Judith Curry 12.7.2021  https://judithcurry.com/2021/07/11/5-minutes/

Judith Curry on professori ja ilmastotutkija, joka on työskennellyt Georgian teknillisessä korkeakoulussa (GIT). Hän on ollut useita kertoja valaehtoisena asiantuntijana USA:n kongressin valiokunnissa. Hän pitää omaa tieteellistä blogia. Alla yksi hänen uusimmista kirjoituksista käännöksenä selvennyksineen.

* – * – * – *

Kuinka selittää ilmastonmuutoksen monimutkaisuus ja epävarmuustekijät sekä ottaa kantaa etenkin hiilidioksidipäästöihin vain 5 minuutissa? Olin viime viikolla Kanadassa insinööriopiskelijoiden kesäseminaarissa. Nämä insinöörit työskentelevät energiamuutoksen parissa. Heidän professorinsa halusi heidän saavan laajaa faktatietoa ilmastosta ja kehittää heidän kriittistä ajatteluaan. Jokainen seminaarin esiintyjä sai esitykselleen aikaa vain viisi minuuttia. Alla oleva kirjoitus on minun esitykseni.

— — —

Aloitan määritelmällä siitä, mitä kutsutaan ilmastokriisiksi. Se tarkoittaa ilmaston lämpenemistä. Me, ihmiskunta, aiheutamme tämän lämpenemisen. Lämpeneminen on vaarallista. Lämpenemisen pysäyttämiseksi meidän täytyy kiireesti siirtyä käyttämään vain uusiutuvaa energiaa. Kun olemme tämän tehneet, merenpinnan nousu pysähtyy, ja kaikki ilmaston ääri-ilmiöt väistyvät.

Mikä tässä määritelmässä on väärin? Kiteyttäen voi sanoa, että siinä yksinkertaistetaan erittäin paljon sekä itse ongelmaa että sen ratkaisukeinoja. Ilmastonmuutoksesta kertyneen tiedon monimutkaisuus, epävarmuus ja hajanaisuus loistavat poissaolollaan niin poliittisessa kuin julkisessa keskustelussa. Ongelmaan ehdotetut ratkaisukeinot ovat teknologisesti ja poliittisesti mahdottomia toteuttaa maapallon mittakaavassa.

Itse ilmastotieteeseen liittyy suuria ongelmia. Ilmaston herkkyydellä hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumiseen on epävarmuuskerroin kolme. Ilmastomallien tälle vuosisadalle antamat hälyttävät, päästöskenaarion RCP8.5 mukaiset ennustukset ovat erittäin epätodennäköisiä. Mallit eivät ota huomioon ilmaston luonnollista vaihtelua, mikä on päätekijä alkaen jokavuotisesta vaihtelusta aina satojen vuosien sykleihin. Lopuksi toteutuessaankin päästövähennyksien vaikutus tämän vuosisadan ilmastoon on erittäin vähäinen. Jos uskomme ilmastomalleihin, mahdollinen, mitattavissa oleva vaikutus saatetaan ehkä havaita aikaisintaan seuraavan vuosisadan lopulla, todennäköisemmin vasta sen jälkeen.

Lämpenemisen vaarallisuus on puhdas arvokysymys, johon tieteellä ei ole mitään sanottavaa. IPCC:n mukaan meillä ei ole todisteita hurrikaanien voimakkuuden tai määrän, kuivuusjaksojen, tulvien tai metsäpalojen esiintymistiheyden muutoksista. USA:n kaikkein tiheimmin asutut, väestömääräänsä edelleen kasvattavat osavaltiot ovat kuumat Florida ja Texas. Valtaosa maapallon väestöstä asuu kuumimmilla seuduilla kääntöpiirien välissä. Rannikkoalueiden rakennuskannan määrä ja arvo kasvavat kovaa vauhtia. Ihmisten mieltymys rannalla asumiseen ja markkinavoimat eivät näytä vielä pitävän ilmaston lämpenemistä vaarallisena.

Ilmastonmuutos on suuri tarina, jossa ihmiskunnan toiminnasta on tullut ja tehty voimakkain muutokseen vaikuttava tekijä. Kaikki, mikä poikkeaa ”normaalista”, vahvistaa johtopäätöstä, että on vain ja ainoastaan yksi asia, joka meidän tulee tehdä estääksemme maapallon ongelmat: lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tämä suuri tarina harhauttaa meidät uskomaan, että jos ratkaisemme ilmastonmuutoksen, kaikki muut ongelmat ratkeavat samalla. Näin näiden ongelmien syiden syvällisempi ja perusteellisempi tutkimus jää paitsioon. Lopputulos kaventaa näkökantoja ja poliittisia päätöksiä myös tärkeämmissä, monimutkaisissa asioissa kuten terveydenhuolto (ml pandemiat), vesihuolto, sään vaikutukset ja kansallinen turvallisuus.

