Ilmastoasiaa ja muutakin

EU:n ilmastopaniikki saa yhä järjettömämpiä piirteitä.

 5.5.2023  Antti Lehtniemi  &  h/t  Mikko Paunio

EU:n toiminta on yhä uskomattomampaa ja edustaa eurososialismia, vihreää hulluutta ja tyranniaa. Hollannissa maanviljelijöitä pakotetaan luopumaan tuotannostaan ja sitoutumaan siihen, etteivät enää ala uudestaan viljellä tai kasvattaa karjaa missään maassa! Hollannin laajoista mielenosoituksista on ollut muutama maininta valtamediassa, mutta niiden ja vaalituloksen taustan tarkempi selvitys on jäänyt vähälle.

https://www.breitbart.com/europe/2023/05/03/eu-backs-dutch-scheme-to-forcibly-shut-down-thousands-of-farms-ban-farmers-from-returning-to-agriculture-forever/

” The European Commission in Brussels has backed a scheme by the globalist government of Prime Minister Mark Rutte in the Netherlands that would see thousands of farms shut down in order to comply with EU climate goals.”

Euroopan komissio antaa täyden tukensa Hollannin pääministeri Mark Rutten tavoitteelle lakkauttaa tuhansien maatilojen toiminta. Maa pyrkii näin saavuttamaan EU:n Natura 2000– asetusten ilmastotavoitteet typpipäästöjen osalta (typpioksiduulia muodostuu nitraattilannoitteista). Hollanti aikoo pakkolunastaa ainakin 3000 eniten typpeä päästävää maatilaa tuottajilta. Heille tarjotaan 120 prosentin mukainen korvaus tilojen markkina-arvosta. Karjan kasvattajille tarjotaan 100 prosentin korvausta, jos he lopettavat toimintansa. Tällä hetkellä korvauksiin on varattu 1,4 miljardia euroa. Korvausten maksaminen on saanut EU komission hyväksynnän, koska ”ne ovat tarpeellisia ja sopivia tukiessaan Euroopan Green Dealia, ja ’positiiviset vaikutukset’ (?) kumoavat lunastussummien aiheuttamat markkinavääristymät”.

Jotta tuottajat saisivat luvatut korvaukset, heidän täytyy allekirjoittaa sitoumus, etteivät koskaan enää aloita tuotantoa uudelleen eivätkä siirry muihin maihin jatkamaan maataloutta.

Tässä on vahvaa kiristyksen makua. Hyväksy ja allekirjoita lunastusasiakirja niin saat korvauksen. Ellet tee näin, tuotantokiintiötäsi supistetaan ja tulojen loppuessa joudut luopumaan tilastasi! Hollanti on merkittävä elintarvikkeiden tuottaja, joten pakkolunastukset toteutuessaan tekevät suuren loven maailman elintarviketuotantoon. Ukrainan sota on vaikeuttanut viljan saatavuutta vakavasti. Kehitysmaat ovat vaikeuksissa kohonneiden energiakustannusten vuoksi. WHO, FAO ja humanitaariset organisaatiot varoittavat nälkäkatastrofeista eri puolilla maapalloa.

Vastareaktiona Rutten politiikalle nollasta aloittanut maanviljelijöiden puolue BBB saavutti kaikkien yllätykseksi 20 prosentin kannatuksen maakuntavaaleissa.

https://www.politico.eu/article/dutch-farmers-party-bbb-mark-rutte-netherlands-big-winner-in-provincial-elections/

BBB:n asiantuntijoiden mielestä typpipäästöt eivät vaaranna kenenkään elämää. Typpipäästöt on otettu Natura-ohjelmaa hyödyntäen keppihevoseksi, jotta maanviljelijöiden maita voidaan vallata Rutten kunnianhimoiselle projektille. Hollannin, Belgian ja Saksan raja-alueille suunnitellaan 45 miljoonan asukkaan ”kolmoiskaupunkia” (Tristate City).  Onko maatilojen paikalle rakennettava valtava megakaupunki Natura 2000 ohjelman mukaista luonnon ennallistamista? Rutten ja EU:n mielestä ilmeisesti on.

https://www.riotimesonline.com/brazil-news/modern-day-censorship/megalopolis-tristate-city-instead-of-farmers-in-netherlands/

EU:n Natura-ohjelmat näyttävät liittyvän WEF:n Davosin vihreään politiikkaan. Sri Lankan biodynaaminen kokeilu (katastrofi) oli suuntaa antava ”pilotti”. Taka-ajatuksena saattaa olla väestönkasvun vähentäminen Paul Ehrlichin *) epähumaanien oppien mukaan. Myös kasvavan hiilidioksidin satoja lisäävä vaikutus voidaan kätkeä ”ilmastopoliittisesti kiusallisilta” kysymyksiltä tahallaan aiheutetun pulan verhon taakse.

Hyvä kysymys on, mitä kaikkea onkaan Natura 2000-pykälissä, joilla voidaan perustella vastaavanlaisia yksipuolisia, diktatorisia toimenpiteitä? Hollannin tilanne on ennakkotapaus, jota on helppo jatkossa soveltaa ”asian edun” nimissä. Kansalaisten protestoinnit ja vetoaminen omaisuuden suojaan ja elinkeinon harjoittamisen vapauteen eivät näytä painavan EU:lle mitään. Koko Natura 2000 pitäisi pikaisesti kammata läpi tarkkaan käyttäen siihen maamme parhaita, puolueettomia asiantuntijoita. Ehkä jotain olisi vielä tehtävissä?

*) Lomborg: Väärä hälytys, s. 243-

Antti Lehtniemi 1.5.2023

Oulujoen vesistöön suunnitellaan pumppuvoimaloita tasaamaan tuulivoiman vaihtelua. Idea on seuraava: Kun tuulee liikaa, tuulisähköllä pumpataan vettä voimalaitoksen alapuolelta ylös patoaltaaseen. Vesi käytetään sähkövoiman tuotantoon, kun tuuli heikkenee. Patoallas toimisi uusiutuvan energian varastona. Kuva: Pumppuvoimalan periaate/YLE.

Tuuli- ja aurinkosähkön talteenottoa pumppuvoimalla on kokeiltu Kanarialla El Hierron saarella.

https://www.manhattancontrarian.com/blog/2022-1-25-how-about-a-pilot-project-to-demonstrate-the-feasibility-of-fully-windsolarbattery-electricity-generation

Saarella on ideaalinen, peräti 600 metrin korkeusero kahden vanhan tulivuorikraatterin välillä. Parhaimmillaan on päästy 50 prosentin vuosikeskiarvon tasolle, joskin tukena on ollut dieselgeneraattori. Uusiutuvaa sähköä saatiin 1293 tuntia vuonna 2020 (vuodessa on 8784 tuntia). Systeemi tuotti saaren sähköstä 42 prosenttia ja kokonaisenergiasta vajaat 10 prosenttia 2020. Kun lasketaan saaren 11000 asukkaan energian tarve ja kaikki hävikit, systeemin pitäisi olla 40 kertaa suurempi. Sellainen ei mahdu saarelle. Fysiikan lait määräävät, että veden pumppaamiseen varastoaltaisiin kuluu enemmän sähköä kuin mitä siitä saadaan purettaessa tuotettua. Hyötysuhde on maksimissaan noin 80 %. Pumppaamiseen käytetyn sähkön tulee siksi olla paljon halvempaa kuin voimalaitoksen tuottama sähkö, jopa ilmaista.

https://www.lapinkansa.fi/kemijoki-oyn-suunnittelema-pumppuvoimalahanke-lahe/5508153?utm_campaign=Feedit&utm_source=Lapin%20Kansa&utm_medium=RSS
”Kemijoki Oy … aikoo rakentaa Kemijoen vesistöön viisi 200–600 megawatin (MW) pumppuvoimalaa, jotka tuottavat lähes 2 000 MW lisää säätövoimaa ja lisäävät maamme vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 MW:lla (LK 27.4.). Se olisi enemmän kuin yhtiön kaikkien 20 vesivoimalaitoksen yhteen laskettu nimellisteho (1 166 MW). Jätti-investoinnin hinta on huimat 2–3 miljardia euroa.”

