-drought-across-three-continents/

Kylmyys- ja kuivuusjaksot, ilmaston ”äärevöityminen” on luonnollista vaihtelua, eikä sitä voi lukea fossiilisten polttoaineiden eli ihmiskunnan CO2-päästöjen syyksi. Edellisen linkin johtopäätös on hyvä lukea ajatuksella: 

Tämä kuivuusjakso oli kauan ennen ihmiskunnan hiilipäästöjen alkua, mikä on huolestuttavaa. Koska näin on tapahtunut aikaisemmin, näin voi käydä uudestaan, emmekä tiedä milloin ja kuinka usein.

Tunnetut lukuisat jaksottaiset muutokset (ENSO, AMO jne) vaikuttavat edelleen ilmastoomme samalla tavalla kuin ovat vaikuttaneet jo vuosituhansien ajan. Kasvava hiilidioksidin pitoisuus ei ole niiden vaikutusta muuttanut suuntaan eikä toiseen. 

— — —

[1] Professori Mursulan CV on varsin mittava:

Bachelor of Science, University Oulu, Finland, 1974. Master of Science, University Oulu, Finland, 1977. Philosophy, University Helsinki, 1983. Doctor of Philosophy, University Helsinki, 1984. Docent, University Helsinki, Finland, 1987.

Kalevi Juhani Mursula, Finnish Space physicist, researcher. Achievements include research on ion cyclotron waves in earth’s magnetosphere, structure and long-term evolution of solar corona and heliosphere; co-investigator in Freja, Polar and Cluster satellites. Member Board University Researchers, Oulu, 1994; treasurer Suzuki Players’ Foundation, Oulu, 1995. Member American Geophysical Union (regional advising committee since 1995), Rotary.

Hänen julkaisuistaan on enemmän tässä linkissä:

https://www.researchgate.net/profile/Kalevi-Mursula-2

Suomalainen ioni- ja neutronitutkimus on maailman huippua, mikä käy ilmi, kun katsoo Oulussa tehtyjä mittauksia hyödyntävien vertaisarvioitujen tutkimusten luetteloa. Listassa on 981 tutkimusta, eikä se edes ole täydellinen!

https://cosmicrays.oulu.fi/publicat.html