Tarkoittaako tämä, ettei meidän tule tehdä mitään ilmastonmuutokselle? Ei. Meidän tulee vähentää vaikutustamme planeettaan. Se ei ole helppoa, kun asukkaita on 7 miljardia. Ilmakehän ja vesivarojen saastuminen tulee minimoida. Ihmiskunta on koko olemassaoloaikanaan joutunut sopeutumaan ilmastonmuutoksiin mukaan lukien jääkaudet ja lämpökaudet. Onnistuimmepa tai emme vähentämään hiilipäästöjä, meidän täytyy joka tapauksessa vähentää haavoittuvuuttamme äärimmäisille sääilmiöille ja ilmaston vaihtelulle.

Mitä tulee energian tuotantoon, jokainen meistä asettaa puhtaan energian likaisen edelle, jos elintasomme säilyy samana. Kaikki maat tarvitsevat varmaa, luotettavaa ja edullista energiaa. Myös Afrikka, jossa useat maat ovat edelleen ilman toimivaa sähköverkkoa. Tarvitsemme tämän vuosisadan tekniikkaa sähköntuotantoon ja kuljetuksiin voidaksemme tukea jatkuvaa varallisuuden kehitystä. Hosuminen käyttämällä nykyistä uusiutuvan energian tekniikkaa johtaa resurssien tuhlaukseen ja riittämättömään energian, etenkin sähkön tuotantoon. Tämä lisää haavoittuvuutta sään ja ilmaston ääri-ilmiöille.

On suuren epävarmuuden varassa, minkälainen maapallon ilmasto tulee olemaan seuraavan vuosisadan alussa. Jos ilmaston luonnollinen vaihtelu otetaan huomioon, ilmasto saattaa osoittautua varsin miellyttäväksi. Tai sitten vastassamme on odottamattomia ja epämiellyttäviä yllätyksiä (jopa uusi minijääkausi on mahdollinen). Joka tapauksessa meidän tulee kehittää sopeutumiskeinojamme, mitä tahansa tulevaisuus eteemme tuokaan. Ammumme omaan jalkaamme, jos uhraamme taloudelliset voimavaramme ja yhteiskunnan sopeutumistoimet satsaamalla nyt vanhentuneisiin uusiutuvan energian tuotantotapoihin.

On tärkeää havaita, että ilmastonmuutoksen hoitaminen ei ole itsessään päätepiste. Ilmastonmuutos ei myöskään ole ainoa maapallomme ongelma. Pääpaino tulee asettaa koko ihmiskunnan hyvinvoinnin ja vaurauden myönteiselle kehitykselle samalla kun suojelemme ympäristöä parhaimmalla ja tehokkaimmalla tavalla.

— — —

Vapaat, riippumattomat, objektiivisuuteen pyrkivät mediat ja järjestöt toimittavat uutismateriaalia ja tarkistettuja faktoja, joiden perusteella lukija voi muodostaa oman käsityksen asioista. Usein uutisessa on vielä linkit ja viittaukset lisätiedon lähteisiin, joista kiinnostunut lukija voi hakea materiaalia. Näin itseään totuusmediaksi kutsuva tiedonvälitys kertoo meille asian laita olevan.

Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa ainakaan ilmastouutisoinnin suhteen. Oikeaoppisen (sic!) lehdistön ajatuspaja Covering Climate Now (CCN) on laatinut ”parhaan käytännön” ohjeet, miten median tulee suunnata ja kohdentaa ilmastouutisointinsa. Kun katsoo ajassa taaksepäin, nämä ”kymmenen käskyä” ovat selvästikin olleet käytössä jo pitkään. Nyt ei ole enää tarve salata niitä, vaan asiat tuodaan esille nettisivulla.

CCN:n perustajia ovat Columbia Journalism Review ja The Nation yhteistyössä The Guardianin ja WNYC:n kanssa. Kotisivullaan järjestö opastaa, miten ilmastoasioista tulee ja ei tule uutisoida. Huom: Linkki kuten löydettävissä päivitysaikana 7.5.2021

https://coveringclimatenow.org/resource/climate-reporting-best-practices/

Tässä CCN:n ”best practices”-listan ”kymmenen käskyä” ja katekismuksen tapaan mitä-se-on tulkinta:

1. Sano kyllä tieteelle

Se on: Tosiasioilla ei ole enää kahta vastakkaista puolta. Liian kauan olemme keskittyneet mielipiteisiin puolesta ja vastaan. Nyt on aika sanoa kyllä vain konsensustieteelle ja jättää vastakkaista mieltä olevat huomiotta. Meidän tulee kirjoittaa ilmastonmuutoksesta yhtä selkeästi ja varmasti kuin asian puolella olevat tiedemiehet ovat jo vuosikausien ajan julkaisseet. Poikkeavat mielipiteet tulee leimata vähintään kiistanalaisiksi tai vääräksi tieteeksi.