Pohjoisessa vaatimaton korkeusero patojen ylä- ja alapuolella tietää paljon El Hierroa suurempia vaikeuksia kannattavuudelle. Imatrankosken pudotuskorkeus on Suomen suurin, 24 metriä. Imatralaiset varmaankin haluaisivat Koskipuistoon Valtionhotellin viereen tuulisähköllä toimivan pumppuvoimalan. Näitä laitteita suunnitellaan vain ja ainoastaan vaihtelevasti tuottavan tuulivoiman tueksi. Siksi tuulivoiman tuottajien kuuluisi maksaa ja ylläpitää pumppuvoimalat tasoittaakseen niillä voimakkaasti vaihtelevaa, verkon vakautta haittaavaa sähköntuotantoaan. Niiden tulisi myös osallistua voimakkaasti kasvavan tuulivoiman vuoksi tarvittaviin kantaverkon vahvistuksiin (Fingridin arvio 2-3 miljardia).

Tarvittavat sijoitukset ovat suuria: kantaverkkoon 2-3 miljardia ja pumppuvoimaloihin samoin 2-3 miljardia, yhteensä jopa 6 miljardia. Mutta ”rahaa löytyy kaikkeen vihreään” ainakin, jos kuunnellaan EK:n, Sitran ja Ympäristöpaneelin ja vihreiden asiantuntijoiden puheita.

Hyvä kysymys on, kuinka usein meillä tuulee niin paljon, että pumppuvoimaloille riittää sähköä, kun  vety- ja terästehtaatkin ovat jatkossa kilpailemassa tuulisähköstä? Liitekuvassa on tämän vuoden (2023) huhtikuun tuulisähkön tuotanto (Fingrid). Tuotannon keskiarvo (punainen viiva) 1281 MWh/h on vain 23 prosenttia kapasiteetista 5500 MWh/h (vihreä viiva). Tuotanto vaihtelee voimakkaasti päivittäin, jopa tunneittain (musta murtoviiva). Se kertoo, että ”ylimääräistä” tuulisähköä on vain muutaman, hetkellisen 3000 MWh/h:n ylittävän kapean huipun verran. Niitäkö varten pitää sijoittaa valtava summa pumppuvoimaloihin? Suurimman osan ajasta pumppuvoimala seisoisi jouten odottaen näitä satunnaisia huippuja. Näin ollen miljardi-investoinnin kannattavuus on varsin heikolla pohjalla, vaikka mukana olisi ”anteliaita vihreitä tukiaisia” (jotka viime kädessä maksaa … arvannette kuka).

JOS meillä olisikin tuulivoiman sijasta rakennettu ajoissa vastaava määrä ydinvoimaa, se tuottaisi tasaisella 90 prosentin teholla 24/7/365 peräti 4940 MWh/h (kuvan sininen viiva). Tällöin emme tarvitsisi näin massiivista tuulivoimaa emmekä pumppuvoimaloita. Voisimme jopa myydä sähköä talviaikana hyvällä hinnalla EU-alueelle, etenkin Saksaan, joka on suurissa vaikeuksissa tuulivoimaan perustuvan vihreän siirtymän lippulaivansa Energiewenden kanssa (oikeammin: Energiekatastrofe). Finnairin motto ”Lentäen olisit jo perillä” voidaan muuntaa muotoon, joka sopii Matti Vanhasen hallituksen energiapolitiikan jälkiviisaudeksi. Jos ”vihersiirtymän” sijaan olisi tehty tuolloin ”ydinvoimasiirtymä”, olisimme nyt kaikin mittarein maailman paras valtio hiilidioksidipäästöjen torjunnassa.

”Ajoissa rakennetulla ydinvoimalla olisimme sähkön tuotannossa nyt omavaraisia ja päästöttömiä”.

Antti Lehtniemi 26.4.2023 

Hallitusneuvottelujen ollessa alullaan maahanmuuttopolitiikkaan ottavat kantaa niin hallitukseen pyrkijät kuin sieltä pois jättäytyneet poliitikot. Esimerkiksi Kari Rajamäki kirjoittaa US-puheenvuorossa aiheen historiasta ja aiemmista virheistä vastaisen varalle.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/karirajamaki/maahanmuuton-hallinnalla-tyomarkkinoiden-vakaus/

YLE- uutisissa kokoomuksen Antti Häkkänen kertoo, ettei kokoomus ole liukumassa perussuomalaisten linjoille. Hyvä kysymys on, pitääkö hänen lupauksensa, että Suomeen halutaan ihmisiä, jotka tulevat tekemään töitä reiluilla pelisäännöillä, noudattavat lakeja ja käyttäytyvät kunnolla. Tätähän perussuomalaiset ovat kaiken aikaa kannattaneet. Reilut pelisäännöt pitäisi kylläkin määrittää tarkkaan.

”Professorin ajatuksia”– blogin kirjoittaja on henkilö, joka tutkii ja analysoi asiat, ennen kuin pistää tekstinsä nettiin. Hänen kirjoituksensa 24.4.2023 on työvoimapulasta.

http://professorinajatuksia.blogspot.com/2023/04/hallitusohjelmaan-on-kirjattava.html

Kirjoituksessa pohditaan, miten jatkossa tulisi menetellä, jotta maahan saataisiin nyt puuttuvia osaajia. Minna Helteen ”työhön johtava maahanmuuttopolitiikka” ei vielä kerro, saadaanko tällä varmasti korkeamman koulutuksen omaavia työntekijöitä. Tarvitsemme täsmällisiä, toimivia keinoja, emme lavealla siveltimellä vetelyä. Miksi siis emme saa osaajia avoimiin työpaikkoihin? Sisäpiirin tietoa omaava kommentoija kiteyttää asian blogikeskustelussa, ymmärrettävistä syistä nimettömänä:

