NASA:n Jet Propulsion Laboratory julkaisi pelottavan uutisen.
”Grönlannin ja Antarktiksen jäiden sulaminen yhtäaikaisesti ja nopeasti aiheuttaisi merenpinnan nousun yli 65 metrillä.”
Otsikko on sinänsä ”sanallisesti ja lauseopillisesti” totta, mutta täyttä spekulaatiota. Miksi?
* Yhtäaikaisesti on mahdotonta, ellei jokin kosminen tekijä suista maapalloa jonnekin Venuksen ja Merkuriuksen radan kuumempaan välimaastoon. Jää tarvitsee sulaakseen erittäin paljon energiaa: yksi kilo jäätä vaatii sulaakseen 0-asteideksi vedeksi 333kJ/kg eli 333000 Joulea.
* Nopeasti on samoin mahdotonta. Edellä mainittu sulamislämpö tekee nopean sulattamisen mahdottomaksi. Normaaliin tahtiin sulamista on hyvä katsoa todellisina lukuarvoina:
-Grönlanti: sulamisnopeus 0,1% / 10 vuotta eli yksi prosentti vuosisadassa
-Etelänapa: sulamisnopeus 0,0045% / 10 vuotta eli yksi prosentti 2200 vuoden aikana
Näistä saadaan yhteen laskettuna yksi millimetri vuodessa, 10 senttimetriä vuosisadassa.
Jos merenpinnan nousu on 10 senttimetriä vuosisadassa, kauanko kestää merenpinnan nousu 65 metrillä? Jakolasku antaa tuloksen: yli 65000 vuotta !!
Jotta oltaisiin tarkkoja, pitää huomioida myös meriveden lämpölaajeneminen. Sen maksimaalinen laskuihin otto muuttaa ajaksi ”vain” 22000 vuotta.
Yksi, mitä artikkelissa ei mainita, on mannerlaattojen ja merenpohjan isostaattinen liike. Kun mereen tulee lisää vettä, merensyvänteiden pohjan ohuin maankuori painuu alas, meri syvenee ja manneralueet nousevat kohon lailla ylös. Tämä enemmän kuin kumoaa lämpölaajenemisen vaikutuksen.
Onko meillä jokin erityinen syy pelätä, että ihmiskunta ei voisi sopeutua 65 metrin merenpinnan nousuun aikahaarukassa 22000 – 65000 vuotta? Mikään ihmisen rakentama ei ole suunniteltu kestämään näin pitkää aikaa, ei edes hyvällä huollolla. Kaikki asunnot, tehtaat, rakennukset on pakko uusia moneen kertaan kymmenien tuhansien vuosien aikana. Siksi meillä ei ole mikään kiire muuttaa vuoristoalueelle. Uusitaan infraa normaalin elinkaaren mukaan ja heitetään pois pelot merenpinnan ”äkkinoususta”.
Tulee myös huomioida, että elämme jääkausien välistä lämpökautta, joka jäätikkö- ja sedimenttitutkimusten perusteella on jo kallistumassa kylmää kohti. Tämän hetkinen pieni lämpöpiikki on matalampi kuin 1000-luvulla tai Roomalaisen tai Minolaisen kauden piikit. Laskettelemme ”Saanatunturin” loivaa rinnettä kohti uutta jääkautta, joka maapallon ilmastohistorian perusteella tulee aivan varmasti. David Lappi’n jäätikkötutkimuksen yksiselitteinen graafi kertoo tämän.