2. Käytä termejä Ilmastokriisi ja ilmastohätätila kaikkien aiheiden yhteydessä

Se on: Nämä termit tulee liittää kaikkiin uutisaiheisiin, esimerkiksi liike-elämän, terveydentilan, asumisen, koulutuksen, ravinnon, turvallisuuden, viihteen ja muidenkin aiheiden uutisointiin. Toimittajien tulee aina ja joka yhteydessä korostaa ihmisen osuutta ilmastonmuutoksessa.

3. Korosta köyhien, värillisten ja alkuperäisasukkaiden kokemuksia ja aktivismia

Se on: Ympäristöoikeus on ilmastouutisoinnin tärkeä osa. Köyhät, värilliset ja alkuperäisasukkaat ovat kärsineet ja tulevat kärsimään eniten ilmaston lämpenemisestä. Siksi on hyvä tuoda esille näiden ryhmien taistelu osana ilmastoagendaa. (Extinction Rebellion, Black Lives Matter jne.)

4. Älä jankuta ”hän sanoi” – mutta – ”hän sanoi”

Se on: Hallinnon puolella esiintyy puolesta ja vastaan väittelyä. Tähän ei pidä mennä mukaan, sillä silloin kohdan 1. merkitys vähenee. Kun emme mene mukaan koiratappeluun, vaan tuomme esille puhtaan ja selkeän ilmastohätätilan sanoman, saamme enemmän lukijoita puolellemme.

5. Vältä liiallista tuomion ja kadotuksen sanomaa

Se on: Jos korostamme liikaa tuhoa, moni tavallinen lukija saattaa päätyä ajatukseen, ettei mitään ole enää tehtävissä ja hylkää median. Tuo siksi esille pelastussanomaa: päästöjen vähennys ja muut toimenpiteet. Herättämällä toivoa saat lukijat paremmin pysymään asiamme puolella.

     6. Käytä selkokieltä, yksinkertaista asioita ja termejä

Se on: Tämä on hyväksi todettu ja aina toimiva tiedotuksen menettelytapa. Ilmastoaihe on täynnä lukuja, fysiikkaa, lämpötiloja, miljoonasosia. Nämä sekoittavat ja karkottavat tavallisia lukijoita. Tulee muistaa, että valtaosa mediaa seuraavista ei ole matemaatikkoja tai fyysikkoja. Sen vuoksi pitää käyttää selkokieltä, vertauksia ja jättää lukuarvot ja kaavat pois. Kirjoita uutisiin enemmän ääriolojen havaintoja esimerkiksi metsäpaloista. Kuvat puhuvat puolestaan enemmän kuin lämpötilan mitattu arvo.

     7. Vältä mainitsemasta vilpillisiä viherpesulla kehuvia yrityksiä

Se on: Koska vihreä ideologia on jo edennyt varsin pitkälle, mukaan vankkureihin hyppää myös vapaamatkustajia. Heidät tulee karsia pois, sillä paljastuessaan he heikentävät sanomamme uskottavuutta. Nollapäästöihin pääsyllä kehuviin tulee suhtautua kriittisesti, etenkin jos kyse on suuresta yrityksestä, joka on aiemmin ollut päästöjen suhteen ongelmallinen.

8. Äärimmäiset sääilmiöt ovat aina hyviä ilmastojuttuja

Se on: Kuvat tulvista, metsäpaloista, hurrikaanien tuhoista ja lumimyrskyistä ovat kultaakin kalliimpia. Toki ne kaikki eivät johdu ilmastonmuutoksesta, mutta kuvat ja ihmisten kertomukset vaikuttavat voimakkaasti lukijaan. Uutisissa ei aina mainita ilmaston muutosta. Meidänkään ei ole hyvä korostaa asiaa liikaa, mutta meidän tulee ainakin antaa vähintään selvä vihje ilmastonmuutoksen osuudesta.

9. Älä pelkää (alun) vähäistä näkyvyyttä ja klikkauksia

Se on: Ilmastonmuutoksen uutisoinnilla on ollut huono maine sen suhteen, että negatiiviset uutiset vähentävät ”klikkauksia” ja siten median tuloja. Näin on ollut ennen, mutta nyt vuosien työn jälkeen tilanne on toinen. Väestön mielipiteen siirtyminen ja etenkin nuorten mukaan tulo (kiitos koulutuksen painotuksen) ovat muuttaneet tilanteen paljon paremmaksi. Nimenomaan nuorille ilmastonmuutos on usein tärkein asia. Laajempi ja voimakkaampi uutisointi näyttääkin nyt lisäävät mediatalojen tulosta.