”Minulla kun sattuu olemaan jonkin verran kokemusta aiheesta, eli ulkkareiden houkuttelusta tänne, niin kerron miksi he eivät tule tänne, eivät EU:n alueelta, eivätkä, sanotaan vaikka Intiasta. Ja millään helvetin rasismilla tai lupien saannilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kaikki joita olen työn puolesta tänne yrittänyt värvätä, olisivat saaneet asiantuntijastatuksen puolesta kaikki luvat samassa ajassa kuin kämpän Pk-seudulta.
Yllätyksenä kaikille kerrottakoon että syy siihen miksi asiantuntijatason hemmot eivät tule tänne on että, tadaa, he osaavat laskea. He osaavat laskea, että meidän bruttopalkkamme ovat pienemmät kuin muualla, kohtuullisesti tienaavien verotus aivan helvetin paljon kireämpi kuin muualla eli nettopalkka pieni, ja siihen päälle he älyävät katsoa millainen yleinen hintataso meillä on eli mikä sen tienatun nettoeuron ostovoima on ja sehän on hitosti pienempi kuin esim muualla Euroopassa.
Eivät tulleet, yksikään, menivät meidän kyselyjemme jälkeen sinne muualle Eurooppaan, kun ensin olimme herättäneet sen tietoisuuden että se tuleminen olisi mahdollista. Ja Euroopassa jo asuvat kieltäytyivät kohteliaasti, koska saivat jo parempaa palkkaa kuin mitä täällä tarjotaan.
Taloudelliset tekijät tulevat siis sen jälkeen kun ensin mieleen tuleva pimeä ja kylmä talvi on käsitelty.
Parantaaksemme asemiamme meidän pitäisi pystyä:
a) maksamaan ainakin parikymmentä prosenttia, ellei enemmän, kovempia bruttopalkkoja
b) laskemaan ansiotulojen verotusta oikein reilusti, mieluusti heittämään koko progressio yli laidan.
c) alentamaan yhteiskunnan yleiseen hintatasoon vaikuttavia välillisiä veroja merkittävästi, sanotaanko kymmenen prosenttia.
Sitten voisimme, ehkä, olla kiinnostava kohde ammattitaitoiselle oikeasti työhön tulevalle asiantuntijalle. Emme muuten. Ja onko yhteiskunnassamme halua ja kykyä tehdä mitään tuollaista? No ei aivan varmasti ole, joten koko puhe ohjelmista ja maahanmuutosta on aivan hörhöilyä ja liturgiaa. Meille ei ole ilman orjakauppaa tulossa kuin lukutaidottomia, ja hekin töihin vain siksi aikaa että saavat hakemukset Kelaan tehtyä. Sosiaaliturvaperäiselle maahanmuuttokohteelle on aina kysyntää maailmalla, siellä on kuutisen miljardia potentiaalista tulijaa. Meiltä vain loppuvat rahat ennen kuin heistä on saatu tänne edes kuusi miljoonaa…”

Ydinasiat:

Koulutetut tulijat osaavat laskea. Suomi ei ole palkkauksen, verotuksen ja elinkustannusten kalleuden vuoksi kilpailukykyinen muihin maihin verrattuna. Tämä realiteetti pitää myöntää.

Nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla Suomeen ei saada kaivattuja osaajia. Jatkamalla tai jopa lisäämällä nykyistä politiikkaa poistamalla saatavuusharkinta tilanne menee vain huonompaan suuntaan.

Jos jatkamme nykyistä politiikkaa, saamme edelleenkin vain matalapalkka-aloille enimmäkseen osa-aikaisiksi työllistyvää väkeä, mikä heikentää huoltosuhdetta ja valtiontaloutta. Nämä työntekijät ovat tulonsiirtojen varassa, vaikka olisivat töissä! Osa maahan työperäisenä tulleista henkilöistä on töissä vain niin kauan, kunnes aika riittää Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyyn. Sen jälkeen hän katoaa työpaikalta, ja työnantaja anoo samaan vakanssiin uudelle henkilölle työperäistä oleskelulupaa. Tällainen sosiaaliturvaan perustuva ”työperäisen maahanmuuton automaatti” on ollut jo vuosien ajan toiminnassa Ruotsissa ja se toimii sinisilmäisten ja ideologiansa sokaisemien poliitikkojen Suomessa vähintään yhtä hyvin. Tulokset puhuvat puolestaan.

Ajavatko Häkkänen, Helle ja kokoomus puoliksi sammutetuin lyhdyin nykyisen, toimimattoman politiikan jatkamista ja jopa helpottamista poistamalla saatavuusharkinnan? Valtion talouden nykytilanteessa tämä on tuhon tie.

Antti Lehtniemi 17.4.2023 – 21.4.2023

Tieteellisin kriteerein tehty, riippumattomasti rahoitettu, vertaisarvioitu ja tiukan seulan jälkeen julkaistu tutkimus antaa tietoa vakavaksi muuttuneesta ilmastoahdistuksesta ja sen syistä.

https://wattsupwiththat.com/2023/04/16/environmental-knowledge-is-inversely-associated-with-climate-change-anxiety/

Julkaisu: Hannes Zacher & Cort W. Rudolph : Climatic Change , Vol. 176, Article 32 (2023)

”Oikean ympäristötiedon määrä on käänteisesti verrannollinen ilmastoahdistuksen määrään”

Tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka tietävät ympäristöasioista ja etenkin ilmastosta enemmän ja syvällisempää tietoa, ovat vähemmän alttiita kokemaan ilmastoahdistusta. Sen sijaan ihmiset, joiden tiedon taso on pintapuolista tai vain median varassa, ovat kaikkein alttiimpia sairastumaan ilmastoahdistukseen. Julkaisun pääkuva on alla: Vaaka-akselilla on tiedon taso ja pystyakselilla ilmastoahdistuksen määrä.

Tutkimus koskee koulutettua, työikäistä väestöä, sillä mukaan ei otettu lapsia, eläkeläisiä ja työttömiä. Mikä olisikaan tulos, jos nuoret kasvavine ilmastoahdistuksineen olisivat olleet mukana tutkimuksessa. Tähän vastaa Australiassa tehty tutkimus. Myös Australiassa nuorten ahdistus on yleistynyt. Ilmastoahdistus on siellä tätänykyä nuorten johtava mielenterveyshäiriö. Vuoden 2022 tutkimuksessa oli mukana 18800 15 – 19-vuotiasta nuorta. Heistä 26 prosentin osuus oli hyvin huolestunut tai äärimmäisen huolestunut ilmastonmuutoksesta. 38 prosenttia osallistuneista kertoi kokevansa voimakasta stressiä. Hyvin huolestunut tai äärimmäisen huolestunut ryhmä arvioi mielenterveytensä olevan vain kohtalainen tai jopa huono. Ryhmä kertoi voimakkaasta psykologisesta stressistä ja hyvänolontunteen heikkoudesta. Heidän tulevaisuudenodotuksensa olivat kauttaaltaan negatiivisia.

https://www.missionaustralia.com.au/media-centre/media-releases/youth-survey-shows-need-for-action-on-impact-of-climate-change-concerns-on-youth-mental-health

Ahdistus on aina pahaa, mutta vihreän ideologian aikaansaama ilmastoahdistus on kaikkein pahinta lajia viedessään lapsiltamme uskon tulevaisuuteen. Media joutaisi häpeänurkkaan syystä, ettei tarkista julkaisemiensa ilmastouutisten todellista merkittävyyttä ja totuusarvoa. Mutta mediallahan on valitettavasti jo kauan ollut oma ”kymmenen käskyn” paletti uutisoinnin muokkausta eli ”aatteellistamista” varten. Linkki:

https://anttilehtniemi.nettisivu.org/2021/05/07/ilmastouutisoinnin-kymmenen-kaskya-voimassa-jo-eilen/

Bertrand Russellin kaikkiin ismeihin pätevä aforismi sopii ilmastoahdistukseenkin:

”The less you know the hotter you get.”

