Antti Lehtniemi 12.8.2025
Suomeen tuputetaan tuulivoimaa ja aurinkovoimaa. Tuulivoimayritysten lobbaajien lumoamat rahanhimoiset kuntapäättäjät ja maanomistajat haluavat mahdollisimman paljon vuokratuloja, vaikka tulojen varmuus ei ole edes keskipitkällä tähtäimellä varmaa puistojen kestoikä ja omistajavaihdokset huomioiden. Reaktio turvaetäisyyksien kasvattamisehdotukseen kertoo, mistä on kysymys. Se koira älähtää, jonka etuuksiin (lue: rahastukseen) aiotaan puuttua.
Isossa maailmassa suunta on selvästi laskeva: tarjouksiin ei tule enää vastauksia.
https://brusselssignal.eu/2025/08/german-offshore-wind-power-auction-ends-without-a-single-bid
”Saksan suuren mittakaavan huutokauppa Pohjanmeren tuulipuisto-oikeuksista on päättynyt. Yksikään sijoittaja ei jättänyt tarjouksia Friisin rannikon edustan tuulipuistoille varatulle 182 neliökilometrin alueelle tarjousajan päättymiseen 1. elokuuta mennessä. Tilanne on saanut edunvalvontajärjestöt vaatimaan tukien ja julkisten takausten lisäämistä, jotta tuulivoimainvestoinnit olisivat houkuttelevampia sijoittajille.”
Se tuulisähkön halpuudesta ja kannattavuudesta.
Australiassa laskeva trendi on vielä jyrkempi. Itse asiassa voidaan puhua jo romahduksesta. Tämän vuoden alkupuoliskon aikana ei ole tehty yhtään uutta tuulipuistosopimusta. Bloomberg pitää Australian poliittisesti päätettyä nopeaa vihreää siirtymää ”globaalina esikuvana”, ja jos näin on, vihreä siirtymä on nyt varsin huonossa hapessa. Vuonna 2025 investoinnit verkkotason aurinkoenergiaan kutistuivat 30 prosenttiin vuoden takaisesta, eikä vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla tehty yhtään tuulivoimasopimusta. Vuonna 2024 investoinnit laskivat 48 %, mikä kuulostaa dramaattiselta ja pahalta. Mutta tämä vuosi on aivan musta. Tuuli- ja aurinkovoiman investoinneissa on laskua viime vuodesta ”veret seisauttavat” on 64 (kuusikymmentäneljä!) prosenttia.
Bloomberg tietää, että tämä on vakavaa: ”Tuulivoiman kasvun jyrkkä hidastuminen on tapahtunut siitä huolimatta, että hallituksen tuki tuulivoimalle on ennätyksellisen suurta”.
Eli tuettunakaan vihreää sähkön tuotantoa ei enää kannata rakentaa edes aurinkoisissa ja merituulta saavissa maissa. Miksi ihmeessä Suomi, pohjoinen ja talviaikana pimeä maa voisi olla kannattava investointikohde? Liite 1 kertoo faktat: paljonko eri leveysvyöhykkeet saavat valoa. Suomeen ei kannattaisi rakentaa lainkaan aurinkovoimaa.
Mutta olemmeko taas viimeisiä hitaita hyväuskoisia hölmöjä ja annamme ”entisöidä” maa- ja merialueemme tuuli- ja aurinkovoimaloilla, joiden todellinen tuotanto on niukkaa ja epätasaista eikä vastaa kulutushuippujen (talvi, kesähelle) tarpeisiin, kuten liite 2 osoittaa.
Liite 1: Maapallon saama aurinkoenergia leveyspiirivyöhykkeittäin
* Hadleyn alue (kääntöpiirien väli) pinta-ala 50 % maapallosta saa 60,9 % auringonvalosta (=energiasta)
* Ferrelin alue (~N30-N60 ja S30-60) pinta-ala 36,3 % maapallosta saa 36,3 % auringonvalosta
* Polaarialue (~N60-90 ja S60-90) on vain 8 % maapallosta ja saa vain 2,8 % auringonvalosta
Maailmanpankin teettämä tutkimus osoittaa, ettei 60. leveysasteen yläpuolelle ole kannattavaa rakentaa aurinkovoimaa.
Liite 2: Heinäkuun hellejakso
Heinäkuu oli pelkkää hellettä, jolloin sähköä tarvittiin etenkin ilmastointiin. Entäpä tuulisähkön tuotanto? Liitekuvassa on Fingridin sivulta todellinen tuotanto: vain 13,4 prosenttia nimellistehosta. Vertaus: Olet ostanut 100 kW:n tehoisen sähköauton. Ajoit sillä heinäkuun lomamatkasi. Sait autosta keskimäärin vain 13,4 kW tehoa. Ajon aikana satunnaista vaihtelua oli 0,1 kW:sta 51 kW:iin, mihin et voi lainkaan vaikuttaa kaasupolkimella. Oliko ”mukavan tasaista, turvallista” matkantekoa <ironiaa>?