10. Älä herran tähden missään nimessä anna tilaa ilmastodenialisteille

Se on: Olemme päässeet jo niin pitkälle asiassamme, ettei meillä ole enää mitään tarvetta ottaa esille epäileviä, kriittisiä uutisia tai kommentteja. Valtavirta on jo puolellamme. Kun virallinen konsensustiede on nyt vallassa, voimme hyväksyä nopeat ja voimaperäiset toimet toisin ajattelevien hiljentämiseksi. Toimitukset, jotka poikkeavat kohdan 1. tieteellisestä näkemyksestä tai asettavat ilmastoaktivismin naurun alaiseksi, eivät kuulu vakavasti otettavan median joukkoon.

CCN:n perustajat olivat yllä. Jäsenistö on hämmästyttävän kattava. Päätarkoitus näyttää olevan uutisten värittäminen ja painotus ”oikeaan” suuntaan. Objektiivinen, monipuolinen ja kriittinen tapa on hylätty. Olemme siis varsin pitkällä orwellilaisessa maailmassa. Ellei internetiä olisi, ilmastoaiheen paperijulkaisut olisi kirjan ”1984” tapaan painettu jo moneen kertaan uusiksi. Ei ole myöskään ihme, että todellista kriittistä tieteellistä tutkimustyötä tekevät, kitsaasti apurahoja saavat tutkijat joutuvat turvautumaan omiin tai vapaisiin blogeihin saadakseen tuloksensa julkisuuteen. Toki valtamedia julistaa nämä valemediaksi, kun näiltä julkaisuilta puuttuu vertaisarviointi (lue: kaveriarviointi).

Alle on koottu CCN:n kotisivulta tärkeimmät mukana olevat mediat. Tulee huomata, että tiedon välitys haarautuu: nämä suuret toimittavat ”tietonsa” pienemmille, joten verkosto on huomattavan laaja.

* Yli 460 osakkaan joukossa ovat eräät kaikkein suurimmista uutisalan mediataloista samoin kuin pienimmistä, sillä tämä ilmastonmuutoksen tarina tarvitsee kaikkien työtä. Esimerkiksi:

* Reuters

* Bloomberg

* AFP

Nämä toimittavat sisältöä tuhansille muille uutistaloille. Yhteistyökumppaneitamme ovat myös:

* CBS News

* NBC

* MSNBC News

* Noticias Telemundo

* PBS NewsHour

* Univision

* Al Jazeera

Mukana ovat myös:

* useimmat USA:n suurimmista julkisista radioasemista

* monet eturivin sanomalehdet ja TV-kanavat Amerikoissa, Euroopassa ja Aasiassa

Samoin yhteistyössä on mukana useita aikakauslehtiä ja tiedejulkaisuja, esimerkiksi:

* Nature

* Scientific American

* Rolling Stone

* HuffPost

* Teen Vogue

* Mother Jones

— — —

WUWT-sivulla on geol.prof. Boris Winterhalterin Ilmastosi-seminaarissa 15.8.2020 pitämä esitys englanninkielisenä. Kiireisemmille lukijoille on tässä linkissä esityksen ppt-diat suomeksi:

http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/Foorumi2010esi.pdf

Ansiokas ja perusteellinen esitys, johon kannattaa uhrata aikaa. PS: Boris oli 90-luvun lopulla ”nettiopettajani” ilmastokiinnostukseni alkuvaiheessa, mistä olen hänelle hyvin kiitollinen.

https://wattsupwiththat.com/2021/03/16/the-water-planet-earth-and-its-climate/

 

Pääkohdat (pienin lisäyksin):

1. Maan etäisyys ainoasta energialähteestämme, auringosta, on harvinaisen täsmälleen oikea. Me emme jäädy emmekä kiehu kuiviin. Tämä ratageometria määrää ilmastomme tyypin ja vaihtelut.
2. Noin 70% maapallon pinnasta on meriveden peitossa ja 30% on maa-alaa. On tärkeää huomata, että suolainen vesi on tiheämpää kuin makea vesi.
3. Auringosta tuleva energia aikaansaa veden höyrystymistä. Vesihöyry on kaikkein voimakkain kasvihuonekaasu, minkä asian myös IPCC myöntää. Vesihöyryn lisääntyminen ilmakehässä ei tee ilmasta vain tiiviimpää vaan myös kelluvampaa. Se muodostaa pilviä (adiabaattinen jäähtyminen korkeuden lisääntyessä jolloin paine laskee). Vesihöyry tiivistyy ja tulee maan pinnalle sateena. Näin vesi pitää planeettamme olosuhteet vakaina elämälle ja estää liiallisen lämpenemisen: vesihöyryn lämpö säteilee avaruuteen.
4. Veden kolmen olomuodon (kaasu, neste, kiinteä) termodynamiikka (energian vaihto: höyrystymis- ja sulamislämpömäärä) on hyvässä tasapainossa auringosta saamamme energian kanssa (kohta 1.). Näin muodostuu mekanismi, jota voi kutsua luotettavaksi ja tehokkaaksi vesitermostaatiksi. Se säätelee maapallon ilmaston vaihtelun hämmästyttävän tarkkoihin, elämän mahdollistaviin rajoihin.
5. Huolimatta satunnaisista äärimmäisistä maantieteellisistä, geologisista (mannerlaatat, tulivuoret) ja ilmastoon liittyvistä poikkeamista ja häiriöistä tämä ilmastoa säätelevä termostaatti on edistänyt ja mahdollistanut evoluution pienimmästä yksisoluisesta eliöstä jättiläismäisiin hirmuliskoihin. Kaikki maapallon elämä perustuu vain ja ainoastaan hiilen kiertoon ja nestemäiseen veteen.