Antti Lehtniemi 7.4.2023

USA:n suuren pankin (JP Morgan) toimitusjohtaja Jaime Dimon ehdottaa yksityisten maiden haltuunottoa (seize), jotta tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan rakentaa nopeasti lisää. Hänen perusteenaan on 5- 10 vuoden välein toistettu lause: ”Meillä on enää vain vähän aikaa korjata ilmastonmuutos”. Muistettaneen, että 30 vuoden ilmastopolitiikan aikana annetuista lukuisista aikarajoista yksikään ei ole toteutunut. Linkit uutiseen:

https://www.telegraph.co.uk/business/2023/04/04/seize-property-build-wind-solar-farms-jp-morgan/

https://www.climatedepot.com/2023/04/06/evoke-eminent-domain-jp-morgan-ceo-says-govt-should-seize-private-property-to-build-wind-solar-farms-the-window-for-action-to-aver-climate-changeis-closing/

Olemme eläneet aikoihin, kun kapitalismin kehdosta tulee ehdotus yksityisen omaisuuden pakko-ottamisesta. Tämä on puhdasta sosialismia, vaikka ideana olisi ylevän eettinen ”maailman pelastaminen”. Kyseisen pelastusideologian tieteellinen perusta ei ole luja, joten objektiivinen tilanneanalyysi on paikallaan. Koko 30 vuoden ilmastopolitiikan ajan hiilidioksidipäästöt ovat vain kasvaneet tasaisesti samalla kulmakertoimella kuin ennen IPCC-aikaa. Liitekuva kertoo tämän: Ilmastopolitiikalla kokouksineen ja sitoumuksineen ei ole ollut mitään vaikutusta ”97 prosentin konsensuksen voimalla syylliseksi tuomitun” hiilidioksidin määrään ilmakehässä.

Don Quijote taisteli harhoissaan tuulimyllyjä vastaan – turhaan.

Ilmastopolitiikka taistelee tuulimyllyillä hiilidioksidia vastaan – turhaan.

Vaikkei ihmisen aiheuttamaksi väitetyn ilmastonmuutoksen mitä ilmeisimmin väärää diagnoosia vielä epäiltäisikään, voidaan jo varmuudella sanoa, että ainakin lääkitys on väärä. Näin ei voida jatkaa. Tuhlatut 3800 miljardia on menetetty tehottomaan hoitoon, joten kustannussyistäkin on lähitulevaisuudessa vedettävä ”letkut irti”. Palataan takaisin lähtöruutuun ja analysoidaan kaikki tekijät uudestaan, käyttäen aiemmin mainittua Occamin partaveistä.

Paasikivi: ”Tosiasioiden tunnustamisessa on viisauden alku”

Antti Lehtniemi 22.3.2023

Vaalikeskustelussa yhtä puoluetta lukuun ottamatta kaikki muut ajavat fossiilisesta energiasta irtipääsyä maailman kunnianhimoisimmalla aikataululla. Edistykselliseen esimerkkiimme sitoutuneiden maiden ilmoittautumislista on edelleen TYHJÄ. Tämän luulisi herättävän ajatuksia, samoin kuin sen tosiasian, että vain hiili (tarkemmin ruskohiili) pelasti saksalaiset tänä talvena. Tällaista päästöpolitiikkaa harrastaa johtava EU-maa. Wall Street Journal pilkkaa Saksaa: ”Maailman tyhmintä energiapolitiikkaa”.

https://www.wsj.com/articles/germany-coal-energy-electricity-renewables-4700b442

Ydinvoima pois, subventoitua tuuli- ja aurinkovoimaa tilalle. Kaasua saadaan (piti saada), kiitos Schröderin lobbauksen, Putinilta Itämeren putkista varavoimaksi. Päästöt kasvoivat, kun kaasun käyttöä oli pakko lisätä myös perusvoimaksi uusiutuvien suuren vaihtelun ja ydinvoiman alasajon vuoksi. Eikä kaasu edes riittänyt korvaamaan ydinvoimaa, vaan tarvittiin lisäksi paljon oman maan halpaa ruskohiiltä, minkä käyttöä Ukrainan sota edelleen kiihdytti. Saksan päästöt kasvoivat jo ennen sotaa ja nykyinen sodan laukaisema fossiilisen energian huomattava kasvu jatkuu kauas tulevaisuuteen. Vain uudet ydinvoimalat saisivat päästöt laskuun, tosin vasta 20- 30 vuoden kuluttua.

MIKSI Suomen pitäisi olla EU:n ja maailman esimerkki, kun yksikään maa ei ole sitoutunut esimerkkiimme, ja kaikkialla fossiilien kulutus ja päästöt kasvavat kasvamistaan?

Ainut poikkeus oli Uusi-Seelanti *), jossa yritettiin kunnianhimoisesti vieläpä kahteen kertaan (pm Helen Clark 2007, pm Jacinda Ardern 2019) päästä Net Zero- tavoitteeseen. Kumpikin yritys epäonnistui. Ardern erosi virastaan pian Sanna Marinin visiitin jälkeen. Eron ilmastopoliittista ulottuvuutta ei mediamme vaivautunut kertomaan. Tämän reaalimaailman esimerkin, ”pilotin”, luulisi puhuttelevan poliitikkojamme.

*) Lomborg: Väärä hälytys, s. 144. Tarkat laskelmat, miksi Net Zero epäonnistui kahdesti.

EINSTEIN: ”Vain hullu toistaa samaa koetta uudestaan ja uudestaan toivoen lopulta saavansa haluamansa tuloksen”

Antti Lehtniemi 15.3.2023

EU on suuressa viisaudessaan (sic!) ja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussaan säätänyt energiaremonttipakon kaikille asunnoille. Iltalehti josta lainaus:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d021201c-4f17-4f3b-8de1-a80fe28f58fb

”EU-parlamentti hyväksyi tiistaina direktiivin asuntojen energiatehokkuudesta. Direktiivin mukaan asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energialuokka D vuoteen 2033 mennessä.Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola sanoi Ylen A-studiossa, että pahin pelko suomalaisten kannalta on se, että rakennusten energiaremontit joudutaan tekemään ennenaikaisesti tai sellaisiin rakennuksiin, joiden käyttöikä on tulossa tiensä päähän. […] Kiinteistöliitto tiedotti viime viikolla, että direktiivi koskee 1,5 miljoonaa asuntoa Suomessa. Liiton mukaan korjausten kustannukset olisivat koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa.”

EU ei ole ottanut huomioon, että Suomi on ilmastonsa puolesta kaikkein kylmin EU-maa. Saksa, täysin itse aiheuttamansa katastrofaalisen Energiewenden kuristamana pakottaa taas kerran kaikki EU-maat erittäin kalliisiin, järjettömiin ja täysin turhiin remontteihin. Saksalla on pää vetävän kädessä, mitä tulee esimerkkinä oloon: maa on jatkuvasti lisännyt hiilen osuutta sähkön tuotannossaan. Nyt hiilen osuus on jo 33 prosenttia ja siis kasvussa.

https://blackout-news.de/aktuelles/kohle-wieder-wichtigster-energietraeger-bei-der-stromerzeugung/

Nollapäästöpolitiikka on käytännöllisesti katsoen jo haaksirikkoutunut ja uppoamassa. Kaikki niin EU:n kuin globaalit ilmastopoliittiset toimet ovat epäonnistuneet. Alempana selviää, miksi näin on käynyt. Mutta kuka uskaltaa myöntää satojen, jopa tuhansien miljardien olleen hukkainvestointeja, joista ei ole seurannut odotettuja vaikutuksia, hyödyistä puhumattakaan?