 

Ilmastonmuutokseen liittyvästä sananvapauden tilanteesta saa kuvan tästä Boris Winterhalterin kommentista blogissaan:

” Kyllä minä vielä joitakin vuosia sitten sain esiintyä mediassa (lehdissä, radiossa ja TV:ssäkin) mutta sen jälkeen kun pääministerinä toiminut Matti Vanhanen jyrähti lehdistössä, että “KAIKKINAISEN ILMASTONMUUTOKSEN VÄHÄTTELYN ON LOPUTTAVA HETI” media toisensa perässä asetti minut “pannaan”. Sen jälkeen vain blogit ja nettisivut ovat olleet temmellyskenttääni ja hyvin siellä on ajoittain menestytty.”

— — —

Ulkomaisessa ja kotimaisessa lehdistössä (mm Guardian) on valkopesty (oikeammin ”viherpesty”) uusiutuvan energian osuutta katastrofiin. Putosihan myös kaasuvoima pelistä pois, joten syyllinen on siellä, fossiilisella puolella. Mutta onko kuitenkaan? Chuck DeVore, USA:n Kansallisten aloitteiden varapresidentti Teksasin yleisen politiikan säätiöstä analysoi asiaa.

https://wattsupwiththat.com/2021/03/02/chuck-devore-texas-blackouts-heres-the-truth-about-why-they-happened-and-what-we-have-to-do-next/

— — — TIIVISTELMÄ:

* tuuli- ja aurinkovoimaa lisättiin 20 000 MW ja fossiilista poistui 4 000MW

* uutta fossiilista varavoimaa ei rakennettu yhtään lisää suhteessa tuuli- ja aurinkovoiman kasvuun

* tuulen tuotto on vaihdellut nopeasti välillä 70% –  0% (kuten meilläkin: Fingrid)

* myrskyn aikana aurinkovoima tuotti 0% ja tuulivoima 1% nimellistehostaan

* verkko muuttui epävakaaksi, joten voimaloita oli pakko kytkeä päältä vahinkojen välttämiseksi

* uhkana olivat generaattorien oikosulut ja käämivauriot jaksoluvun heittelyn vuoksi

* alueelliset pakkopimentämiset koskivat myös öljy- ja kaasukenttiä, sillä

* niille oli Obaman aikana annettu määräys siirtyä käyttämään uusiutuvaa sähköä kompressoreissaan

* aiemmin ne tuottivat sähkönsä omilla kaasuturbiineilla, mutta nyt piti käyttää vain ”vihreää” sähköä

* näin myös kaasuvoimaan (kaasuturbiinit, kaasulämmitys) tuli jyrkkä pudotus paineen laskun vuoksi

* kaasukenttien kompressorit saatiin onneksi ajoissa toimimaan niiden omalla varavoimalla

* tämä esti viime hetkellä verkon täydellisen romahduksen, josta toipuminen olisi kestänyt viikkoja

* taloudelliset ja inhimilliset vahingot olisivat olleet musertavan suuret. Nyt ne nipin napin vältettiin

 

Pääsyynä oli uskonomainen, tosiseikat hylkäävä luottamus uusiutuvaan energiaan, ja se ettei  rakennettu lisää aina tarvittavaa fossiilista varavoimaa. Pakkanen on hellejaksoa pahempi tappaja. Kirjoittajan alku- ja lopputoteamus ovat varsin karua luettavaa ja siinä olisi opittavaa meille suomalaisillekin:

”Talvi ei ole vielä ohi, mutta Teksas, Kalifornia ja muut läntiset osavaltiot ovat vaarassa kohdata samanlaiset sähkökatkot myös kesähelteellä. Niiden energiantuotannossa on samat ongelmat kuin Teksasissa.”

”Meidän pitää lopettaa kaikki energiatuet ja panna aurinko- ja tuulivoima maksamaan aiheuttamansa luotettavuushäiriöt.”

 

Kun puhutaan hiilidioksidipäästöistä, on hyvä esittää numeerisia arvoja. Niissäkin kertaluokkien tulee olla kohdallaan, ettei käy kuten epäilen päättäjillemme käyneen: miljardin ja miljoonan ero EI ole vain yksi nolla…

http://anttilehtniemi.nettisivu.org/mika-ero-on-miljoonalla-ja-miljardilla/

 

Maaseudun tulevaisuudessa oli Euroopan komission virallinen tilasto CO2-päästöistä. Sen mukaan Kiinan päästöt ovat 11256 megatonnia vuodessa, Suomen vain 49. Laskutoimituksella saadaan, että Kiina päästää puolessatoista vuorokaudessa (tarkka luku 39 tuntia) saman määrän kuin Suomi vuodessa. Jos siis Suomi ”uhrautuu” esimerkillisesti lopettamalla päästönsä (mikä merkitsee vähemmän hurmaavaa joukkoitsemurhaa), Kiina kuittaa alle kahdessa päivässä meidän ”esimerkillisen” uhrautumisen. On aivan varmaa, ettei yksikään muu maa seuraa perässä, sillä fossiilisten polttoaineiden kulutus jatkaa edelleen kasvuaan kehitysmaissa noin 1,5 prosenttia vuodessa.

Jos Suomen metsät ja suot olisi laskettu todellisen kasvun mukaan hiilinieluiksi, maamme olisi jo nyt vahvasti hiilinegatiivinen maa. Miksi ja kenen valtuuttamina vihreät ympäristöministerimme aikaansaivat todellisuuden vastaiset, jopa EU:n kannan vastaiset (Satu Hassi ja turve ; Ville Niinistö ja metsät) päätökset.

* Voisimme myydä päästöoikeuksia muille.

* Voisimme unohtaa liikennepolttoaineiden ilmastoperusteiset järjettömän suuret korotukset.

* Voisimme unohtaa autoliikenteen pakkosähköistyksen.

 

Sen sijaan voisimme lisätä kaasuautojen käyttöä ja vanhojen autojen muuttamista kaasukäyttöisiksi: win-win-tilanne. Vanha kalusto käytetään elinkaariajattelun mukaan, joten luonto säästyy kun uusia materiaaleja (akkujen litium, kromi, koboltti; sähkömoottorien niobium ja neodyymi) ei tarvitse kaivaa Kiinan ja Kongon huonoissa olosuhteissa. Autojen perushuolto työllistää kotimaassa, mikä on myös huomattava tekijä.

Maakaasuverkosto on jo nyt varsin laaja, ja sen laajennus on paljon halvempaa kuin sähköverkon vahvistus ja latauspisteiden rakentaminen sähköautoja varten. Kaasun tankkaus on yhtä nopeaa kuin nestemäisten polttoaineiden. Sähköautoa ei saa ladatuksi kolmessa minuutissa. Miettikääpä mitä maksaa, kun Helsingissä vaikkapa ensin katujen parillisten numeroiden puoli kaapeloidaan sähköautoille, yksi latauspiste per kaksi autoa (autot saa nykyisin pysäköidä nokat tai perät vastakkain, joten yksi ”tolppa” riittää kahdelle autolle).

Lisäksi koska maakaasun metaani on 1000 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, olisi järkevää lisätä kaasun käyttöä ja polttaa metaani tuhat kertaa vaarattomammaksi hiilidioksidiksi.

20.1.2021 ja 24.8.2021 ja 15.12.2022

Grönlannin ”uhkaava” sulaminen on ollut toistuvasti uutisissa. Sen sijaan ei ole kerrottu, paljonko Grönlantiin muodostuu uutta jäätä. Tästä asiasta löytyy dokumentoitua historiallista tietoa.

Toisen maailmansodan aikana USA:sta lennätettiin Englantiin hävittäjä- ja pommikoneita. Tuolloin ei ollut GPS:ää eikä säätutkia. Niinpä 15.7.1942 siirtolennolla ollut laivue ei sään vuoksi päässyt Islantiin. Takaisin kääntyessä polttoaine meni vähiin, ja edessä oli hallittu pakkolasku Grönlannin jäätikölle. Miehistöt pelastettiin ja koneet jäivät sinne. Tarina olisi jäänyt tähän, elleivät ilmailun harrastajat olisi halunneet kokoelmiinsa kaksimoottorista puomirunkoista P-38 Lightning-hävittäjää. Mentiin Grönlantiin, paikannettiin jään alta tällainen lentokone ja kaivettiin se ylös vuonna 1992.

https://worldwarwings.com/rare-pictures-glacier-girl-excavated-250-feet-ice/

Kone on entisöity lentokuntoon. Tyyppikuva (Wikipedia) alla ja linkissä pelastustarina.

https://en.wikipedia.org/wiki/Glacier_Girl

Entäpä se jään muodostuminen? Kone oli Grönlannissa 50 vuotta. Jäähän piti kaivaa kaivajien mukaan 250 jalkaa syvä luola. Wikipedian mukaan syvyys oli 268 jalkaa eli 82 metriä. Viidessäkymmenessä vuodessa jäätä on muodostunut yli 80 metriä. Tämä vastaa keskimääräistä muodostumisnopeutta yli puolitoista metriä (1,6m) vuodessa !!