Ilmastoaktivistit ovat pelotelleet miljoonilla ilmastopakolaisilla. Tämä uusin EU-direktiivi pakolla toteutuessaan aikaansaa varmasti ilmastopakolaisuutta. Pakolaisuuden suunta poikkeaa kuitenkin 180 astetta aiempaan pelotteluun nähden, suuntautuen nyt pohjoisesta etelään. Helteistä on mahdollista selvitä ilman ilmastointia, mutta ilman lämmitystä kylmä tappaa varmasti. Välimeren rannoilla ja Afrikassa pärjää talven yli ilman että varpaat tai parta jäätyvät, eikä siellä tee kiusaa nelinumeroinen talvikauden sähkölasku.

Meidän ja monen muun EU-maan varsin vanhaa asuntokantaa (huomioi kesäajan jäähdytys: sekin vaatii lisäeristeet) on mahdotonta remontoida ehdotettujen, äärimmäisen tiukkojen normien mukaiseksi. Vaarana on, että saadaan vain aikaan hometaloja. Kuten uutinen kertoo, monen asunnon arvo ei riitä vakuudeksi energiaremonttiin tarvittavaan lainaan. Vaikka lainan saisi ja remontin tekisi, asunnon arvo jää alle investoinnin.

Kaikki tämä pakko johtuu hiilen, tarkemmin hiilidioksidin vastaisesta sodasta.

Tieteessä tunnetaan käsite ”Occamin partaveitsi”. Se tarkoittaa sitä, että monimutkaista ongelmaa kuoritaan kuin sipulia poistaen kerrannaiset, toisistaan riippuvat ja epäolennaiset tekijät. Tarkoitus on löytää tärkein, perimmäinen ilmiöön vaikuttava tekijä. Sen jälkeen tutkitaan, voiko tähän tekijään vaikuttaa. Jos voidaan, tutkitaan kriittisesti, estävätkö kustannustehokkaat toimenpiteet varmasti ongelman pahenemisen. Kun nykyisen konsensus- ilmastonmuutospolitiikan eli uhkaavan ilmaston lämpenemisen perussyy kuoritaan esille, ytimestä löytyy vain ja ainoastaan hiilidioksidin pitoisuuden kasvu. Ennen kuin yli 30 vuotta sitten aloitettiin massiivinen, kallis ”ilmaston pelastusoperaatio”, olisi pitänyt Occamin partaveitsen periaatteen mukaan tehdä ensin seuraava perustavanlaatuinen, kriittinen kysymys:

Onko hiilidioksidin nykyinen pitoisuus, 400ppm kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla?

Jos vastaus on ”KYLLÄ”, aloitetaan kustannustehokkaat, suunnatut hiilidioksidia alentavat toimenpiteet ja seurataan niiden vaikutuksia. Ei lähdetä ilmastopaniikissa ”haulikolla ampuen” laajalla skaalalla puuttumaan paniikinomaisesti niin pieniin (maitotölkkien irtokorkit, mehupillit) kuin suuriin (fossiilivoiman ja polttomoottoriautojen kielto) tekijöihin. Valitettavasti näin kuitenkin ”maailmanpelastusinnossa ja ilmastohätätilassa” tehtiin.

Jos vastaus on ”EI”, ongelma siirretään työpöydältä roskakoriin eikä siihen panosteta sentin senttiä. Otetaan listalta käsittelyyn seuraava ihmiskunnan ongelma. Niitähän kyllä riittää.

FAKTA: Paleoklimatologisten tutkimusten mukaan hiilidioksidia on ollut muinaisina aikakausina jopa yli 5000ppm. Vuosimiljoonien kuluessa hiilidioksidin pitoisuus on ollut kaiken aikaa laskussa.

Kuvasta nähdään, että viimeisten 140 miljoonan vuoden aikana hiilidioksidin pitoisuus on laskenut 2500ppm:sta nykytasolle 400ppm:aan. Alareunan punainen vaakaviiva osoittaa tason, jonka alapuolella viherkasvit ja niiden mukana kaikki elämä maapallolla kuolee. Kumpaa pitäisikään pelätä enemmän, hiilidioksidin määrän kasvua vai vähenemistä?

Siksi vastaus Occamin partaveitsen kysymykseen on yksiselitteisesti ”EI”.

Tässä on syy, miksi nykyinen ilmastopolitiikka on aiheuttanut valtavat kustannukset, hyvinvoinnin laskun ja elintason romahduksen. Hiilidioksidin tasoon sillä ei ole saatu aikaan minkäänlaista alenemaa. Uhkakuvatkaan eivät ole toteutuneet. 

Ilmastopolitiikan lähtöoletus, ”KYLLÄ”-vaihtoehto on VÄÄRÄ . Olisiko aika muuttaa nykyisen, toimimattoman politiikan suunta?

 

Antti Lehtniemi 23.2.2023

”Sähköautot tarvitsevat kuusi kertaa enemmän mineraaleja kuin polttomoottoriautot.”

Usea ulkomainen media on ottanut esille Suomen geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) laajan raportin mineraalivarojen riittävyydestä vihreään siirtymään. Kotimainen media ei ole erikoisemmin uutisoinut asiasta, eikä ainakaan siinä laajuudessa kuin ulkomainen media. Raportin pääkirjoittaja Simon Michaux on australialainen, joka työskentelee Suomessa GTK:n palveluksessa mineraaliprosessoinnin ja geometallurgian apulaisprofessorina. https://www.simonmichaux.com/

Raportissa on esitetty nykyiset mineraalivarannot ja tuleva tarve fossiilivapaan Net Zero päästöpolitiikan saavuttamiseksi. Raportin tiivistelmä löytyy tästä linkistä:

https://www.lifesitenews.com/opinion/new-geological-study-proves-that-the-green-energy-movement-is-impossible-to-achieve/?utm_source=daily-usa-2023-02-18&utm_medium=email

Alla on malliksi yksi raportin kuva: Metallien tuotantomäärät 2019. Kuvion oikean laidan sarake kertoo, kuinka monta vuotta tarvitaan nollatavoitteen määrien saavuttamiseksi nykyisellä tuotantovauhdilla.

Net Zero tavoite tarvitsee yksistään litiumia 944 miljoonaa tonnia. Tällä hetkellä maailman tuotanto on 100 000 tonnia, mikä on vain 0,01 prosenttia Net Zero tarpeesta. Litiumin hinta on noussut kahdeksankertaiseksi vuoden 2020 jälkeen. Eikä tule unohtaa muita metalleja ja niiden hinnan nousua: koboltti, nikkeli jne.

Kun ensimmäisen polven vihreät laitteet ikääntyvät viimeistään 25 vuoden kuluttua, tarvitaan uudestaan samat määrät metalleja toisen sukupolven laitteisiin. Kierrätys saattaa auttaa, joskin esimerkiksi litiumin kierrätys on vielä lapsenkengissään, eikä sekään tapahdu ilman energiaa. Miten tämä voisi olla mahdollista, kun kaikki toiminta esimerkiksi ”raudan tie kaivoksesta kampiakseliksi” pitäisi vallitsevan poliittisen tavoitteen mukaan toteuttaa hiilivapaasti, tuuli- ja aurinkosähkön tuottamalla vetyvoimalla?

Raportti paljastaa yksiselitteisen matemaattisen totuuden:

Mineraalivarat eivät mitenkään riitä vihreän siirtymän tavoitteisiin. Ilman fossiilisia polttoaineita nykyistenkään mineraalivarojen hyödyntäminen ei ole mahdollista.