Mainittakoon vielä, että Grönlannin jäästä suurin osa on muodostunut nykyisen lämpimän kauden aikana (alla olevan kuvan vihreä kerros). Tämän kerroksen alla on vielä reilusti edellisen jääkauden kerrosta (sininen kerros) ja kaikkein alimmaisena on vielä tätä edellisen jääkauden jäätä (punainen kerros). Koko jäätikön sulaminen kestäisi kymmeniä tuhansia vuosia, vaikkei sinne sataisi yhtenäkään vuotena uutta lunta.

Medialle: Voisitteko ystävällisesti viimein lopettaa pelottelun Grönlannin jäätikön sulamisella?

— — — Lisäys 24.8.2021

Tässä kylmää vettä IPCC:n uusimmallekin lätkämailalle. Itä-Grönlannin vetäytyvien jäätiköiden alta on paljastunut sammalkerros ja pajupusikoita. Radiohiiliajoitus osoittaa niiden hautautumisiäksi vain 400- 500 vuotta.

https://notrickszone.com/2021/08/19/new-study-retreating-east-greenland-glaciers-uncover-plant-debris-dating-to-the-16th-17th-centuries/

Lätkämailoista poistetulla keskiajan lämpökaudella Grönlannissa on siis kasvanut pajupusikoita ja sammalta, ja ne ovat jääneet jään alle vasta pienen jääkauden aikana.

Toisissa jäätikkötutkimuksissa Grönlannin keskiylängöltä jään ja peruskallion välistä (kuvan punaisen jään alta) on löydetty paksu kerros hiiltynyttä sammal- ja kasvimassaa. Sen ikää ei voitu määrittää radiohiiliajoituksella, joten se on vähintään kahden jääkausisyklin takaista. Jurakausi ja liitukausi ovat hyvät ehdokkaat.

Yhteenveto: Grönlannissa on ollut aiemmin varsin pitkiä ja lämpimiä, jäättömiä aikoja, jotta tällainen jään puristama paksu kerros orgaanista materiaalia on ehtinyt kasvaa. Jäätiköt eivät ole pysyvä ilmiö vaan osa ilmaston normaalia vaihtelua. Sen vuoksi on turha nostattaa paniikkia niiden sulamisesta.

— — — Lisäys 15.12.2022

Grönlannin syvästä savesta on löydetty mammutin DNA:ta. Se osoittautui kaksi miljoonaa vuotta vanhaksi. Asiasta enemmän yläpalkin oikean laidan ”Kiinnostavia ilmastouutisia”-osiossa (9.12.2022). Tämäkin osoittaa, että ilmastossa tapahtuu suuria muutoksia ilman ihmiskunnan päästöjen vaikutusta.

WUWT-sivulla referoidaan kahden huippututkijan (John Christy ja Rickhard Lindzen) analyysia termistä ”Global mean temperature anomaly ” ja sen virheellisestä tulkinnasta. https://wattsupwiththat.com/2020/12/08/co2-coalition-the-global-mean-temperature-anomaly-record-how-it-works-and-why-it-is-misleading/

Tiivistelmä ydinkohdista:

Ilmaston lämpenemisen ja IPCC:n politiikan keskipisteenä on maapallon keskilämpötilan laskennallinen anomalia (MTA), jota usein virheellisesti kutsutaan maapallon keskilämpötilaksi. Sitä käsitellään ikään kuin se olisi suora, mittauksilla havaittu arvo, mitä se ei ole. MTA:n laskennan lähtöarvot ovat laajan hajonnan omaavia sääasemilta mitattuja (virheraja +/- 0,5C) vuotuisia maksimi- ja minimilämpötila-arvoja. Nämä arvot ovat lähes tasaisesti jakautuneet nolla-asteen kummallekin puolelle. MTA on näiden suurten positiivisten ja negatiivisten arvojen keskiarvojen ero ajan funktiona. Tähän liittyy tuttu suurten lukuarvojen pienten erojen sudenkuoppa. MTA:n yhden asteen nousu 1900-luvun alusta peittyy yksittäisten mittausasemien vuotuisen, laajan lämpötilavaihtelun alle. Siten se ei kerro mitään, mitä todellisuudessa on tapahtumassa ilmastossa. Jos yksittäinen mittausasema olisi todennut sadassa vuodessa muutoksen +1 C, siellä aiempi vaihteluväli -10 … +40 astetta olisi nyt -9 … +41 astetta. Ihmisten, eläinten ja kasvien on mahdotonta havaita tällaista eroa. Muutos saadaan näyttämään suurelta graafisissa kuvissa, sillä niistä puuttuu alkuperäisen datan vaihteluväli virherajoineen, ja asteikossa käytetään desimaaleja.