Entäpä kansainvälisen ilmastopolitiikan (IPCC) aikaansaannokset alkaen Rion kokouksesta 1992 Sharm el-Sheikhin kokoukseen 2022? Alla olevaan kuvaan on koottu hiilidioksidipäästöjen vastaisen ”30-vuotisen sodan” saavutukset. Herättänee ajatuksia …

Kauanko vielä kestää, ennen kuin päättäjät palaavat matemaattisiin realiteetteihin? Mitä kauemmin aikaa kuluu, sen kalliimmaksi tämä käy ja sitä heikommaksi elintasomme ja olosuhteemme muuttuvat.

Korostetaan vielä, että MEILLÄ EI OLE MITÄÄN ILMASTOHÄTÄTILAA JA KIIRETTÄ. Suomen kireillä päästövähennyksillä ei ole minkäänlaista vaikutusta sen enempää ilmakehän lämpötilaan ja hiilidioksidiin kuin politiikan vääristämiin laskelmiin ”hiilinieluistamme”. Tuhoamme tällä politiikalla maamme talouden ja siten elintasomme.  J K Paasikiven motto pätee tässäkin:

Tosiasiain tunnustaminen on kaiken viisauden alku

Michauxin videoesitys (12.8.2022) löytyy linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=MBVmnKuBocc&ab_channel=SustainableMineralsInstituteUQ

Esityksen diasarjan voi ladata tästä linkistä: diat_19_8_2022.

Antti Lehtniemi 12.2.2023

Tuuliturbiinit tarvitsevat jatkuvasti sähköä toimiakseen ja ollakseen valmiina käynnistymään tyynien ajanjaksojen ja huoltojen jälkeen. Varavoima (verkkosähkö) on välttämätöntä etenkin kylminä ja heikkotuulisina aikoina. Voimalat tarvitsevat myös perinteisiä fossiilisia voiteluaineita, jäähdytysnesteitä ja erikoiskemikaaleja. Mainoksien mielikuva ilmaista sähköä tuottavista puhtaista ja saasteettomista, fossiilivapaista pikkulasten ”vappuväkkäröistä” on siksi väärä. Aloitetaan tuulivoimaloiden omalla sähköntarpeella.

http://www.aweo.org/windconsumption.html

Lista tuulivoimaloiden sähköntarpeesta löytyy yllä olevasta linkistä. Alla on sen kiteytys:

Nasellin suuntaus vastatuuleen: horisontaalisen kannatuslaakerin tulee kestää jopa yli 250 tonnin paino ja kääntösuuntaa pitää vaihtaa edestakaisin, etteivät sähkökaapelit (alas matkaa +200m) kierry ja katkea. Lapakulmien säätömoottorit: kovalla tuulella ja myrskyllä lavat käännetään nollakulmaan vaurioiden estämiseksi, samoin huoltojen ajaksi. Lentovalot. Säätö- ja mittaelektroniikka. Etäyhteydet. Datan keruu. Valvontakamerat. Lapojen lämmitys jäätävissä olosuhteissa saattaa kuluttaa sähköä määrän, joka on 10% – 20% voimalan nimellistehosta: yli 100m mittaisissa lavoissa on paljon lämmitettävää pintaa. Nasellin laitteiden lämmitys ja kosteudenpoisto (oikosulut) kostean, kylmän ja tyynen sään aikana. Öljyjen (etenkin vaihteisto) lämmitys. Öljypumput. Generaattorin ja muuntajan jäähdytysnestepumput. Hydraulisen siipijarrun mekaniikka (myrsky- ja huoltolukitus). Tyristorisäätimet: jopa 2% välitetystä energiasta kuluu järeissä tyristoreissa. Generaattorin (staattorin/roottorin: tyypistä riippuen) magnetisointi tarvitsee jatkuvaa virtaa. Generaattorin käyttö moottorina tai erillinen pyöritysmoottori tyynen sään aikoina.

Lavat ja napa painavat jopa yli 50 tonnia. Akselin varsin lyhyellä matkalla olevat laakerit joutuvat kannattamaan tämän massan. Pysähtyneen voimalan laakerien painaumien vaara (brinelling) on ilmeinen. Pyörityksellä estetään laakerien muuttumista epäkeskoiksi. Laakerivauriot ovat yleisin tulipalojen syy. Mitä suurempia tuulivoimaloita rakennetaan, sitä suuremmiksi rakenteelliset ongelmat muodostuvat. Olemme lukeneet uutisista, kuinka suurimpia voimaloita on hajonnut jo toimintansa alussa. Meilläkin näkee hyvin hitaasti pyöriviä, ulkoisen sähkön varassa toimivia tuulivoimaloita: ne eivät tuota vaan kuluttavat sähköä. Verkkosähkön katkojen varalle on pakko ottaa varavoimaksi vanha, varma ja luotettava fossiilisilla tuotettu sähkö: dieselaggregaatit.

Sitten on hyvä siirtyä tuulivoimaloille välttämättömien voitelu- ja jäähdytysaineiden pariin. Aiemmassa kirjoituksessa kerrottiin tuulivoiman öljyisestä todellisuudesta.

https://anttilehtniemi.nettisivu.org/2022/08/29/puhtaan-tuulivoiman-oljyn-tahrima-todellisuus/

Netistä on vaikea löytää yksityiskohtaisia tietoja tuulivoimaloiden voiteluaineiden ja nesteiden määristä. Kovalla haulla löytyi varsin asiantunteva seloste. Tietojen antajan täytyy olla ”sisäpiirin” (entistä?) väkeä, joten jätetään linkki lähdesuojan vuoksi pois. Alla on lista nykyaikaisen tuuliturbiinin tarvitsemista aineista. Näitä aineita pitää lisätä ja vaihtaa aivan samoin kuin auton huollossa. Siinä on yksi lisäongelma ”fossiilivapaalle” sähköntuotannolle, sillä listan aineiden toimittaminen 200 metrin korkeuteen ei ole halpaa puuhaa etenkään merialueella.

Yksi 10MW tuuliturbiinin naselli pitää sisällään alla olevat aineet

Nykyisen tuulivoimaryntäyksen alla on hyvä tietää, että esimerkiksi Englannin tuuliturbiineista 83 prosenttia on ulkomaisten tahojen omistuksessa. Meille on tulossa useita ulkomaalaisia yrityksiä, joiden taustaa on vaikea selvittää. Ne tekevät maanomistajille ”edullisia” tarjouksia pitkäaikaisilla, epäselvillä sopimuksilla. MOT-ohjelma  7.2.2023 kertoi asiasta. Vastuukysymykset, sähkön siirtomyynti eniten maksaville, verojen välttäminen veroparatiisien avulla ja purkutöiden ja entisöinnin jääminen veronmaksajien piikkiin eivät ole pelkkää kuvitelmaa.

Antti Lehtniemi 17.1.2023 & 6.5.2023

Suomessa on käynnistetty 50 vuoden aikana lukuisia koulu-uudistuksia ja opetusprojekteja. Osan toteutus on jäänyt puolitiehen tai uudistus on vesitetty taloudellisista syistä, esimerkkinä peruskoulun tasokurssit. Koulutuspolitiikan, sosiaalipolitiikan, terveyspolitiikan, kulttuuripolitiikan ynnä muun avulla on haluttu supistaa ihmisten välisiä eroja, jotka vastuullinen yksilöllisyys näkee paitsi tosiasioina myös suurena siunauksena. Näiden erojen eli kyvykkyyden tasapäistäminen ei ole saanut aikaan hyvää missään maassa. 