*Kuva 1. Vasemmalla lämpömittari ja oikealla tyypillisellä tavalla esitetty anomalian grafiikka

*Kuva 2. Edellisen kuvan anomalian graafi on siirretty samaan skaalaan lämpömittarille (punainen vaakaviiva). Pelottaako näin ”voimakas ja vaarallinen lämpötilan karkaaminen”?

Kuitenkin anomalian liukuvasta keskiarvosta tietokonemalleilla ajettujen 1-2-3 asteen ”skenaarioiden” mukaan tehdään kauaskantoisia ja kalliita energiapoliittisia päätöksiä.

Hyvä kysymys on: Miksi ihmeessä ??  -Mahtaisiko asiaa selittää alla oleva tiedemiehen lausunto:

Chris Folland, professori (Hadley CRU), IPCC:n työryhmien puheenjohtaja:

”Mittausdatalla ei ole merkitystä. Emme perusta suosituksiamme lämpötiladataan. Perustamme ne ilmastomalleihin.”

Kuva 1:

 

Kuva 2:

NASA:n Jet Propulsion Laboratory julkaisi pelottavan uutisen.

 

”Grönlannin ja Antarktiksen jäiden sulaminen yhtäaikaisesti ja nopeasti aiheuttaisi merenpinnan nousun yli 65 metrillä.”

https://wattsupwiththat.com/2020/11/06/how-to-scare-and-deceive-without-lying-jpl-cries-wolf-about-polar-glacial-melt/

 

Otsikko on sinänsä ”sanallisesti ja lauseopillisesti” totta, mutta täyttä spekulaatiota. Miksi?

* Yhtäaikaisesti on mahdotonta, ellei jokin kosminen tekijä suista maapalloa jonnekin Venuksen ja Merkuriuksen radan kuumempaan välimaastoon. Jää tarvitsee sulaakseen erittäin paljon energiaa: yksi kilo jäätä vaatii sulaakseen 0-asteideksi vedeksi 333kJ/kg  eli 333000 Joulea.

 

* Nopeasti on samoin mahdotonta. Edellä mainittu sulamislämpö tekee nopean sulattamisen mahdottomaksi. Normaaliin tahtiin sulamista on hyvä katsoa todellisina lukuarvoina:

-Grönlanti: sulamisnopeus 0,1% / 10 vuotta eli yksi prosentti vuosisadassa

-Etelänapa: sulamisnopeus 0,0045% / 10 vuotta eli yksi prosentti 2200 vuoden aikana

Näistä saadaan yhteen laskettuna yksi millimetri vuodessa, 10 senttimetriä vuosisadassa.

 

Jos merenpinnan nousu on 10 senttimetriä vuosisadassa, kauanko kestää merenpinnan nousu 65 metrillä? Jakolasku antaa tuloksen: yli 65000 vuotta !!

Jotta oltaisiin tarkkoja, pitää huomioida myös meriveden lämpölaajeneminen. Sen maksimaalinen laskuihin otto muuttaa ajaksi ”vain” 22000 vuotta.

Yksi, mitä artikkelissa ei mainita, on mannerlaattojen ja merenpohjan isostaattinen liike. Kun mereen tulee lisää vettä, merensyvänteiden pohjan ohuin maankuori painuu alas, meri syvenee ja manneralueet nousevat kohon lailla ylös. Tämä enemmän kuin kumoaa lämpölaajenemisen vaikutuksen.

 

Onko meillä jokin erityinen syy pelätä, että ihmiskunta ei voisi sopeutua 65 metrin merenpinnan nousuun aikahaarukassa 22000 – 65000 vuotta? Mikään ihmisen rakentama ei ole suunniteltu kestämään näin pitkää aikaa, ei edes hyvällä huollolla. Kaikki asunnot, tehtaat, rakennukset on pakko uusia moneen kertaan kymmenien tuhansien vuosien aikana. Siksi meillä ei ole mikään kiire muuttaa vuoristoalueelle. Uusitaan infraa normaalin elinkaaren mukaan ja heitetään pois pelot merenpinnan ”äkkinoususta”.

 

Tulee myös huomioida, että elämme jääkausien välistä lämpökautta, joka jäätikkö- ja sedimenttitutkimusten perusteella on jo kallistumassa kylmää kohti. Tämän hetkinen pieni lämpöpiikki on matalampi kuin 1000-luvulla tai Roomalaisen tai Minolaisen kauden piikit. Laskettelemme ”Saanatunturin” loivaa rinnettä kohti uutta jääkautta, joka maapallon ilmastohistorian perusteella tulee aivan varmasti. David Lappi’n jäätikkötutkimuksen yksiselitteinen graafi kertoo tämän.