Meiltä puuttuu nimenomaan käden taitoja osaavia ja hoivatyön tekijöitä. Koulutuksen eriyttäminen koulutettavan halujen, toiveiden ja osaamisen mukaan on hylätty, toisin kuin monessa Euroopan maassa. Niissä koulutus haarautuu, kuten meilläkin aiemmin, useassa, varhaisessa vaiheessa, eli heillä on linjoja, joista valita. Kaikkia ei pakoteta opettelemaan integrointia tai ranskaa, Näin suorittavan portaan ammattilaiset valmistuvat nopeammin työelämään, mikä auttaisi meilläkin. Nykyinen etäopiskeluun ja nettiin perustuva aikuiskoulutusjärjestelmä mahdollistaa opintojen myöhemmän täydentämisen ja siirtymisen opisto- ja korkeakoulutasolle. DDR:sta kopioitu jäykkä systeemimme on erittäin pahasti ajastaan jäljessä. Kaikkea kaikille johtaa siihen, että ideologiset opetusohjelmat yrittävät saada huonosti motivoituneet oppilaat oppimaan mahdottomia: sellaista, mikä on vastoin heidän omaa haluaan ja mitä he eivät koe tarvitsevansa. Näin kaikki häviävät.

Nyt ollaan syystäkin huolissaan, kun PISA-tulokset ja etenkin matemaattisten aineiden arvosanat ja osaaminen ovat laskeneet useiden vuosien ajan.  OECD-vertailussa olemme pudonneet kärkisijalta jo Turkin ja Chilen väliin, ja suunta on alaspäin. Tämä ei ole ihme, sillä perinteinen, esimerkiksi matematiikassa täysin välttämätön strukturoitu opetus on muutettu innovatiiviseksi puuhasteluksi.

Hyvä kysymys on, miksi piti mennä muuttamaan koulutusjärjestelmää, joka tuotti maailman parhaat tulokset? Nykysysteemissä etenkin poikien on helppo mennä matalimman aidan yli. Peruskoulun arvosteluskaalaa on ajan mittaan jouduttu loiventamaan. Niinpä osalla koulun läpäisseistä luku-, kirjoitus- ja laskentataito ovat useita luokkia alemmalla tasolla parhaisiin oppilaisiin verrattuna. Tulevaisuus on tälle ryhmälle varsin ankea. Sama koskee ammattikoulujen oppilaita, jotka etä- ja itseopiskelussa tietokoneen näytöltä opettelevat hitsausta ja muita käytännön töitä. Koulutuksen tasoa ei ole ”varaa” muuttaa käytäntöä palvelevaksi, mutta aina kannattaa tuoda vaikkapa Baltiasta hitsaajat ja rakennusmiehet Suomeen.

Järkevintä olisi tunnustaa tehdyt virheet ja palata takaisin toimivaan koulujärjestelmään.

Luokkien inkluusio on otettu esille yhtenä tärkeänä tekijänä. Tämän mallin aikana kaikkien ryhmien tulokset ovat heikentyneet. Erityisopettajien palkkaamisessa on säästetty, joten tasoryhmäläiset eivät saa tarpeellista yksilöllistä ohjausta. Tavalliselle opettajalle on sälytetty kaikki mahdollinen. Maahanmuuton mukanaan tuoma kuormitus on merkittävä lisä. Nämä oppilaat eivät useinkaan saa vanhemmiltaan tarvittavaa apua ja tukea, jolloin oppiminen jää vain koulun varaan. Tästä aiheutuvista ongelmista on vakavaa sanomaa netissä, esimerkiksi ao linkissä, josta lainaus.

https://beta.oikeamedia.com/o1-191900

” … oppilaiden luokittelu ainakin vakavien käytöshäiriöiden perusteella on pahasta. Kun näiden tunnistamista näin vältetään, lakaistaan ongelmat maton alle, ja vakavasti käytöshäiriöisiä oppilaita voidaan sitten sijoitella kätevästi paitsi tavallisille, myös erityisesti kaikkein puolustuskyvyttömimpien eli oppimisvaikeuksia omaavien luokille. Käytöshäiriöisillä oppilailla kun on tietenkin usein myös oppimisvaikeuksia. Tämä on virkamiehistä varmasti erityisen kätevää siksi, että oppimisvaikeuksista kärsivät lapset eivät osaa varmastikaan yleensä kertoa kotona yhtä vakuuttavasti kuin normioppilaat, millaista sairasta menoa he joutuvat seuraamaan luokallaan tuntikausia päivästä toiseen. Jatkuvaa opetuksen päälle huutamista, kiroilua ja usein väkivallan uhkaa.”

Opettajat ovat väsyneet aina vain uusiin ja uusiin projekteihin, jotka kuluttavat opetukseen tarvittavaa aikaa antamatta mainittavasti apua varsinaiseen, yhä vaativammaksi muuttuvaan työhön. Opettajat kertovat nykyisin ongelmistaan varsin avoimesti mediassa. Hälytyskelloja siis soitetaan, mutta niiden sanoma ei tunnu menevän millään perille.

Merkittävä asia yhteiskunnan kannalta on jatko-opiskelun suuntaus. Koska ideologinen tavoite on ollut saada ideologisista syistä mahdollisimman moni nuori korkeamman asteen koulutukseen, koulutuslinjoja ja aiheita on lisätty etenkin humanistiselle puolelle. Peruskoulutuksen laskeva taso ja matemaattisten aineiden heikko hallinta ei tule siellä esteeksi. Monilla ylemmän asteen opiskelijoilla ei ole edellytyksiä ja ehkä halua tai tarvetta valita työllistymisen kannalta mielekästä alaa, valmistua kohtuuajassa ja siirtyä aktiiviseen työelämään. Näin päädytään ”Peterin periaatteen” mukaan ainaisopiskelijaksi. Paluu taaksepäin, ammatilliseen koulutukseen koettaisiin ehkä häpeäksi, vaikka jo varhain, oikeaan aikaan tälle linjalle lähteminen olisi ollut monelle yksilölle inhimillisesti ja taloudellisesti järkevin ratkaisu kuten myös työvoimapulasta kärsivälle yhteiskunnalle. Opintotuen avokätisyys ja akateeminen, sisäänlämpiävä ja aatteellisesti samanmielinen ryhmähenki estää alan vaihdon esimerkiksi hoitotyön ja metalliteollisuuden käytännön ammattiin johtavalle ja varmasti työllistävälle linjalle.

Meille on muodostunut akateemisten ainaisopiskelijoiden ja -tutkijoiden pooli, joka ilmeisesti aikoo elää koko elämänsä yliopistossa keksien lisää uusia aiheita ja ”rönsyjä” tutkimaansa abstraktiseen aiheeseen (Esimerkiksi lukuisten, kuvitteellisten sukupuolien tutkimus). He maksavat kyllä veroja palkastaan, mutta koko heidän bruttopalkkansa ja vakanssinsa rahoitus tulevat julkiselta sektorilta eli valtion budjetista. Kasvava julkinen sektori on jo edellisestä lamasta saakka rahoitettu valtion lisävelalla, sillä yksityisen vientisektorin kantokyky ei pysty tuottamaan tarpeeksi verotuloja. Vientituloja sukupuolten gender-tutkimuksella ei saada euroakaan. Koulutuksen ja osaamisen tason lasku pahentaa vientisektorin vaikeuksia, kun päteviä työntekijöitä ei löydy avoimiin työpaikkoihin. Suomen valttikortti, erityisen korkea osaaminen alkaa jo olla saattohoidossa. IL 10.1.23: Vientiteollisuus lähetti terveisiä tulevalle hallitukselle: ”Meillä on huutava osaajapula”. Maahanmuutosta ei ole tähän apua meillä kuten ei ole ollut muissakaan maissa.

Saska Saarikoski kirjoitti HS-pääkirjoituksen, jossa hän vertasi osuvasti nykypäivän yliopistoja 70-luvun taistolaisuuden täyttämiin oppilaitoksiin ja puhui erityisesti taidekouluihin juurtuneesta intersektionaalisesta ideologiasta. Kirjoituksen mukaan mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään humanistisille ja taiteellisille aloille, sitä enemmän akateemiseen kilpailuun tulee mukaan ideologiaa.

Tästä, kuten Afrikan tähti-pelistä seurasi melkoinen mediamyrsky.

Yliopiston viranhaltijat uskaltautuvat omalla nimelläänkin tuomaan esille akateemiseen maailmaan tunkevan woke-ideologian haitat. Nykytilanne on este perinteiselle, objektiiviselle ja kriittiselle opetukselle ja tutkimukselle, kun kaikessa pitää varoa loukkaamasta pientä mutta ärhäkkää poliittista ”edistyksellistä” joukkoa. Lainaus US-Puheenvuorosta (dosentti Ari Helo) kertoo, mistä on kyse:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ari-helo/rotuerottelun-paluu/

” Intersektionaalisen ajattelun paradigmaa noudattaa myös amerikkalainen nykyinen koulutuspolitiikka, jonka mukaan yliopistoihin on jo perustettu erityisiä rotukiintiötä ja vähemmistöille suotuja muita eritysetuja. Ilmiön on mahdollistanut yliopistojen vanha käytäntö suoda lisäpisteitä hakijoille vaikkapa sen perusteella, että isä tai isoisä on ollut samassa opinahjossa. Tunnetaan tapauksia, joissa musta opiskelija on pyytänyt professorilta tenttiin lievempää arvosteluasteikkoa historiastaan traumatisoituneena afrikkalaisamerikkalaisena. Tällainen yliopistokoulutuksen eriarvoistaminen luo väistämättä stereotypiaa tenteistään helpommin läpipäästetyistä värillisistä tohtoreista ja professoreista.”

Vaikka asia tiedostetaan, miksi emme pysty muuttamaan suuntaa? Kansanomaisesti sanoen, nykytilanteessa häntä heiluttaa koiraa. Tätä selventää ote kirjasta Darwall: ”Vihreä tyrannia” s. 66:

— — —

Kapitalistisen sivistyksen myöhäisemmät vaiheet näkisivät jatkossa kasvatukseen liittyvien laitosten laajenemisen. Tämä koskisi erityisesti korkeakoulutusta. Intellektuelleilla on johtamiskulttuurin vastainen funktio. [Taloustutkija Joseph] Schumpeter kirjoittaa: ”Poiketen kaikista muista yhteiskuntajärjestelmistä kapitalismi vääjäämättä ja juurikin sivistyksensä loogisen hyvyyden kautta luo, kouluttaa ja tukee sisään rakennettua halua sosiaaliseen levottomuuteen”.¹⁰

Tämä on jo pitkälti toteutunut: tavoite ”koko ikäluokka korkeamman asteen koulutukseen”, lisää ”pehmeitä” ja ”muodikkaita” opintoaiheita, työtä opettajille. Ei niin väliä, pystyykö tutkinnolla työllistymään elättääkseen itsensä ja perheensä. Opintoraha- ja tukijärjestelmät vieraannuttavat opiskelijat talouden todellisuudesta. Laitosrakenne ja kustannukset paisuvat kestämättömiksi. Korkeasti ja monelta osin tarpeettomiin oppiaineisiin ja ammatteihin koulutetut muodostavat äkäisen, työttömyyteensä tyytymättömän mutta oikeuksistaan tietoisen luokan. Poliitikot ovat tässä luomuksensa vanki. Luodaan tarpeettomia suojatyöpaikkoja, jolloin julkinen sektori paisuu. Muutoksen teko eli menojen supistaminen on mahdotonta, sillä ääniä menetetään äänekkäältä, oppineelta ja poliittisen vaikuttamisen osaavalta joukolta, joka tietysti vastustaa ”etuuksiensa” leikkaamista. Pikemminkin lisätään tarpeettomia vakansseja ja instansseja. Maahanmuutto ”likaisten” töiden tekijöiden saamiseksi ei toimi – tilanne vain pahenee kustannuskriisin syventyessä. Vrt Ruotsin tilanne.

Tähän sopii hyvin lainaus YLE-uutisten nettisivulta 11.6.2018:

https://yle.fi/uutiset/3-10244313 : ”Tätä nykyä meillä on yhä ihmisiä, jotka maksuttomassa koulutusjärjestelmässämme hankkivat itselleen jonkun tutkinnon ja alkavat sitten syyttää järjestelmää, jos eivät saa koulutusta vastaavaa työpaikkaa. Tällainen vastuunpakoilu on kauhistuttava esimerkki siitä mihin vanhoillinen hyvinvointiajattelu on johtanut. Aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin lapset joita kaikkivoiva äitivaltio hoitaa kohdusta hautaan.”

— — —

Joseph Schumpeter kuvasi yliopistoihin levinnyttä Frankfurtin koulukunnan marksilaista ideologiaa (nykyiset woke, blm, intersektionaalinen feminismi, elokapina ym. kuuluvat tähän joukkoon) varsin osuvalla, napakalla aforismilla:

”Kapitalismi maksaa palkkaa ihmisille, jotka pyrkivät romuttamaan sen”.

Tutkimustyö monialaisessa yliopistossa on toki tärkeää eikä kaikilta osin edes kallista. Silti siihen panostamisessa olettaisi käytettävän jonkin asteista tarveharkintaa ja priorisointia nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Lainaan alle erään blogistin tekstiä. Siinä on tietyn asteinen BIAS, jonka kirjoittaja myöntää. Silti ei voi olla ihmettelemättä, miksi tällaisia aiheita ylipäätään tutkitaan yhteisiä, julkisia vaan ei aatteellisten yhdistysten omia varoja käyttäen. Ilmeisesti tarkoituksena on pitää äänekkäät, tiettyjä poliittisia suuntauksia kannattavat ainaisopiskelijat tyytyväisinä siistissä sisätyössä yliopistoissa keksimiään aiheita edelleen jalostaen. 

http://yrjoperskeles.blogspot.com/2022/10/paska-juttu-eli-turhuuden-markkinoilla.html

Alla on linkistä otettu muutama hyväksytty tutkimusaihe ja sille myönnetty apuraha:

– Julkitehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa, 245.465 €

– Kokemuksellinen kipu ja kehollisuus brittiläisessä maailmassa, 1600-1900: 499 497 €

– Traditio ja muuntelu. Keskiajan liturginen laulu Turun hiippakunnassa: 464 680 €

– Sukupuoli renessanssin ja varhaismodernin ajan filosofiassa: 496 202 €

– Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä: 499 261 €

– Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat: 500 000 €

– Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa: 497 044 €

Häntä heiluttaa koiraa, mutta kuka uskaltaa puuttua koiran koulutukseen ja tapoihin, jotta häntä alkaa noudattaa normaalia reaalielämää? Euro on hyvä konsultti, joten ennen pitkää tilanteeseen on pakko puuttua. Mitä myöhemmin tämä tehdään, sitä kipeämpää se tekee.